Miksi "rakkaus" taipuu "rakkauteen", mutta "pakkaus" "pakkaukseen"?
Kommentit (27)
Teot näyttävät päättyvän myös -kseen.
Koska suomen kieli ei ole siinä määrin looginen, että jokainen samantapainen sana taipuisi samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Toinen on käsite, toinen esine. Muuta eroa en keksi.
Uhkaus - uhkaukseen. Ei siis liity siihen, onko kyseessä käsite vai esine.
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Suomi taitaa olla aika vaikea kieli opiskella. Siksi varmaan monta vuotta maassa olleet ei sitä osaa.
Venäjä venäläinen (venäjäläinen), Ruotsi ruotsalainen (ruotsilainen), Viro virolainen, Norja norjalainen jne.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Onhan pakkaus johdettu verbistä pakata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Onhan pakkaus johdettu verbistä pakata.
Vai onko kuitenkin se pakata verbi johdettu substantiivista pakkaus? Kumpi oli ensin?
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Kuitenkaan pakkaus ei ole johdettu pakastaa-verbistä. Epäjohdonmukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Kuitenkaan pakkaus ei ole johdettu pakastaa-verbistä. Epäjohdonmukaista.
Miksi olisi? Pakkaushan ei liity millään lailla pakastamiseen. Pakastaa verbistä johdettu substantiivi on pakaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Kuitenkaan pakkaus ei ole johdettu pakastaa-verbistä. Epäjohdonmukaista.
Miksi olisi? Pakkaushan ei liity millään lailla pakastamiseen. Pakastaa verbistä johdettu substantiivi on pakaste.
Rakastaa - rakkaus
Pakastaa - pakkaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyse on siitä, mistä sana on johdannainen. Pakkaus on itsessään jo substantiivi. Rakkaus taasen rakastaa verbistä johdettu substantiivi. Joku kielitieteilijä voi selittää tämän hienommin.
Kuitenkaan pakkaus ei ole johdettu pakastaa-verbistä. Epäjohdonmukaista.
Miksi olisi? Pakkaushan ei liity millään lailla pakastamiseen. Pakastaa verbistä johdettu substantiivi on pakaste.
Rakastaa - rakkaus
Pakastaa - pakkaus
Aa, eli sinä et osaa erottaa sanan merkitystä ja sanan kirjoitusasua toisistaan. No se selittääkin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Suomi taitaa olla aika vaikea kieli opiskella. Siksi varmaan monta vuotta maassa olleet ei sitä osaa.
Venäjä venäläinen (venäjäläinen), Ruotsi ruotsalainen (ruotsilainen), Viro virolainen, Norja norjalainen jne.
Vanhassa suomessahan r'ssiä kutsuttiin venäjänmaalaisiksi. Venäläinen on uudempi muunnos. Näin se kieli elää.
Onhan näitä. Muun muassa:
kirves - kirveen
kives - kiveksen
Suomi on loppupeleissä hyvin epälooginen kieli ja siksi niin vaikea opetella.
Pitäisi varmaan tietää sanojen kantasana, mistä kieliryhmästä aikanaan tullut tänne jne.
Miettikää muuten tarkemmin sanaa "pakkaukseen". Jos sanomme "niin paljon kuuluu pakkaukseen", se voi tarkoittaa:
1. Pakkaukseen prosessina esim. ennen ulkomaille lähtöä kuuluu paljon toimintaa
2. Pakkaukseen, siis pakkausmateriaaliin, esim. pahvirasiaan, kuuluu paljon vaikkapa tekstiä tai liimaa
3. Pakkaukseen, vaikkapa lahjapakkaukseen, kuuluu paljon sisältöä, esim. jalkaraspi, kuorintapesuaine ja voide.
Jotain sanavartalojuttuja varmaan. Ota niistä selvää.
Ne ovat eri ikäisiä sanoja suomen kielessä. Rakkaus on vanhempi.
On paljon muitakin esimerkkejä, joissa vanhat ja uudet vartaloltaan samanlaiset taipuvat eri tavalla:
vesi - veden
lasi - lasin
suoli - suolen
tuoli - tuolin
tiili - tiilen
siili - siilin
jne. jne.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi varmaan tietää sanojen kantasana, mistä kieliryhmästä aikanaan tullut tänne jne.
Miettikää muuten tarkemmin sanaa "pakkaukseen". Jos sanomme "niin paljon kuuluu pakkaukseen", se voi tarkoittaa:
1. Pakkaukseen prosessina esim. ennen ulkomaille lähtöä kuuluu paljon toimintaa
2. Pakkaukseen, siis pakkausmateriaaliin, esim. pahvirasiaan, kuuluu paljon vaikkapa tekstiä tai liimaa
3. Pakkaukseen, vaikkapa lahjapakkaukseen, kuuluu paljon sisältöä, esim. jalkaraspi, kuorintapesuaine ja voide.
Kohta yksi on kieliopillisesti väärin. Prosessi on pakkaaminen, joka taipuu pakkaamiseen, ei pakkaukseen. Pakkaus on esine, ei prosessi.
Voisiko asiaan liittyä, että pakkaus liittyy konkreettiseen asiaan, mutta rakkaus ei? Ovat vaan sattumalta samannäköisiä sanoja, mutta taipuvat eri tavalla, koska eivät ole lähellekään sama asia.
Hyvä kysymys. Toinen on käsite, toinen esine. Muuta eroa en keksi.