Kaveriperheen erityislapsi
Kaverit tulleet viikoksi lomailemaan luoksemme pienen lapsensa kanssa, joka on villein lapsi jonka olemme koskaan tavanneet. Lapsi kiusaa lemmikkejä huutaen niiden korvaan, ajattaa niitä, kaataa mehua lattialle, hakee jääkaapista tomaatteja jotta saa viskellä niitä lattialle, kiipeilee lasivitriinissä, huutaa ja tekee kiusaa ihan joka hetki. Ei ymmärrä kieltoja, ja vaikka ymmärtäisi, niin nauraa vain tai alkaa huutaa hullun lailla.
Mitä tekevät vanhemmat? No eipä juuri mitään kun voivottelevat, jotta kun näin ei saisi tehdä. Olemme joutuneet useaan kertaan puuttumaan tämän lapsen käytökseen ja vanhemmat selvästi suuttuvat tästä (pyörittelevät mm. silmiään)
Tänään tämä lapsi heitti vierasta lasta leluautolla päähän, jonka johdosta tämän vieraan lapsen isä heitti raivoissaan leluauton roskiin. Tämän jälkeen kaverimme voivottelivat, että heidän lapsensa auto meni roskikseen ja lapselle tuli paha mieli. Eli ei minkäänlaista empatiaa sitä toista lasta kohtaan, joka oli miltein menettää silmän leluauton osuessa siihen.
Tällä lapsella on selvästi adhd, mutta jotain muutakin tässä on, ehkä dysfasia tms, mutta miten saada nämä vanhemmat ymmärtämään ettei tällainen perseily voi jatkua meidän kodissamme?
En itsekään haluaisi alkaa jaella kasvatusneuvoja, mutta sitä he selvästi tarvitsevat. Välit taitaa mennä poikki ihan justiinsa, koska mieheni on jo ihan loppu ja hermostui tosissaan tämän lapsen käytökseen.
Onko minulla muuta keinoa, kun istuttaa heidät pöydän ääreen ja sanoa suoraan, ettei tällainen käytös meidän kodissamme saa jatkua ja teidän on asetettava kunnolliset rajat, tai muuten on parempi yöpyä hotellissa?
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
väsynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ylivireät, se piriste auttaa, koska se kiinnittyy reseptoroihin, jolloin rauhoittavien välittäjäaineiden määrä lisääntyy. Muuta en jaksanut lukea.
Miksi väität vastaan? Käytä nettiä jos et minua (joka kuulin tämän psykiatrilta) usko.
Eivät ne ole ylivireät. Verenkierto on alhaisempi adhd-aivoissa. Nämä on todettu ties kuin monissa aivokuvauksissa.
Autan sinua, googlen ensimmäinen hakutulos hakusanoilla "adhd aivojen toiminta" :
"ADHD:n oireet johtuvat nykykäsityksen mukaan aivojenenergiavajeesta. Aivojen puutteellinen verenkierto johtaa hapen ja glukoosin puutteeseen aivojen eri osissa, mikä näkyy muun muassa vireystilan ja työmuistin heikkenemisenä."
Googlaile ihan rauhassa, minä tiedän tasan tarkkaan ADHDn välittäjäaineet (mikä aiheuttaa puheessa olevan käytöksen) ja sen lääkityksen vaikutukset.
Ja kun niin kovin tykkäät copy pastella leikkiä, niin mäkin sit. Nämä siis nimenomaan käytöksen taustalla vaikuttavia aivoalueita: Ventraalinen tarkkaavuusverkosto tukee tarkkaavuuden kohdistamista tärkeisiin ja käyttäytymisen kannalta merkittäviin ulkoisiin ärsykkeisiin ja sen yliaktiivisuus voi liittyä häiriöherkkyyteen; lapsilla siinä on todettu hyperaktivaatiota.
Dorsaalinen tarkkaavuusverkosto tukee sisäisiin tuntemuksiin perustuvien sensoristen ärsykkeiden valikointia; aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota samoin kuin visuaalisessakin verkostossa.
Peruslepotilaverkosto on valvelepotilassa aktivoituva sisäinen kognitiivinen järjestelmä. Sen pitäisi vaimentua aktiivisessa toiminnassa, mutta se saattaa ADHD:ssa jäädä vaimentumatta ja häiritä aktiviteettiin liittyviä kognitiivisia prosesseja. Sekä lapsilla että aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota.
Myös somatomotorisessa verkostossa lapsilla todettiin hyperaktivaatiota.
Älä copypasteta, jos et edes sisäistänyt lukemaasi. Jos olisit koko pätkän lainannut sieltä Käypä hoito -sivuilta, siellä mainitaan myös hypoaktiivisuus, useasti. Tuolla viitteelläsi et siis tue väitettäsi ylivireistä, tai ylivirittyneistä aivoista.
Enempää en jaksa kanssasi vääntää, vielä kun oletuksena lainaat netistä jotain "vähän valikoiden".
Luotan loppupeleissä enemmän siihen, mitä mm neljä eri lastenpsykiatria on minulle aiheesta kertonut, (lapsella on ollut tähän mennessä neljä eri lääkäriä) enemmän kuin johonkin nettirandomiin kirjoittelijaan.
Minulla on kolme erityistä lasta pienillä iköeroilla. Meillä ei ole koskaan ollut huonoa käytöstä, lapsia on kasvatettu ja tehty ihan valtava työ heidän eteen. Mitään menoja ei ole tarvinnut perua, joka paikassa ovat osanneet käyttäytyä hyvin. Pienimmällä on haasteita harrastuksissa ja koulussa, tarvitsisi auktoriteettia mutta nykyään sellaista ei ole. Turhauttaa sekin kun kotona käyttäytyy hyvin koska tietää että perseilystä ei seuraa mitään hyvää hyvää, muualla kokeilee sitten ihmisiä. Ei koskaan kuitenkaan riehu yms vaan käytös on tekemisestä kieltäytymistä.
Se on ihan fakta että näiden erityisten kanssa se työn määrä normaalin lapseen on ihan valtava. Ja se turhauttaa kun päiväkodissa/koulussa ja muualla ei tosiaan pidetä säännöistä kiinni vaan opettajat ja hoitajat on pyöriteltävissä kuten tässä tapauksessa nuo perheen vanhemmat. Lasten kanssa sovitusta säännöistä pidetään kiinni, se helpottaa kaikkien elämää.
Nääs kirjoitti:
Onhan tää nyt järkyttävää, että tällaisia lapsia kasvaa enenevissä määrin, ja toisaalta lasu-ilmoituksia tehdään myös mitättömistä asioista tai aiheetta. Mikä on syynä tähän nykyiseen erityislasten runsauteen? Ainakaan kurin puute ei asiaa helpota!
Pitäisi myös tietää, että onko kyse erityislapsesta vai "erityislapsesta". Niillä on eroja, ja varmasti mahtuu joukkoon ylidiagnosoituja samaan aikaan, kun varjoon jää oikeasti apua tarvitsevat (erityisesti autisminkirjoiset ja adhd-naiset ja tytöt).
Pitäisi ihan ensimmäisenä tarkistaa, että onko omissa tavoissa sellaista, johon kiinnittää huomiota. Jos lapsi on ruudun äärellä aamusta iltaan, se näkyy käytöksessä ja oppimisessa. Jo paljonkin on näyttöä siitä, kuinka lapselle tulee raivokohtauksia, kun puhelin otetaan pois tai siitä loppuu virta kesken ohjelman tai pelin. Lastenohjelmaa tai peliä tabletilta tarjotaan viihdykkeeksi jo 3-vuotiaallekin. Eikä lapsella tarvitse välttämättä olla mitään diagnoosia, vaan ruuturiippuvuuden vaikutukset koskevat joka ikistä lasta. Käytösongelmien lisäksi lapsilla jopa näkö heikentyy.
Toinen syy on ravinto. Vieläkin ihmiset uskovat rasvattoman maidon ja margariinin terveellisyyteen. Rasvattoman maidon, margariinin ja aspartaamin "terveellisyyden" mainostaminen ja näiden suositus ovat etenevissä määrin lisänneet kehityshäiriöitä, käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Ihmisen aivot ovat pääosin rasvaa, ja on vaikeaa keksiä, että mihin sitä ei tarvita. Aivotoiminnan ylläpitämisen lisäksi hormoonitoiminta tarvitsee rasvaa, nivelet ei liiku ilman rasvaa jne.
Olen koulussa nähnyt, kuinka lapset voivat tulla jopa aggressiivisiksi ruokailun jälkeen. Niin, ihmekös, ruoka pelkkää vaaleaa hiilarihöttöä ilman tuoreita kasviksia, luonnollisia rasvoja ja proteiinia. Ja sokeroitujen juomien sijaan juotetaan aspartaamilitkuja ja vieläpä joka päivä, niin johan noidankehä on valmis.
Neurologisesti oireilevalle aspartaami voi olla pahasta pahentaen oireita. Sitä ei pidä kenelläkään suositella, sillä se läpäisee aivot aiheuttaen neurologisia häiriöitä. Ja sitten ihmetellään, miksi suomalaisilla lapsilla on adhd:ta ja autismia. Itsekin välillä mietin, että olenko saanut Sjögrenin oireyhtymän ja siitä johtuvat silmäoireet aspartaamista ja margariinista, kun äiti ei suostunut ostamaan "epäterveellisiä, luonnollisia tuotteita. Ei tästä noidankehästä millään päästä pois, koska raha ratkaisee lääke- ja ruokateollisuudelle. Neurologisiin ongelmiin ei koskaan suostuta edes kokeilemaan lääkekannabista, vaikka ulkomailla sillä on saatu hyviä tuloksia aikaan lapsen autismin tai epilepsian hoidossa. Niin kauan kun meillä on niin lammasmaiset ihmiset, meno tulee pysymään samana.
Nääs kirjoitti:
Onhan tää nyt järkyttävää, että tällaisia lapsia kasvaa enenevissä määrin, ja toisaalta lasu-ilmoituksia tehdään myös mitättömistä asioista tai aiheetta. Mikä on syynä tähän nykyiseen erityislasten runsauteen? Ainakaan kurin puute ei asiaa helpota!
Näitä diagnosoidaan lisää kun lapsista tehdään vegaaneja. Veganismi myös surkastuttaa aivot johtuen B12-vitamiinin puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olette yhteydessämiksi?
Jos kerran viime näkemisestä on sen verran aikaa, että vauvasta kasvoi hirviö, niin ei varmasti ole mitään tarvetta ohjeistaa kasvatusasioissa tai olla yhteydessä muutenkaan.
Ei varmasti minun tehtäväni ole heitä opettaa, mutta siinä vaiheessa kun näyttää siltä, että koko koti meinaa hajota ja lemmikitkin selvästi kärsii, niin pakko sanoa asiasta. Tuntuu jopa pahalta etteivät he taida kunnioittaa meitä edes sen vertaa, että kieltäisivät lasta hajottamasta paikkoja.
Nyt on aika lopettaa vikinä ja uhriutuminen ja katsoa peiliin. Sanot(te) suoraan, että moinen touhu ei käy, ja jos eivät saa lastaan kuriin, joutuvat lähtemään. Jos siellä on omat lemmikit, lapset ja omaisuus vaarassa, miksi olette sietäneet näinkin pitkään? Miksi edes yrittää pitää moisia "kavereita" väkisin elämässä, kun eivät selvästi kunnioita teitä yhtään?
Vierailija kirjoitti:
Kunnon syyllistämistä ja marttyyriutta. Sivusta seuranneena erään erityislapsen äitiä, oli täysin huomattavissa kuinka vanhempi ruokki sitä huonoa käytöstä. Oma lapsi sai erityisetuja ja sai perseillä ja toisten lapsia moitittiin, jotka eivät edes tehneet mitään. Poika suuttui jopa siitä, että toinen lapsi oli vanhempi häntä, kun hän halusi olla vanhin - ja oli siksi agressiivinen tätä vuotta vanhempaa lasta kohtaan - niin jopa tässä äiti sanoi, että pitäisi antaa ymmärtää, että poika on vanhin, ettei sillä ole paha mieli. Vaikutat juuri vastaavanlaiselta vanhemmalta syyllistämistäsi lukien. Onneksi varmasti 90 % erityislasten vanhemmista kuitenkin toimii lastensa kanssa asiallisesti ja oikealla tavalla ja rehellisesti tukien, ettei se paska levähdä naamalle viimeistään teini-iässä, mikä varmasti tapahtuu.
Tuleekohan tollasista samanlaisia kuin palstalla pyörivä Allu? Kun on lellitty lapsena, niin aikuisena todellisuus iskee kovaa kun ei saakaan kaikkea haluamaansa tosta vaan. Sitten syytetään muita siitä omasta epäonnistumisesta ja masennutaan+syrjäydytään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme erityistä lasta pienillä iköeroilla. Meillä ei ole koskaan ollut huonoa käytöstä, lapsia on kasvatettu ja tehty ihan valtava työ heidän eteen. Mitään menoja ei ole tarvinnut perua, joka paikassa ovat osanneet käyttäytyä hyvin. Pienimmällä on haasteita harrastuksissa ja koulussa, tarvitsisi auktoriteettia mutta nykyään sellaista ei ole. Turhauttaa sekin kun kotona käyttäytyy hyvin koska tietää että perseilystä ei seuraa mitään hyvää hyvää, muualla kokeilee sitten ihmisiä. Ei koskaan kuitenkaan riehu yms vaan käytös on tekemisestä kieltäytymistä.
Se on ihan fakta että näiden erityisten kanssa se työn määrä normaalin lapseen on ihan valtava. Ja se turhauttaa kun päiväkodissa/koulussa ja muualla ei tosiaan pidetä säännöistä kiinni vaan opettajat ja hoitajat on pyöriteltävissä kuten tässä tapauksessa nuo perheen vanhemmat. Lasten kanssa sovitusta säännöistä pidetään kiinni, se helpottaa kaikkien elämää.
Tämä! Erityislapset ei mene rikki kurista ja säännöistä, vaan itse asiassa kaipaavat niitä. Riehuminen voi olla hyvinkin merkki siitä, että lapsi kaipaa nyt sitä vanhempaansa pistämään rajoja ja asettumaan auktoriteetiksi. Hyysäämällä lasta saadaan aikaiseksi epävarmoja ja yksinäisyyttä tuntevia ihmisiä. Lapsi tuntee olevansa hukassa, kun oman pään sisällä on kaaos ja elinympäristössäkään ei ole järjestystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö ole tienneet, että lapsi on erityislapsi? Ja miten voitte ottaa minkä tahansa perheen viikoksi luoksenne?
Teidän pitää heti saada perhe pois teiltä. Sanotte suoraan, että lapsi on niin levoton, että on parempi, että vieraat menevät hotelliin. Ja päivisin nähdään ulkona ja leikkipaikalla ja ravintolassa. Saavat sitten ravintolan työntekijät ihmetellä sen lapsen käytöstä.
Kotiin ei pidä tuollaisia päästää.
En muuten ymmärrä, miksi erityislapsen vanhemmat lähtevät minnekään tuollaisen lapsen kanssa, erityisesti pitkälle vierailulle. Ja miksi he eivät ole jo itse tuollaisen käytöksen jälkeen tajunneet painua takaisin kotiin.
Nyt ota itseäsi niskasta kiinni ja pelasta kotinne ja viikkonne! Suhteesta tuohon perheeseen ei ole niin väliä.
Emme tienneet koska nämä kaverit eivät taida itsekään ymmärtää, tai eivät varmaan halua myöntää, että lapsi ei ole aivan normaali. Heidän mielestään tämä on tavallista vilkkaampi, mutta mistään muusta eivät ole puhuneet. Meillä käy todella harvoin yökylässä ketään ja ajattelimme sen olevan kivaa piristystä koronan jälkeen kun saisimme vihdoin vieraita.
Vilkas lapsi ei ole automaattisesti erityislapsi. Osa pienistä lapsista on tosi vilkkaita ja rauhottuvat iän myötä, kun aivot kehittyy. Esim Adhd diagnooseja ei anneta kovin herkästi alle kouluikäsille. Minkä ikäisestä lapsesta on kyse?
No ehkä ei anneta diagnoosia, mutta lapsesta näkee ettei edes välillä reagoi normaaliin puheeseen. Kieltoihin suhtautuu raivokkaasti, alkaen potkia ja purra aikuista. Kynät kun saa käteen, niin yrittää satuttaa toisia heittämällä tai pistelemällä muita jopa kasvojen alueelle. Heittää hiekkaa päälle ja nauraa hysteerisesti.
Kyllä tällaiseen on varmasti puututtu päiväkodissa jo turvallisuuden nimissä ja vähintään kehoitettu, keskustelemaan myös neuvolassa asiasta. Lapsi 3-vuotias.
Tuollainen käytös sopii autismikirjoon.
Minä tiedän autismikirjolaisen lapsen, eikä hän ikinä tekisi tuollaista! On tunnollinen ja kiltti.
Sen takia se on autismin KIRJO. Joillain voi olla haastava ja jopa väkivaltainen lapsi. Voi olla paljon hankalampaa verrattuna lievästi kehitysvammaiseen lapseen.
Tämä! Jopa lievästi kehitysvammaisen seurassa oleminen on helpompaa verrattuna monioireiseen neurokirjon lapseen lukuun ottamatta niitä lievempiä neurokirjolaisia. Ja kun monioireisella lapsella on lepsut vanhemmat, on kaaos valmis. Kummaa, kun ei ole lievästi kehitysvammaisellekaan vaikeaa kylässä olla kiipeämättä vitriinin päälle tai tehdä edes pienimuotoisia kotiaskareita. Kehitysvammaiseltakin vaaditaan jopa enemmän ottaen huomioon tietysti rajoitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teette selväksi että kersa joko oppii olemaan tai itkee ja oppii olemaan ennen seuraavaa kyläilyä.
Esimerkkinä sanoin heille, että minusta oli ihan oikein, että lapsi menetti leluautonsa koska heitti sillä toista lasta silmään. Se ehkä opettaa lapselle ettei näin saa toimia.
Mutta lapsen isä oli tästäkin näreissään kun hänen lapsensa nyt alkoi itkeä.Entistä enemmän ihmettelen mitä he tekevät teillä ja vielä yökylässä.
Ja viikon? Kuka menee kaverinsa luo kylään viikoksi, vielä koko perheen voimin??
Lestadiolaisperheille tyypillistä toimintaa. Myös viikonloput vietetään yhdessä. Mutta he osaavat pitää kuria. Lapset tottelevat vanhempiaan ehdoitta.
Olisi kiva kuulla jotain konkreettista siitä, että onko lestadiolaisilla adhd-, autisti-, keva- ym. lapsia ja miten he pärjäävät niiden kanssa. Ovatko silleen, että antaa olla ja hällä väliä vai tehdäänkö parhaansa, että lapsi osaa olla kunnolla edes kylässä käydessä ja jos jotain sattuu, asiaa ei katsota läpi sormien. Kuitenkin on jo ihan nähty, että lapsia kasvatetaan ilman diagnoosejakin miten sattuu ja annetaan tabletti tai puhelin kouraan, jotta lapsi rauhottuisi eikä kiukuttelisi tai saisi jopa raivokohtausta.
Mitä enemmän ollaan luovuttu Jumalan sanasta, sitä enemmän lapset ovat kurittomia terveydentilaan katsomatta. Ja vammaisista tai sairaista huolehditaan itse asiassa paremmin uskovaisten kuin ei-uskovaisten keskuudessa. Koskee myös vanhuksiakin. Kollektiivinen elämä sääntöineen voisi tuoda turvaa ja vakautta erityislapsellekin verrattuna nykyajan hektiseen elämäntyyliin.
väsynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
väsynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ylivireät, se piriste auttaa, koska se kiinnittyy reseptoroihin, jolloin rauhoittavien välittäjäaineiden määrä lisääntyy. Muuta en jaksanut lukea.
Miksi väität vastaan? Käytä nettiä jos et minua (joka kuulin tämän psykiatrilta) usko.
Eivät ne ole ylivireät. Verenkierto on alhaisempi adhd-aivoissa. Nämä on todettu ties kuin monissa aivokuvauksissa.
Autan sinua, googlen ensimmäinen hakutulos hakusanoilla "adhd aivojen toiminta" :
"ADHD:n oireet johtuvat nykykäsityksen mukaan aivojenenergiavajeesta. Aivojen puutteellinen verenkierto johtaa hapen ja glukoosin puutteeseen aivojen eri osissa, mikä näkyy muun muassa vireystilan ja työmuistin heikkenemisenä."
Googlaile ihan rauhassa, minä tiedän tasan tarkkaan ADHDn välittäjäaineet (mikä aiheuttaa puheessa olevan käytöksen) ja sen lääkityksen vaikutukset.
Ja kun niin kovin tykkäät copy pastella leikkiä, niin mäkin sit. Nämä siis nimenomaan käytöksen taustalla vaikuttavia aivoalueita: Ventraalinen tarkkaavuusverkosto tukee tarkkaavuuden kohdistamista tärkeisiin ja käyttäytymisen kannalta merkittäviin ulkoisiin ärsykkeisiin ja sen yliaktiivisuus voi liittyä häiriöherkkyyteen; lapsilla siinä on todettu hyperaktivaatiota.
Dorsaalinen tarkkaavuusverkosto tukee sisäisiin tuntemuksiin perustuvien sensoristen ärsykkeiden valikointia; aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota samoin kuin visuaalisessakin verkostossa.
Peruslepotilaverkosto on valvelepotilassa aktivoituva sisäinen kognitiivinen järjestelmä. Sen pitäisi vaimentua aktiivisessa toiminnassa, mutta se saattaa ADHD:ssa jäädä vaimentumatta ja häiritä aktiviteettiin liittyviä kognitiivisia prosesseja. Sekä lapsilla että aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota.
Myös somatomotorisessa verkostossa lapsilla todettiin hyperaktivaatiota.Älä copypasteta, jos et edes sisäistänyt lukemaasi. Jos olisit koko pätkän lainannut sieltä Käypä hoito -sivuilta, siellä mainitaan myös hypoaktiivisuus, useasti. Tuolla viitteelläsi et siis tue väitettäsi ylivireistä, tai ylivirittyneistä aivoista.
Enempää en jaksa kanssasi vääntää, vielä kun oletuksena lainaat netistä jotain "vähän valikoiden".
Luotan loppupeleissä enemmän siihen, mitä mm neljä eri lastenpsykiatria on minulle aiheesta kertonut, (lapsella on ollut tähän mennessä neljä eri lääkäriä) enemmän kuin johonkin nettirandomiin kirjoittelijaan.
Tämä nettirandomi nyt vaan sattuu tietämään aivoista pikkasen sua enemmän. Kyllä, on myös hypoaktiivisuutta, mutta nuo on ne alueet, jotka liittyvät keskustelussa olleeseen.
Onpas paljon samalla kirjoitustyylillä kirjoitettuja viestejä tässä ketjussa. Jopa kymmeniä.
Siis mistä näitä erityislapsia yhtäkkiä sikiää näin paljon? Ei mun lapsuudessa ollut mitään erityislapsia, olen -88. Yksi erityislapsi oli kyllä kylässä ja sen huomasi. Loput ihan normaaleita rauhallisesta villiin. Tämä yksi erityislapsi sai esimerkiksi koko kylältä sähköt pois murtautumalla johonkin säkökeskukseen. Nykyään tuntuu, että näitä ns. "diagnooseja" on joka toisella kersalla, jotka voisi ihan vaan laittaa ruotuun kasvatuksella.
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä näitä erityislapsia yhtäkkiä sikiää näin paljon? Ei mun lapsuudessa ollut mitään erityislapsia, olen -88. Yksi erityislapsi oli kyllä kylässä ja sen huomasi. Loput ihan normaaleita rauhallisesta villiin. Tämä yksi erityislapsi sai esimerkiksi koko kylältä sähköt pois murtautumalla johonkin säkökeskukseen. Nykyään tuntuu, että näitä ns. "diagnooseja" on joka toisella kersalla, jotka voisi ihan vaan laittaa ruotuun kasvatuksella.
Nykyään jopa syöpä- tai sydänsairasta lastakin kutsutaan erityislapseksi. Minä itse sanon ihan suoraan, että lapsellamme on liikuntavamma ja moni on vain, että ok. Toki nyt tiedän, että liikuntavamma on aivan eri asia kuin lapsen adhd.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kun ihmetellä tätä palstanaisten selkärangattomuutta.
Jos joku menisi minun kodissani omin lupineen jääkaapille ja viskelisi tomaatit lattialle (tomaatteja ei muuten pitäisi säilyttää jääkaapissa koskaan), eivätkä vanhemmat puuttuisi asiaan, saisi koko perhe häipyä vaikka yön selkään. Lemmikkien kiusaamisesta puhumattakaan.
Minä olen itse asiassa yhtä lapsivierasta joutunut ojentamaankin, toteamalla, että "minun kodissani ei käyttäydytä noin". Äänensävy pelästytti lapsen isää sen verran, että yritti panna kakaraansa kuriin, melko huonolla menestyksellä tosin. Toiste en ole kutsunut. Mieheni tuon tilanteen jälkeen vaan sanoi, että hyvä että sanoit jotain, hän oli niin pöyristynyt lapsen huonosta käytöksestä että jähmettyi.
Ainoa mitä voin tuohon sanoa on se, että ehkä sinä olet sanavalmiimpi ja topakampi persoona kuin minä. Pärjään kyllä lapsen kanssa kunhan saisin olla hänen kanssaan keskenään, mutta vanhempien kanssa kommikointi ei ollut heti ihan helppoa. Olemme kuitenkin saaneet puhuttua asioista ja nyt on ollut helpompi päivä.
Ap
Kannattaisii varmaan sitä topakkuutta vähän kehittää, koska nyt nämä sinun perseilevät ystäväsi pilaavat useita päiviä koko perheesi elämästä, mukaanlukien viattomat eläimet. Sinun velvollisuutesi on suojella perhettäsi ja kotiasi, ei yrittää olla sovitteleva rupusakkivieraita kohtaan. Koska eihän tuossa ole mitään "keskusteltavaa", pelkästään selkeä tiedonanto annettavana: sinun kotisi, sinun sääntösi, vieraat elää niiden mukaan tai häipyy.
Voit aloittaa sillä, että herätät vieraasi aamiaiselle. Ei minun huushollissani ainakaan vieraat todellakaan makaa tyyliin puoleenpäivään, vaan talo elää tavallaan ja vieraat sen rytmin mukaan tai lähtevät pois. Toistaiseksi ei ole kukaan lähtenyt.
Oikeastaan pelkästään tuosta, että vieraat kehtaavat maata kun isäntäväki on jo noussut, ymmärtäisi normaali ihminen vetää johtopäätöksiä kannattaako lähempää tuttavuutta enää jatkaa.
-lainaamasi-
Entäs jos vanhemmat tekisivät kaikkensa,kieltäisivät ja kasvattaisi vat,selittäisivät ja opastaisivat,mutta lapsi silti käyttäytyisi tyhmästi,pöhkösti. Itsellä vaikea erityislapsi ja on yritetty vierailla ystävien luona ja sukujuhlissa yms.mutta kun siitä nyt vaan ei tule mitään. Nyttemmin on ymmärretty jättää vierailut väliin.Rasittaa liikaa kaikkia.Ehkä sitten kun lapsi on isompi,jos ja kun hän ymmärtää enemmän.Lasta on aina kielletty ja kasvatettu.Nykyään joko ei mennä tai toinen vanhempi menee muiden lasten kanssa.Ei ole kivaa kellään,kun yksi pilaa kaikkien juhlat ja illanvietot. T.ei ole aina vika vanhemmissa p.s.minulla on myös kaksi normaalia hyvin käyttäytyvää ja hyvin kasvatettua lasta
Siis miksi kyselette samoja kysymyksiä ja jakelette neuvoja vaikka olen vastannut jo useampaan kysymykseen tuolla alussa? Asia hoidossa ja perheen kanssa puhuttu asiat selviksi. Tuntuu että muut ihmiset nyt stressaavat puolestani täällä turhaan, kun eivät viitsi lukea neljää ensimmäistä sivua johon olen jo vastaillut suurimpaan osaan kysymyksistä. En jaksa enää roikkua tässä aiheessa vaan mennä eteenpäin.
Ap
Vieläkö pitkäön jatkavat vierailua. Sitä viikon mittaista?
Onko ystäväperhe muuten lomalla? Oletteko te lomalla?
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi kyselette samoja kysymyksiä ja jakelette neuvoja vaikka olen vastannut jo useampaan kysymykseen tuolla alussa? Asia hoidossa ja perheen kanssa puhuttu asiat selviksi. Tuntuu että muut ihmiset nyt stressaavat puolestani täällä turhaan, kun eivät viitsi lukea neljää ensimmäistä sivua johon olen jo vastaillut suurimpaan osaan kysymyksistä. En jaksa enää roikkua tässä aiheessa vaan mennä eteenpäin.
Ap
Siinä voi tosiaan käydä niin että kun luo keskustelun niin ihmiset kirjoittelet sinne viestejä ja yleensä vastaavat nimenomaan aloitusviestiin... Jännä paikka tämä internetti.
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä näitä erityislapsia yhtäkkiä sikiää näin paljon? Ei mun lapsuudessa ollut mitään erityislapsia, olen -88. Yksi erityislapsi oli kyllä kylässä ja sen huomasi. Loput ihan normaaleita rauhallisesta villiin. Tämä yksi erityislapsi sai esimerkiksi koko kylältä sähköt pois murtautumalla johonkin säkökeskukseen. Nykyään tuntuu, että näitä ns. "diagnooseja" on joka toisella kersalla, jotka voisi ihan vaan laittaa ruotuun kasvatuksella.
Kyllä niitä oli, ne oli tarkkailuluokalla ne "pahimmat" tai selkeimmät tapaukset. Ja pienimmillä kunnilla ei ollut mitään tarkkailuluokkia, lapsi vaan jätettiin luokalle kun ei pärjännyt. Yhden pojan tunsin, joka jäi kahdesti luokalleen, olisi varmaan saanut keva-diagnoosin tai jotain vastaavaa, mutta ei koskaan tutkittu. Oli rauhallinen ja kiltti, mutta "hidas".
Ainahan niitä on ollut, varmasti sinunkin luokallasi tai koulussasi lapsuudessasi oli joku "häirikkö", tai joku joka ei ollut kuten muut. Muistelepa hetki. Nykyään sellaiseen puututaan erkkaopen, perheneuvolan ja lastenpsykan kautta, ja voi olla että todetaan kehityksessä joku häiriö. Siitä tulee se "erityis".
Vaikea tilanne kyllä, etenkin jos vanhemmilla selvästi on vanhemmuus noin kadoksissa. Toisaalta erityislapselle ei välttämättä kiellot menekään perille ja ympäristön vaihto aiheuttaa lisää levottomuutta. Nui vanhemmat tarvitsisivat ammattiapua lapsensa kanssa, jotta saisivat eväitä miten käsitellä lastaan ja rauhoittaa tätä. Meno kuulostaa siltä että eivät tule pärjäämään myöhemmin kun lapsi kasvaa ja voimistuu myös fyysisesti.