Miehen lapsi lähdössä ja taas jo koko päivän vihjaillut "kivasta" kun ollaan taas kaksin. Minua ei kiinnosta, eikä ole fiilistä.
Muilla samaa? Aina kun lapset ovat täällä, ja ovat lähdössä takaisin äidilleen, niin aamusta asti vihjaillaan seksijutuista kun lapset ovat lähteneet. En todellakaan ole missään moodissasilloin, vaan haluan olla rauhassa ilman älämölöä, siivoilla sotkut ja vain nauttia siitä ettei joku ihan koko ajan puhu jotain tai ole jotain vailla.
Kommentit (1164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoat mieluummin kuin harrastat seksiä?
Siivoaminen rentouttaa ja lopputulos on just se mitä itse haluaa. Eli voittaa seksin sata nolla.
Otamme osaa surkean seksielämäsi johdosta.
Ei tarvi ottaa osaa. Ei sellaista voi surra tai voivotella, mitä ei edes halua ;).
Et halua hyvää seksielämää? No, valintahan sekin. Otamme edelleen osaa tällä kertaa huonosta valinnasta.
Et siis tajua mitä tarkoitan. Ei voi olla huono valinta jos valitsee ja saa mitä haluaa. Sinä tulkitset asiaa vain oman näkökulmasi kautta, eli sinun määristelmäsi hyvästä seksielämästä ja sen tärkeydestä on se ainut oikea, ja säälit sellaista joka haluaa jotain muuta. Melko kapeakatseista, eikö?
Sinällään totta, että säälin ihmistä, joka ei saa seksistä rentoutusta eikä sellaista lopputulosta kuin juuri itse haluaa. Tai toisinaan jopa parempaa kuin osasi edes odottaa. En mä näe että tässä on kyse siitä että valitsisit vapaasti, vaan syystä tai toisesta olet estynyt nauttimasta seksistä, mistä edelleen vilpittömästi otan osaa. Jäät paitsi jostain mahtavasta, oli syy sille paitsi jäämiselle mikä tahansa, vaikka aseksuaalisuus.
Minä säälin ihan hirveästi niitä ihmisiä, jotka eivät harrasta vapaasukellusta. Jotkut väittävät että eivät pidä vedestä tai uimisesta tai että pelottaa. Mistä kaikesta ne jäävätkään paitsi, eivät saa koskaan tuntea sitä ihanaa vapautta yksin Suuressa Sinisessä ja kuoleman välitöntä läsnäoloa.
Kukaan ei tiedä elämästä mitään, ei kerta kaikkiaan mitään, jos ei ole koskaan sukeltanut yli 20 metriin ja vähän riskillä. Mikään ei tunnu paremmalta kuin hipaista omaa kuolemaansa.
Voi teitä hulluparkoja, säälin teitä niin syvästi kun jätätte elämän suurimman nautinnon kokematta.
(En kannusta ketään riskinottoon, mutta voin kertoa että taivaallinenkin seksi on oikeasti ihan mitätöntä extreme-lajeihin verrattuna. Verrattavissa suklaakakun syömiseen. Ihan kivaa, mutta ei vedä vertoja niille oikeasti koville jutuille.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Ei enemmän haluavan tarpeet ole sen huonommat, mutta hänellä ei ole oikeutta pakottaa tai vaatia toista haluamaan yhtä usein, eikä pakottaa tai vaatia harrastamaan seksiä yhtä usein. Seksin haluaminen on täysin oikein ja sallittua, toisen painostaminen seksiin ei.
No sehän on itsestään selvää että pakottaminen tai painostaminen ei kuulu seksiin. Mutta kyseenalaistan silti sen, että ainoa vaihtoehto tässä olisi mennä vähemmän haluavan mukaan. Halun määrä ei kuitenkaan ole mikään kiveenhakattu ja muuttumaton asia ja tasa-arvoisessa parisuhteessa molempien eli myös sen haluttomamman velvollisuus on tehdä töitä että nämä asiat kohtaavat - tai sitten vetää tarvittavat johtopäätökset.
Minä olen välillä suostunut vaikkei itseä ole huvittanut tai olen ollut väsynyt. Pari kertaa olen nukahtanut kesken kaiken ja mies suuttui. Muutaman kerran mietin omiani ja kun mies huomasi, että en ollut mukana, hän lopetti hommat ja suuttui. Väsymykselle en voi mitään ja jos päässä myllertää monta asiaa, en pysty rentoutumaan. Jos johonkin suostuu, niin mikään ei riitä vaan vaatimukset nousevat.
eri
Niin, ajattelin lähinnä sen haluttomuuden syihin pureutumista, esimerkiksi mitä voi stressille ja väsymykselle tehdä jos ne parisuhteessa aiheuttaa epätasapainoa. Jos on niin väsynyt että naidessa nukahtaa niin ihan oman terveydenkin kannalta kannattaa hakea apua.
Kenen terveyden? Vähän väliä herättävien lastenko? Ei minun terveydessä ollut mitään vikaa, olin vain väsynyt.
Kaikella kunnioituksella, jos kesken seksin nukahtaa on joko sairas tai seksi on todella huonoa.
Tai todella väsynyt. Tai esim humalassa. Joo, koettu on. Niin voi käydä, jos on tosi väsynyt ja miehen mieliksi vaan suostuu. Silloin seksi ei yleensä ole kovin hyvää jos vaan suostuu toisen mieliksi eikä ole siinä oikein mukana, sen takia se ei myöskään ole oikein pitemmän päälle toimiva ratkaisu haluttomuuteen, päin vastoin.
Onpa mielenkiintoista miten huonosti miehet ymmärtävät naisen psykologiaa ja seksuaalisuutta. Ja hyvät apajat niille harvoille, jotka ymmärtävät. Olen tavannut sellaisia, jotka osaavat muuttaa kiinnostustasoani tuon asian suhteen täysin ilman mitään vonkausta tai painostusta. Hyvät viettelytaidot tai miksi näitä nyt kutsuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Ei enemmän haluavan tarpeet ole sen huonommat, mutta hänellä ei ole oikeutta pakottaa tai vaatia toista haluamaan yhtä usein, eikä pakottaa tai vaatia harrastamaan seksiä yhtä usein. Seksin haluaminen on täysin oikein ja sallittua, toisen painostaminen seksiin ei.
No sehän on itsestään selvää että pakottaminen tai painostaminen ei kuulu seksiin. Mutta kyseenalaistan silti sen, että ainoa vaihtoehto tässä olisi mennä vähemmän haluavan mukaan. Halun määrä ei kuitenkaan ole mikään kiveenhakattu ja muuttumaton asia ja tasa-arvoisessa parisuhteessa molempien eli myös sen haluttomamman velvollisuus on tehdä töitä että nämä asiat kohtaavat - tai sitten vetää tarvittavat johtopäätökset.
Minä olen välillä suostunut vaikkei itseä ole huvittanut tai olen ollut väsynyt. Pari kertaa olen nukahtanut kesken kaiken ja mies suuttui. Muutaman kerran mietin omiani ja kun mies huomasi, että en ollut mukana, hän lopetti hommat ja suuttui. Väsymykselle en voi mitään ja jos päässä myllertää monta asiaa, en pysty rentoutumaan. Jos johonkin suostuu, niin mikään ei riitä vaan vaatimukset nousevat.
eri
Niin, ajattelin lähinnä sen haluttomuuden syihin pureutumista, esimerkiksi mitä voi stressille ja väsymykselle tehdä jos ne parisuhteessa aiheuttaa epätasapainoa. Jos on niin väsynyt että naidessa nukahtaa niin ihan oman terveydenkin kannalta kannattaa hakea apua.
Helpointa on varmaan toimia niin ettei mies vonkaa silloin kun vaimolla on sen kaksi kertaa kuussa fiilis ettei huvita. Varamstikaan ei tuosta tule mitään vahinkoa.
Ei tule.
Mutta sen sijaan saattaa tulla pysyvää vahinkoa, jos vaimolla ei huvita 28 päivänä kuukaudesta, ja niinä kahtenakin päivänä tarvitsee pitkään virittäytymistä ja "kaiken-pitää-olla-täydellisesti" -fiilistä.
OK. Ilmeisesti luemme eri keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
En tiedä AP seksielämästä muuta kun sen, että joskus siivoaminen ajaa sen edelle. Laittaisi miehensä siivoamaan ja lähtisi itse tuulettamaan päätää ulos. Tuskin mies kuitenkaan osaisi siivota riittävän tarkasti, että se fiilis ei taas katoaisi.
Tälleen miehenä kuulostaa kyllä aika pahalta, että nainen valitsee siivoamisen ennen miestään. Ja tämä tapahtuu sitten kai joka toinen viikko.
Vierailija kirjoitti:
Onpa mielenkiintoista miten huonosti miehet ymmärtävät naisen psykologiaa ja seksuaalisuutta. Ja hyvät apajat niille harvoille, jotka ymmärtävät. Olen tavannut sellaisia, jotka osaavat muuttaa kiinnostustasoani tuon asian suhteen täysin ilman mitään vonkausta tai painostusta. Hyvät viettelytaidot tai miksi näitä nyt kutsuisi.
Ja tähän päätelmään pystyttiin tulemaan jo aloituksessa :D Tuskin mies vonkaisi jos ymmärtäisi (vaikka on siis sanottukin jo usein)että älä vonkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
Tämä on hyvä pointti. Tässä keskustelussa (niin kuin useimmiten) ihmisten ohi taitaa mennä se asia, että tässä ei ole totaaliseksittömyydestä kyse.
Eli mistään ei siis ainakaan ole tullut sellaista kommenttia, etteikö ap:n suhteessa olisi seksiä. Itse asiassa käytännössä lähes aina on niin, että jos suhde on _totaaliseksitön_, ei myöskään minkäänlaista vonkaamista (enää) ole; ja usein myös ongelmat ovat paljon syvempiä ja pahempia kuin kuvailtu.
Sen sijaan ihmiset, jotka ovat seksittömässä suhteessa tai elämäntilanteessa, joka on muuten vaan seksitön, ovat niin herkillä, että tulevat kaikkiin tällaisiin ketjuihin uhriutumaan ja gaslightaamaan ihan vaan sen vuoksi, että uskovat lukevansa jotakin ihan muuta kuin lukevat.
Joo, seksittömät suhteet ovat seksiä haluaville todella kurjia ja jatkuvasti torjutuksi tuleminen on kurjaa, mutta tässä ei ollut nyt sellaisesta asiasta kyse, vaan omien seksihalujen väärin ajoitetusta esilletuomisesta, ärsyttämisestä ja tökeröstä käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
En tiedä AP seksielämästä muuta kun sen, että joskus siivoaminen ajaa sen edelle. Laittaisi miehensä siivoamaan ja lähtisi itse tuulettamaan päätää ulos. Tuskin mies kuitenkaan osaisi siivota riittävän tarkasti, että se fiilis ei taas katoaisi.
Tälleen miehenä kuulostaa kyllä aika pahalta, että nainen valitsee siivoamisen ennen miestään. Ja tämä tapahtuu sitten kai joka toinen viikko.
Minä kyllä luin että ap on väsynyt siitä yleisestä hulabaloosta jonka lapsiviikko aiheuttaa. Täysin ymmärrettävää. T: viikko-viikko-äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Ei enemmän haluavan tarpeet ole sen huonommat, mutta hänellä ei ole oikeutta pakottaa tai vaatia toista haluamaan yhtä usein, eikä pakottaa tai vaatia harrastamaan seksiä yhtä usein. Seksin haluaminen on täysin oikein ja sallittua, toisen painostaminen seksiin ei.
No sehän on itsestään selvää että pakottaminen tai painostaminen ei kuulu seksiin. Mutta kyseenalaistan silti sen, että ainoa vaihtoehto tässä olisi mennä vähemmän haluavan mukaan. Halun määrä ei kuitenkaan ole mikään kiveenhakattu ja muuttumaton asia ja tasa-arvoisessa parisuhteessa molempien eli myös sen haluttomamman velvollisuus on tehdä töitä että nämä asiat kohtaavat - tai sitten vetää tarvittavat johtopäätökset.
Minä olen välillä suostunut vaikkei itseä ole huvittanut tai olen ollut väsynyt. Pari kertaa olen nukahtanut kesken kaiken ja mies suuttui. Muutaman kerran mietin omiani ja kun mies huomasi, että en ollut mukana, hän lopetti hommat ja suuttui. Väsymykselle en voi mitään ja jos päässä myllertää monta asiaa, en pysty rentoutumaan. Jos johonkin suostuu, niin mikään ei riitä vaan vaatimukset nousevat.
eri
Niin, ajattelin lähinnä sen haluttomuuden syihin pureutumista, esimerkiksi mitä voi stressille ja väsymykselle tehdä jos ne parisuhteessa aiheuttaa epätasapainoa. Jos on niin väsynyt että naidessa nukahtaa niin ihan oman terveydenkin kannalta kannattaa hakea apua.
Niin no useinhan siihen haluttomuuteen liittyy juurikin näitä muita juttuja, vaikkapa se että vastuu yhteisistä lapsista on kokonaan toisella ja siksi uupuu. Tai kotitöistä ylipäätään. Tai joutuu heräilemään öisin monet kerrat lasten takia kun toinen vetää sikeitä. Mutta jos nainen vaatii miestä osallistumaan kotitöihin ettei olisi aina niin väsynyt ettei seksi voisi vähempää kiinnostaa, naista syytetään seksillä kiristämisestä, vallankäytöstä tai kaupankäynnistä. Että mitä sille asialle sitten pitäisi tehdä jos on uupunut ja siksi haluton? Suostua vaan ja toivoa ettei nukahda?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
En tiedä AP seksielämästä muuta kun sen, että joskus siivoaminen ajaa sen edelle. Laittaisi miehensä siivoamaan ja lähtisi itse tuulettamaan päätää ulos. Tuskin mies kuitenkaan osaisi siivota riittävän tarkasti, että se fiilis ei taas katoaisi.
Tälleen miehenä kuulostaa kyllä aika pahalta, että nainen valitsee siivoamisen ennen miestään. Ja tämä tapahtuu sitten kai joka toinen viikko.
...mutta tämä ei silti tarkoita sitä, että ap:n parisuhteessa on seksiä vain kerran joka toinen viikko, ja silloinkin vain pitkän vonkaamisen jälkeen.
Kyllä, ehkä miehen pitäisi antaa naiselle omaa rentoutumisaikaa ja siivota lasten lähtemisen jälkeen. Sitten, kun nainen on rentoutunut, voisi illalla antaa vaikka rentouttavan niska-hartiahieronnan naiselle, suukotella ja kosketella ja katsoa, lähteekö natsaamaan. Jos ei lähde, yrittäisi seuraavana päivänä uudelleen, ilman vonkaamista tai läähättämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
Tämä on hyvä pointti. Tässä keskustelussa (niin kuin useimmiten) ihmisten ohi taitaa mennä se asia, että tässä ei ole totaaliseksittömyydestä kyse.
Eli mistään ei siis ainakaan ole tullut sellaista kommenttia, etteikö ap:n suhteessa olisi seksiä. Itse asiassa käytännössä lähes aina on niin, että jos suhde on _totaaliseksitön_, ei myöskään minkäänlaista vonkaamista (enää) ole; ja usein myös ongelmat ovat paljon syvempiä ja pahempia kuin kuvailtu.
Sen sijaan ihmiset, jotka ovat seksittömässä suhteessa tai elämäntilanteessa, joka on muuten vaan seksitön, ovat niin herkillä, että tulevat kaikkiin tällaisiin ketjuihin uhriutumaan ja gaslightaamaan ihan vaan sen vuoksi, että uskovat lukevansa jotakin ihan muuta kuin lukevat.
Joo, seksittömät suhteet ovat seksiä haluaville todella kurjia ja jatkuvasti torjutuksi tuleminen on kurjaa, mutta tässä ei ollut nyt sellaisesta asiasta kyse, vaan omien seksihalujen väärin ajoitetusta esilletuomisesta, ärsyttämisestä ja tökeröstä käytöksestä.
Totta turiset. Ap kirjoitti
"Mielestäni nyt on vain mukava laskeutua lapsivapaaseen aikaan sillä että talo on kuosissa. Ei meillä talo koskaan ole mikään sikolätti, ja kaikki siivoaa. Sitten vaikka seuraavana päivänä sitten jotain kahdenkesistä kivaa. Ei heti niin että kun ovi menee lasten lähdettyä kiinni niin suunnataan himoissaan makkariin. Lasten lähtö ei ole minulle mikään "jes, seksiä"-merkki.
ap"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
En tiedä AP seksielämästä muuta kun sen, että joskus siivoaminen ajaa sen edelle. Laittaisi miehensä siivoamaan ja lähtisi itse tuulettamaan päätää ulos. Tuskin mies kuitenkaan osaisi siivota riittävän tarkasti, että se fiilis ei taas katoaisi.
Tälleen miehenä kuulostaa kyllä aika pahalta, että nainen valitsee siivoamisen ennen miestään. Ja tämä tapahtuu sitten kai joka toinen viikko.
Tälleen naisena kuulostaa kyllä aika pahalta, että mies haluaa katsoa samaan aikaan telkkarista urheilua, kun heillä on seksiä. Ja tämä tapahtuu joka kerta, kun on joku kisa käynnissä.
Joo, naisella on joka toinen viikko yksi ilta, jolloin hän ei ole virittäytynyt seksiin. Oivoi, miten sillä miehellä on kurja elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoat mieluummin kuin harrastat seksiä?
Siivoaminen rentouttaa ja lopputulos on just se mitä itse haluaa. Eli voittaa seksin sata nolla.
Otamme osaa surkean seksielämäsi johdosta.
Ei tarvi ottaa osaa. Ei sellaista voi surra tai voivotella, mitä ei edes halua ;).
Et halua hyvää seksielämää? No, valintahan sekin. Otamme edelleen osaa tällä kertaa huonosta valinnasta.
Et siis tajua mitä tarkoitan. Ei voi olla huono valinta jos valitsee ja saa mitä haluaa. Sinä tulkitset asiaa vain oman näkökulmasi kautta, eli sinun määristelmäsi hyvästä seksielämästä ja sen tärkeydestä on se ainut oikea, ja säälit sellaista joka haluaa jotain muuta. Melko kapeakatseista, eikö?
Sinällään totta, että säälin ihmistä, joka ei saa seksistä rentoutusta eikä sellaista lopputulosta kuin juuri itse haluaa. Tai toisinaan jopa parempaa kuin osasi edes odottaa. En mä näe että tässä on kyse siitä että valitsisit vapaasti, vaan syystä tai toisesta olet estynyt nauttimasta seksistä, mistä edelleen vilpittömästi otan osaa. Jäät paitsi jostain mahtavasta, oli syy sille paitsi jäämiselle mikä tahansa, vaikka aseksuaalisuus.
Minä säälin ihan hirveästi niitä ihmisiä, jotka eivät harrasta vapaasukellusta. Jotkut väittävät että eivät pidä vedestä tai uimisesta tai että pelottaa. Mistä kaikesta ne jäävätkään paitsi, eivät saa koskaan tuntea sitä ihanaa vapautta yksin Suuressa Sinisessä ja kuoleman välitöntä läsnäoloa.
Kukaan ei tiedä elämästä mitään, ei kerta kaikkiaan mitään, jos ei ole koskaan sukeltanut yli 20 metriin ja vähän riskillä. Mikään ei tunnu paremmalta kuin hipaista omaa kuolemaansa.
Voi teitä hulluparkoja, säälin teitä niin syvästi kun jätätte elämän suurimman nautinnon kokematta.
(En kannusta ketään riskinottoon, mutta voin kertoa että taivaallinenkin seksi on oikeasti ihan mitätöntä extreme-lajeihin verrattuna. Verrattavissa suklaakakun syömiseen. Ihan kivaa, mutta ei vedä vertoja niille oikeasti koville jutuille.)
Komppaan! Seksi on lyhytkestoinen ilo, tarve on nopeasti tyydytetty, eikä se aina edes tule tyydytetyksi.
Sen sijaan ne epätavalliset, erikoiset kokemukset ja tilanteet, erilaisten juttujen tekeminen ja niistä selviäminen on ihan ihan huikeata.
Myös tavallisessa elämässä, ihan vaikka työssäkin voi olla mahtavia onnistumisia, jotka on ihan eri tasolla tyydyttäviä kuin seksiakti. Uskon, että esim.
rikostutkija voi kokea aivan upeata euforiaa saatuaan jonkun todella mutkikkaan ja hankalan, aikaa vieneen tapauksen selvitetyksi. Tai kirjailija, joka saa kirjansa julkaistuksi ja saa vielä lukijoilta
valtavat kiitokset ja tunnustukset, on varmasti pitkään hyvinkin tyydyttyneessä tilassa.
Puolisonkin kanssa voi tuntea vahvaa onnellisuutta ja tyytyväisyyttä vaikka seksiä ei olisikaan runsaasti tai jopa ei lainkaan, syitähän voi olla monia. Rakkaus toiseen voi olla oikeata ja syvää ilman sitä seksiäkin.
Hyvin nuorena sitä tietysti ajattelee pelkkää seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu hiljeni, kun telkkarista alkoi jääkiekkoa. Miehillä telkkarin urheiluohjelmat on sellaisia, että sen aikana ei seksi kiinnosta vaikka edessä kiehnäisi viime vuoden alaston miss maailma.
Useinko sinä seksiä harrastaessasi räpläät puhelinta? Mistä päättelet, että jääkiekko hiljensi palstan? Ehkä se hiljeni sen seksin vuoksi kun lapset oli laitettu nukkumaan?
Tuota kannattaa muuten kokeilla, jos on huolissaan omasta seksielämästään. Kun mies alkaa katsoa tv:tä, ehdottaa seksiä, terve mies valitsee seksin.
Paitsi, jos telkkarista tulee urheilua...
Jos urheilu on miehelle tärkeämpää, ollaan jo aika syvissä vesissä.
Tai naiselle siivoaminen. Saattaa se mieskin tarvita omaa aikaa rentoutumiseen. Ja silloin nainen tulee vonkaamaan seksiä. Juuri silloin. Mutta voi sitä takaa päin panna ja katsoa samalla peliä...
Noup. Telkkari kyllä menee kiinni heti, kun seksin aika tulee riippumatta ohjelmasta. Kaikenlainen älämölö häiritsee omaa keskittymistä, joten mies ei telkkaria silloin katso.
Tää kertoon vain sen, että miehesi saa liian harvoin...
Oletko lukutaidoton? Minä en halua mitään keskittymistä häiritsevää melua taustalle. Antero Mertaranta huutamassa siinä lopettaa kiinnostuksen välittömästi.
Anna nyt edes miehellesi mahdollisuus laittaa TV äänettömälle...
Ei helvetti. Kohta sanot varmaan, että siinä mies voi katsoa telkkaria äänettömällä ja samalla soitella kavereilleen. Kyllä se meillä menee niin, että telkkari ja kaikki muut mahdolliset vempeleet on kiinni ennen kuin seksi alkaa. Sinä alat vaikuttaa surkealta rakastajalta, ihme, jos vaimoasi enää kiinnostaa.
Ei se voi soitella, kun sä kiellät kaiken älämölön.
Teillä varmaan sammutetaan valotkin seksi ajaksi. Muutenkin vaikuttaa siltä, että sinä päätät teillä kaikesta.
Sekö on väärin, että haluan keskittyä siihen, mitä on meneillään enkä ala seurata jotain telkkariohjelmaa? Tykkääkö vaimosi, kun sinä puuhaat siinä samalla kaikenlaista?
Kyllä me pari päivää sitten katsottiin pornoa samaan aikaan kun paneskeltiin. Ja kyllä naiseni siitä tykkää. Mitens teillä? Pannaanko vaan pimeässä ja täydellisessä hiljaisuudessa?
Sinulla ei taida seisoa ilman pornoa. Kokeiles joskus niin, että keskityt vain naiseesi ja siihen, mitä tapahtuu. Sori, kuulostat sitlä "räplää itsesi märäksi" -mieheltä.
Kyllä seisoo ja ihan hyvin. Joten älä ole asiat huolissasi.
Itse asiassa pornon katsominen oli nyt naisen toivomus. Koska sinä uskallat tehdä samoin vai onko porno sulle pelkkää naisten alistamista ja miesten irstailua? Sen voin sanoa, että yhä yli 20 vuoden jälkeen meillä kipinä yhä palaa ja seksiä on ihan kivasti ja se on erinomaisen ihanaa ja intiimiä.
Saako teillä mies koskaan päättää seksiin liittyvistä jutuista vai oletko sinä aine se joka tekee päätökset?
Porno on yksinkertaisesti tylsää. Siihen ehtii kyllästyä muutamassa minuutissa. Ilmeisesti siitä tykkäävät ihmiset, joilla itsellään ei ole mielikuvitusta. Sama juttu muidenkin elokuvien kanssa, ne on valmiiksi pureskeltuja. Kirjaa lukiessa päässä nähdyt tapahtumat voittaa elokuvat mennen tullen. Itse uskon siihen, että ihmisen tärkein elin seksiin on aivot.
Olen huomannut, että monella miehellä se seksi on asia, joka "kruunaa" kaiken. Juuri kuten aloittajan tapauksessa, miehestä olisi mahtavaa laskeutua lapsivapaaseen ja rauhaan seksin avulla. Aloittajasta se taas ei ole sopiva ajankohta, koska hän ei ole ehtinyt rentoutumaan. Toiset tarvitsevat joutilaisuutta ja aikaa omien ajatusten kanssa innostuakseen seksistä. Omista toiveistaan puhuminen on ainoa asia, mikä tuohon auttaa.
Vonkaaminen on ilmiönä vastenmielinen, koska siinä halut voivat mennä pitkäksi aikaa. Jos mieheni tekee aloitteen, niin hän on onneksi sen verran fiksu, ettei ala ruikuttamaan ja kärttämään, koska mikään ei ole niin inhottavaa. Joskus sitten saatan innostua ajatuksesta itsekin, vaikka aluksi olisi tuntunut siltä, että ei nyt kiinnosta, mutta TAKUULLA sitä ei tapahtuisi, jos mies olisi esittänyt vaatimuksia tai heittäytynyt martyyriksi.
Miksi ap otti miehen, jolla painolastina lapsia edellisistä liitoista ja mikä järki seurustella vain platonisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
En tiedä AP seksielämästä muuta kun sen, että joskus siivoaminen ajaa sen edelle. Laittaisi miehensä siivoamaan ja lähtisi itse tuulettamaan päätää ulos. Tuskin mies kuitenkaan osaisi siivota riittävän tarkasti, että se fiilis ei taas katoaisi.
Tälleen miehenä kuulostaa kyllä aika pahalta, että nainen valitsee siivoamisen ennen miestään. Ja tämä tapahtuu sitten kai joka toinen viikko.
No onpa surullista ja kuulostaa kyllä pahalta jos ei kahtena päivänä kuusta ole seksiä. Voi nyyh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika surullista miten täällä yritetään määritellä oikeaa tapaa seksuaalisuudelle, seksin harrastamiselle ja sen ehdottamiselle. Ihmiset on siinä suhteessa tosi erilaisia, sekä tarpeiltaan että toiveiltaan. Ei ole väärin haluta seksiä usein, mutta ei ole väärin sekään ettei ole aina joka tilanteessa valmis ja halukas. Ei ole väärin joskus priorisoida vaikka sitä siivousta, jos siitä tulee itselle parempi olo, mutta ei ole väärin jättää siivoamatta ja painua panemaan. Ongelma on tietysti jos pariskunnan halut poikkeaa kovasti toisistaan, tai ei osata keskustella tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Seksin ei pitäisi kuitenkaan olla koskaan suhteessa pakko tai velvollisuus, joten käytännössä aina se on se enemmän haluja omaava joka joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Vonkaaminen, painostaminen ja kiukuttelu seksiin liittyen ei ole oikein. Ei toki myöskään mikään kiristäminen tai kiusallaan pihtaaminen ja toisen halujen pilkkaaminen. Jos seksihalut poikkeaa toisistaan merkittävästi eikä kumpikaan koe pystyvänsä joustamaan riittävästi, on suhde aika hankalassa tilanteessa. Ap:n tilanne ei tämän ketjun perusteella ole niin ongelmainen, joten kyllä tuommoisen pitäisi ratketa ihan puhumalla.
Sinänsä ihan asiallinen kirjoitus, mutta vähintäänkin mielenkiintoinen näkökulma, että enemmän haluavan tarpeet ovat ne huonommat ja ainoastaan hänen tulee tinkiä.
Mutta näinhän se aina menee. Se joka haluaa harvemmin saa lähes varmasti aina, kun haluaa. Tilanne ei ole hänelle mitenkään huono.
Niin tilannehan on ihan hyvä jos se enemmän haluava tyytyy omaan käteen aina välillä eikä kiukuttele... Jos ei ole valmis siihen, melkein ainoa vaihtoehto on etsiä halukkaampi puoliso, koska ei vaan ole mahdollista pakottaa toista haluamaan enempää kuin tälle itselle sopii. Mutta ei sekään valitettavasti ihan sormia napsauttamalla käy ja seksiä voi sitten olla vielä paljon vähemmän jos ollenkaan siinä etsimisvaiheessa. Ei ole helppoa niillä jotka kokee tarvitsevansa seksiä tyyliin joka päivä, eikä oma käsi käy.
Avoin suhde voi olla jossakin tapauksessa myös vaihtoehto. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli ei kiinnostu seksistä edes joka kuukausi.
Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa toinen osapuoli haluaa pakonomaisesti seksiä esim. päivittäin, ei käytännössä mikään muu järjestely ole toimiva kuin vastaavanlaisen kumppanin etsiminen tai yksinkertaisesti halujen hillitseminen.
Miksi edes pitäisi elää saman katon alla, jos seksi ei kuulu suhteeseen? Jotenkin täysin absurdi ajatus minulle.
Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla omituisia, että rakastavat kumppaniaan. Jotkut on niin hirmuisen outoja, että ovat ottaneet tosissaan jopa sen kunnes kuolema meidät erottaa -jutun.
En minä ainakaan voi kuvitella että jättäisin mieheni, jos se vaikka yhtäkkiä tulisi kyvyttömäksi tai haluttomaksi. En kyllä usko, että tahtoisin avointa suhdettakaan siinä kohtaa. Kyllä tässä on 17 yhdessäolovuoden aikana oltu intiimisti niin paljon, että voisin olla ilmankin, ihan vaan solidaarisuudesta miestä kohtaan.
Kun sitä omaa seksuaalisuuttaan voi ruokkia ja hoitaa muutenkin kuin penetroimalla toisen ihmisen kanssa.
Osittain olet kyllä ihan oikeassa ja sun tavalla ajattelevia ihmisiä onkin liian vähän.
Mutta jos normaalissa tilanteessa se seksi ei kuulu suhteeseen, niin silloin ajatus on täysin absurdi. Olisitko sinä elänyt 17 vuotta suhteessa, jossa seksi ei olisi kuulunut suhteeseen? Enpä nyt kuitenkaan sitä usko.
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.
En tiedä AP seksielämästä muuta kun sen, että joskus siivoaminen ajaa sen edelle. Laittaisi miehensä siivoamaan ja lähtisi itse tuulettamaan päätää ulos. Tuskin mies kuitenkaan osaisi siivota riittävän tarkasti, että se fiilis ei taas katoaisi.
Tälleen miehenä kuulostaa kyllä aika pahalta, että nainen valitsee siivoamisen ennen miestään. Ja tämä tapahtuu sitten kai joka toinen viikko.
No onpa surullista ja kuulostaa kyllä pahalta jos ei kahtena päivänä kuusta ole seksiä. Voi nyyh.
Kuinka todennäköisenä pidät, että apta kiinnostaa sina muulloin paitsi just sillon kun se lapsi poistuu viikonlopun jäljiltä? Aivan.
Miksi laumasielufrigidi kyselee muiden seksiasioita kun eivät ne häneen liity, hänelle kuulu tai häntä auta?
Keskustelun aihe EI ole täysin seksittömät suhteet. Avaa uusi keskustelu, jos sellaisesta tahdot keskustella.
Ketjun aihe on se, että ap:n mies vihjeettömästi ja itsekkäästi vonkaa seksiä siinä tietyssä tilanteessa, missä ap kaipaisi rauhaa. Vaikka heillä arvattavasti on muuten seksiä aivan normaalisti.