Miehen lapsuudenkodin fyysinen kuritus
Mieheni on lapsena saanut tukkapöllyä ja vitsaa huonosta käytöksestä, mm. jos kiroili tai teki ns. Tuhmuuksia. Hänen äitinsä on vielä kasvatusalalla edelleen töissä ja jotenkin en voi ymmärtää että on oikeasti voinut pahoinpidellä lastaan!
No tästä on väännetty miehen kanssa paljonkin lapsiemme kasvatusasioissa koska miehen mielestä se oli ihan oikeik että hän sai vitsaa ja sen vuoksi hän voisi myös omiaan lapsiaan kurittaa. No ei ole onneksi kurittanut kun olen tehnyt selväksi että se on Suomessa laitonta ja muutenki tehoton kasvatuskeino.
No, mielikuvani anopista on kuitenkin tuon kasvatusmuodon vuoksi muuttunut ja en esim raaskisi jättää lapsiani hänelle tämän vuoksi hoitoon. Anoppi myös kärkkäästi arvosteli vauvanhoitotaitojani. Mielessäni mietin että sanoo hän joka on rikkonut lakia ja pahoinpidellyt omaa rakasta lastaan!!! Onko kellään muilla tällasia ajatuksia?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Itse olin paikoin aikamoinen kauhukakara etenkin joskus 4-6-vuotiaana, kun rupesin ymmärtämään maailmasta enemmän. Pahimpana asiana tukittiin kerrostalon ulko-ovien lukot tikuilla. Kun tulin kotiin, niin minut heitettiin seinään ja viikko kotiarestia. Ja se oli ihan oikein, sen verran kuriton tapaus olin. Siinä opin kerralla syyn ja seurauksen jälkeiset toimenpiteet. Nyt, yli 4-kymppisenä ajattelen tietysti samoin, vaikka lapsia minulla ei olekaan (ja todennäköisesti ei tulekaan).
Nykyajan pennuilla ei ole mitään kuria, se kaapin paikka pitää näyttää jo pienenä. Ja kouluihin pitäisi palauttaa karttakepille sormille lyöminen, jos pentu on käyttäytynyt tarpeeksi törkeästi.
Omassa hoitopaikassani oli monta kuritonta kakaraa ikävuosina 3-7 (ennen kuin lähdin kouluun) ja siellä ihan aidosti uhkailtiin remmin antamisella. Vähimmäisrangaistus oli lukon taakse pimeään vessaan ja lamppu pois. Se oli ihan oikein tietyille muksuille. Huom. itse en koskaan saanut kuritusta siellä, koska olin kiltti. Päinvastoin, muita kiusaavat, leluja heittelevät kakarat ansaitsivat sen.
Hyi hemmetti miten oksettava a, alhaisinta ihm*isp*skaa mitä tiedän ovat lapsen hakkaamisen hyväksyvät saastat.
Meillä 11v tyttö jäi näpistyksestä kiinni ja isänsä oli sitä mieltä, että tällaisesta pitäisi vyöllä kurittaa, jotta asia tulisi kerralla selväksi, että tällaista ei käytöstä ei hyväksytä. Itse olin sitä mieltä, että kyse oli yksittäisestä hölmöilystä ja prosessi asian selvittämiseksi oli jo rangaistus sinänsä. Arestia sai myös.
Mitä mieltä olette? Taipui neuvottelun jälkeen siihen, että ei kuritettu, mutta sanoi myös, että jos tapahtuu uudestaan, niin silloin on pakko kurittaa.
Sellainen anoppivihaketju tulilla taas.
MIlloinkohan tämä mies vietti lapsuuttaan? Riippuu kai se siitäkin, että oliko se vielä yleinen käytäntö silloin.
Miten sitä lapsuudenkotia kuritettiin?
Jos anoppi tai miehesi kurittaa lasta, niin teet heti rikosilmoituksen asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksessa kannattaa muistaa että jos lapsi tietää ettei ole olemassa mitään oikeita rangaistuksia niin hän ei vanhempaansa opi arvostamaan. Siks esim. Tukistus on niin paljon toimiva viimeisenä keinona. Mitkään arestit, puhelimen pois ottaminen tai viikkorahan jäädytys ei ole minkäänlainen uhka.
Arvostatko sinä ihmisiä, jotka lyövät sinua. Vanhempani ovat syntyneet 40-luvulla ja meillä ei lapsia lyöty.
Ei kyse ole lyömisestä vaan kurin ja järjestyksen ylläpidosta. Poliisi kyllä pistää kaltaisesi vapaan kasvatuksen tuotteet aisoihin ja pamputtaa tarvittaessa.
Itse olen kanssa lapsuuteni saanut fyysistä kuritusta rankalla kädellä. Mutta en ikinä käyttäisi samaa kasvatus tyyliä omiin lapsiini vaikka mikä tilanne olisi.
Vierailija kirjoitti:
MIlloinkohan tämä mies vietti lapsuuttaan? Riippuu kai se siitäkin, että oliko se vielä yleinen käytäntö silloin.
Hyvät vanhemmat eivät ole MILLÄÄN vuosikymmenellä alentuneet kurittamaan fyysisesti. Luuserit sen sijaan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kanssa lapsuuteni saanut fyysistä kuritusta rankalla kädellä. Mutta en ikinä käyttäisi samaa kasvatus tyyliä omiin lapsiini vaikka mikä tilanne olisi.
Fyysisen kurituksen tarve pitäisi jättää vanhempien arvioitavaksi. Kaikkiin nutipäihin ei sanat tehoa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kanssa lapsuuteni saanut fyysistä kuritusta rankalla kädellä. Mutta en ikinä käyttäisi samaa kasvatus tyyliä omiin lapsiini vaikka mikä tilanne olisi.
Sama täällä. Itselläni meni koko elämä pilalle lapsuuden kurittamisen takia. Edes terapia ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kanssa lapsuuteni saanut fyysistä kuritusta rankalla kädellä. Mutta en ikinä käyttäisi samaa kasvatus tyyliä omiin lapsiini vaikka mikä tilanne olisi.
Fyysisen kurituksen tarve pitäisi jättää vanhempien arvioitavaksi. Kaikkiin nutipäihin ei sanat tehoa.
Olet säälittävä luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kanssa lapsuuteni saanut fyysistä kuritusta rankalla kädellä. Mutta en ikinä käyttäisi samaa kasvatus tyyliä omiin lapsiini vaikka mikä tilanne olisi.
Fyysisen kurituksen tarve pitäisi jättää vanhempien arvioitavaksi. Kaikkiin nutipäihin ei sanat tehoa.
Olet säälittävä luuseri.
Eikö kasetti kestä jos joku on erimieltä ja vieläpä oikeassa?
Vierailija kirjoitti:
Meillä 11v tyttö jäi näpistyksestä kiinni ja isänsä oli sitä mieltä, että tällaisesta pitäisi vyöllä kurittaa, jotta asia tulisi kerralla selväksi, että tällaista ei käytöstä ei hyväksytä. Itse olin sitä mieltä, että kyse oli yksittäisestä hölmöilystä ja prosessi asian selvittämiseksi oli jo rangaistus sinänsä. Arestia sai myös.
Mitä mieltä olette? Taipui neuvottelun jälkeen siihen, että ei kuritettu, mutta sanoi myös, että jos tapahtuu uudestaan, niin silloin on pakko kurittaa.
Kun se on rikos. Lapsen fyysinen kurittaminen on RIKOS. Saatatte joutua maksamaan lapselle korvauksia.
Väkivallan uhka ja väkivallan käyttäminen lapseen on myös lähes ainoita syitä miksi lapsi voidaan ottaa välittömästi huostaan.
Eli jos lapsi hoksaa kertoa kokemastaan koulussa ja varsinkin jos on jäänyt "kurittamisesta" jälkiä, on suuri todennäköisyys, että paikalle tulee sosiaalivirkailijat ja lapsenne (plus mahdolliset sisarukset) viedään vastaanottoperheeseen samantien, teiltä etukäteen kyselemättä. Ja siellä pysyy sen aikaa kun asiaa selvitetään.
Minusta miehesi on ääliö. Voisin tulla vähän pesäpallomailalla opettamaan hänelle tapoja. Mutta en tule, kun se on RIKOS, samaten kuin lasten hakkaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksessa kannattaa muistaa että jos lapsi tietää ettei ole olemassa mitään oikeita rangaistuksia niin hän ei vanhempaansa opi arvostamaan. Siks esim. Tukistus on niin paljon toimiva viimeisenä keinona. Mitkään arestit, puhelimen pois ottaminen tai viikkorahan jäädytys ei ole minkäänlainen uhka.
Arvostatko sinä ihmisiä, jotka lyövät sinua. Vanhempani ovat syntyneet 40-luvulla ja meillä ei lapsia lyöty.
Ei kyse ole lyömisestä vaan kurin ja järjestyksen ylläpidosta. Poliisi kyllä pistää kaltaisesi vapaan kasvatuksen tuotteet aisoihin ja pamputtaa tarvittaessa.
Sinuthan ne poliisit laittaa aisoihin, kun laittomasti käytät väkivaltaa lapsiisi. Jos siis ne lapset ikinä uskaltaisivat väkivallasta kellekään kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta miehesi on ääliö. Voisin tulla vähän pesäpallomailalla opettamaan hänelle tapoja. Mutta en tule, kun se on RIKOS, samaten kuin lasten hakkaaminen.
Ja semmoiset väkivaltafantasiat paljastui sieltä 'hyvän ihmisen' kuoren alta sitten :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kanssa lapsuuteni saanut fyysistä kuritusta rankalla kädellä. Mutta en ikinä käyttäisi samaa kasvatus tyyliä omiin lapsiini vaikka mikä tilanne olisi.
Fyysisen kurituksen tarve pitäisi jättää vanhempien arvioitavaksi. Kaikkiin nutipäihin ei sanat tehoa.
Olet säälittävä luuseri.
Eikö kasetti kestä jos joku on erimieltä ja vieläpä oikeassa?
Omasta kasetistasi näyttää nauha katkenneen aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin paikoin aikamoinen kauhukakara etenkin joskus 4-6-vuotiaana, kun rupesin ymmärtämään maailmasta enemmän. Pahimpana asiana tukittiin kerrostalon ulko-ovien lukot tikuilla. Kun tulin kotiin, niin minut heitettiin seinään ja viikko kotiarestia. Ja se oli ihan oikein, sen verran kuriton tapaus olin. Siinä opin kerralla syyn ja seurauksen jälkeiset toimenpiteet. Nyt, yli 4-kymppisenä ajattelen tietysti samoin, vaikka lapsia minulla ei olekaan (ja todennäköisesti ei tulekaan).
Nykyajan pennuilla ei ole mitään kuria, se kaapin paikka pitää näyttää jo pienenä. Ja kouluihin pitäisi palauttaa karttakepille sormille lyöminen, jos pentu on käyttäytynyt tarpeeksi törkeästi.
Omassa hoitopaikassani oli monta kuritonta kakaraa ikävuosina 3-7 (ennen kuin lähdin kouluun) ja siellä ihan aidosti uhkailtiin remmin antamisella. Vähimmäisrangaistus oli lukon taakse pimeään vessaan ja lamppu pois. Se oli ihan oikein tietyille muksuille. Huom. itse en koskaan saanut kuritusta siellä, koska olin kiltti. Päinvastoin, muita kiusaavat, leluja heittelevät kakarat ansaitsivat sen.
Ai, nykyajan pennuilla ei ole mitään kuria?
Olen seitsemänkymppinen eli syntynyt 50-luvulla ja jo silloin paheksuttiin ruumiillista kuritusta ja tukkapöllyjä ja niissä perheissä, jossa sitä oli, pidettiin sivistymätyöminä ja hulluina vanhempina, mutta kukaan ei uskaltanut niihin puuttua. Eikä olisi tullut mieleen käyttää sitä 70-luvulla omiin lapsiin. Ongelmatilanteet pitää ratkaista puhumalla, eikä väkivallalla, oli kysymys lapsista tai aikuisista.
Vanhemmat antavat käytöksellään mallin ja esimerkin, niin hyvässä kuin pahassa, miten ongelmat ratkaistaan ja perheväkivalta ja ruumiillinen kuristus siirtyvät sukupolvelta toiselle ja lyödään ja kiusataan heikompaa, ellei ole ymmärrystä ja sivistystä katkaista sukupolvien kierretä.
Venäläisten tekemät julmuudet ja hirmuteot Ukrainanassa, kertovat vain heidän omasta kulttuurista - lasten ruumiillisesti kurituksesta, perheväkivallasta, simputuksesta ja väkivallasta armeijassa, työpaikoilla ja yhteiskunnan rakenteissa.
Väkivallan avulla mennään sieltä mistä aita on matalin ja halutaan päästä helpolla, eikä edes yritetä ratkaista asioita puhumalla, oli sitten kysymys lapsesta tai aikuisesta.
Mutta kysynkin sinulta, miten pitkälle vanhemmat voivat mennä väkivallasta, jos lapsi ei tottele? Henkihieveriinkö? Vai niin pitkälle, kunnes lapsi menettää henkensä? Entä jos vanhempi on väärässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksessa kannattaa muistaa että jos lapsi tietää ettei ole olemassa mitään oikeita rangaistuksia niin hän ei vanhempaansa opi arvostamaan. Siks esim. Tukistus on niin paljon toimiva viimeisenä keinona. Mitkään arestit, puhelimen pois ottaminen tai viikkorahan jäädytys ei ole minkäänlainen uhka.
Arvostatko sinä ihmisiä, jotka lyövät sinua. Vanhempani ovat syntyneet 40-luvulla ja meillä ei lapsia lyöty.
Ei kyse ole lyömisestä vaan kurin ja järjestyksen ylläpidosta. Poliisi kyllä pistää kaltaisesi vapaan kasvatuksen tuotteet aisoihin ja pamputtaa tarvittaessa.
Sinuthan ne poliisit laittaa aisoihin, kun laittomasti käytät väkivaltaa lapsiisi. Jos siis ne lapset ikinä uskaltaisivat väkivallasta kellekään kertoa.
Kasvatuksellinen voimankäyttö ei ole väkivaltaa vaan rakkautta.
Isäni on väkivaltainen narsisti. Taaperoiästä suuren osan olin kotihoidossa, sillä isä oli työtön, äiti kävi töissä. Sain lähes päivittäin tukkapöllyä, nyrkistä tms. silloin, kun äiti ei ollut kotona. Hänelle en uskaltanut kertoa, koska pelkäsin väkivallan siten pahenevan. Ja kyllä isä hakkasi äitiänikin. Ja yleensä en ollut edes tehnyt mitään tuhmuuksia, vain maidon läikyttäminen pöydälle riitti jo siihen että revittiin tukkaa niin, että hiuksia irtosi päästä. Äiti ei koskaan ollut väkivaltainen. Murrosikään tultuani isä ei enää koskenut minuun, mutta henkinen väkivalta jatkui. Nykyään olen yli 30 ja haluaisin psykoterapiaan käsittelemään lapsuuttani, mutta ei ole varaa. Itse en voisi kuvitellakaan lyöväni tai muutenkaan satuttavani yhtään ketään, en lasta, aikuista enkä eläintä.