Lue keskustelun säännöt.
Kaveriperheen erityislapsi
14.05.2022 |
Kaverit tulleet viikoksi lomailemaan luoksemme pienen lapsensa kanssa, joka on villein lapsi jonka olemme koskaan tavanneet. Lapsi kiusaa lemmikkejä huutaen niiden korvaan, ajattaa niitä, kaataa mehua lattialle, hakee jääkaapista tomaatteja jotta saa viskellä niitä lattialle, kiipeilee lasivitriinissä, huutaa ja tekee kiusaa ihan joka hetki. Ei ymmärrä kieltoja, ja vaikka ymmärtäisi, niin nauraa vain tai alkaa huutaa hullun lailla.
Mitä tekevät vanhemmat? No eipä juuri mitään kun voivottelevat, jotta kun näin ei saisi tehdä. Olemme joutuneet useaan kertaan puuttumaan tämän lapsen käytökseen ja vanhemmat selvästi suuttuvat tästä (pyörittelevät mm. silmiään)
Tänään tämä lapsi heitti vierasta lasta leluautolla päähän, jonka johdosta tämän vieraan lapsen isä heitti raivoissaan leluauton roskiin. Tämän jälkeen kaverimme voivottelivat, että heidän lapsensa auto meni roskikseen ja lapselle tuli paha mieli. Eli ei minkäänlaista empatiaa sitä toista lasta kohtaan, joka oli miltein menettää silmän leluauton osuessa siihen.
Tällä lapsella on selvästi adhd, mutta jotain muutakin tässä on, ehkä dysfasia tms, mutta miten saada nämä vanhemmat ymmärtämään ettei tällainen perseily voi jatkua meidän kodissamme?
En itsekään haluaisi alkaa jaella kasvatusneuvoja, mutta sitä he selvästi tarvitsevat. Välit taitaa mennä poikki ihan justiinsa, koska mieheni on jo ihan loppu ja hermostui tosissaan tämän lapsen käytökseen.
Onko minulla muuta keinoa, kun istuttaa heidät pöydän ääreen ja sanoa suoraan, ettei tällainen käytös meidän kodissamme saa jatkua ja teidän on asetettava kunnolliset rajat, tai muuten on parempi yöpyä hotellissa?
Kommentit (266)
Onhan tää nyt järkyttävää, että tällaisia lapsia kasvaa enenevissä määrin, ja toisaalta lasu-ilmoituksia tehdään myös mitättömistä asioista tai aiheetta. Mikä on syynä tähän nykyiseen erityislasten runsauteen? Ainakaan kurin puute ei asiaa helpota!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adhd-lapsen haasteita ei ratkaise kurin tiukentaminen. Lyömällä et saa muutettua lapsen poikkeavaa aivojen dopamiinitoimintaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö adhd-lapsia ei tulisi kasvattaa; päinvastoin heidän kasvattamisensa vaatii vanhemmilta paljon enemmmän mitä ns helppojen lapsien ohjaaminen. Lempeästi mutta jämäkästi toistoja, toistoja,toistoja. Asioiden ennakointi erittäin tärkeää ja se että itse pysyy koko ajan valppaana ja johdonmukaisella. Lapselle pitää kertoa tarkasti mitä odotetaan. Positiivisen palautteen antaminen aina kun menee hyvin. Silti haasteet voivat olla niin suuria, että pelkkä kasvatus ei yksinään riitä vaan aivokemiaa korjaamaan voidaan tarvita lääkkeitä.
Mutta tiukka kuri tai väkivalta ei ole ratkaisu. Se tekee adhd-lapsista vain entistä hankalampia.
Vierailija kirjoitti:
Adhd-lapsen haasteita ei ratkaise kurin tiukentaminen. Lyömällä et saa muutettua lapsen poikkeavaa aivojen dopamiinitoimintaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö adhd-lapsia ei tulisi kasvattaa; päinvastoin heidän kasvattamisensa vaatii vanhemmilta paljon enemmmän mitä ns helppojen lapsien ohjaaminen. Lempeästi mutta jämäkästi toistoja, toistoja,toistoja. Asioiden ennakointi erittäin tärkeää ja se että itse pysyy koko ajan valppaana ja johdonmukaisella. Lapselle pitää kertoa tarkasti mitä odotetaan. Positiivisen palautteen antaminen aina kun menee hyvin. Silti haasteet voivat olla niin suuria, että pelkkä kasvatus ei yksinään riitä vaan aivokemiaa korjaamaan voidaan tarvita lääkkeitä.
Mutta tiukka kuri tai väkivalta ei ole ratkaisu. Se tekee adhd-lapsista vain entistä hankalampia.
Tiukka kuri ei ole samaa kuin väkivalta,nimenomaan pitäisi olla tuo tiukka kuri käytössä ei vain erityislapsille vaan kaikille joiden lapsi määrää perheessä mitä tehdään,mitä syödään,milloin mennään nukkumaan,mitä puhtaan päälle jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette vain sano että teille ei voi tulla yökylään?
Emme olleet tavanneet kavereitamme kun viimeksi lapsen ollessa ihan vauva, emmekä osanneet kuvitella lapsen olevan noin vaikea tapaus.
Jos edellisestä tapaamisesta on jo aikaa sitä paremmalla syyllä olisin kertonut että meille ei voi tulla yökylään.
Siis me halusimme myös viettää kavereidemme kanssa aikaa, koska viimeisestä näkemisestä oli niin kauan aikaa ja meillä oli ennen aina hauskaa yhdessä. Mutta nyt selvästi tämä lapsi hiertää välejä, kun eihän hän edes pysty nukkumaan päiväunia saati, että vanhempansa laittaisivat hänet ajoissa illalla nukkumaan. Enhän minä voinut ennustaa, että he ovat kasvattajina ihan hukassa ja lapsi pahempi kuin duracel pupu.
Onkohan se nyt sinun asiasi tehdä adhd-diagnoosi? Käsitin otsikosta että on erityislapsi? Ei huonon käytöksen perusteella edes lääkäri voi näin päätellä. Meilläkin on ollut naapurissa lapsi ja hänen kaveri jotka vilkkaassa iässä p*rseilivät minkä ehtivät ja vanhemmat vain voivotteli ja vaati anteeksipyyntöjä. Silti ovat ihan normaaleja, kovempi kuri olisi ehkä ollut paikallaan. Miksi sinä et nosta lasta lasta pois lasivitriinistä ja sano että meillä ei tässä kiipeillä? Ihme touhua.
väsynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ylivireät, se piriste auttaa, koska se kiinnittyy reseptoroihin, jolloin rauhoittavien välittäjäaineiden määrä lisääntyy. Muuta en jaksanut lukea.
Miksi väität vastaan? Käytä nettiä jos et minua (joka kuulin tämän psykiatrilta) usko.
Eivät ne ole ylivireät. Verenkierto on alhaisempi adhd-aivoissa. Nämä on todettu ties kuin monissa aivokuvauksissa.
Autan sinua, googlen ensimmäinen hakutulos hakusanoilla "adhd aivojen toiminta" :
"ADHD:n oireet johtuvat nykykäsityksen mukaan aivojenenergiavajeesta. Aivojen puutteellinen verenkierto johtaa hapen ja glukoosin puutteeseen aivojen eri osissa, mikä näkyy muun muassa vireystilan ja työmuistin heikkenemisenä."
Googlaile ihan rauhassa, minä tiedän tasan tarkkaan ADHDn välittäjäaineet (mikä aiheuttaa puheessa olevan käytöksen) ja sen lääkityksen vaikutukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
väsynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ylivireät, se piriste auttaa, koska se kiinnittyy reseptoroihin, jolloin rauhoittavien välittäjäaineiden määrä lisääntyy. Muuta en jaksanut lukea.
Miksi väität vastaan? Käytä nettiä jos et minua (joka kuulin tämän psykiatrilta) usko.
Eivät ne ole ylivireät. Verenkierto on alhaisempi adhd-aivoissa. Nämä on todettu ties kuin monissa aivokuvauksissa.
Autan sinua, googlen ensimmäinen hakutulos hakusanoilla "adhd aivojen toiminta" :
"ADHD:n oireet johtuvat nykykäsityksen mukaan aivojenenergiavajeesta. Aivojen puutteellinen verenkierto johtaa hapen ja glukoosin puutteeseen aivojen eri osissa, mikä näkyy muun muassa vireystilan ja työmuistin heikkenemisenä."
Googlaile ihan rauhassa, minä tiedän tasan tarkkaan ADHDn välittäjäaineet (mikä aiheuttaa puheessa olevan käytöksen) ja sen lääkityksen vaikutukset.
Ja kun niin kovin tykkäät copy pastella leikkiä, niin mäkin sit. Nämä siis nimenomaan käytöksen taustalla vaikuttavia aivoalueita: Ventraalinen tarkkaavuusverkosto tukee tarkkaavuuden kohdistamista tärkeisiin ja käyttäytymisen kannalta merkittäviin ulkoisiin ärsykkeisiin ja sen yliaktiivisuus voi liittyä häiriöherkkyyteen; lapsilla siinä on todettu hyperaktivaatiota.
Dorsaalinen tarkkaavuusverkosto tukee sisäisiin tuntemuksiin perustuvien sensoristen ärsykkeiden valikointia; aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota samoin kuin visuaalisessakin verkostossa.
Peruslepotilaverkosto on valvelepotilassa aktivoituva sisäinen kognitiivinen järjestelmä. Sen pitäisi vaimentua aktiivisessa toiminnassa, mutta se saattaa ADHD:ssa jäädä vaimentumatta ja häiritä aktiviteettiin liittyviä kognitiivisia prosesseja. Sekä lapsilla että aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota.
Myös somatomotorisessa verkostossa lapsilla todettiin hyperaktivaatiota.
Aloituksessa ei kerrota lapsen ikää. 1-2-vuotiaalta lapselta kuvattu käytös voisi olla ihan normaalia, ikätasoista rajojen hakua, joka mahdollisesti on kärjistynyt, kun vanhemmat eivät niitä rajoja selkeästi aseta. Vanhempien tulisi puuttua ja estää lasta tekemästä vahinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa ei kerrota lapsen ikää. 1-2-vuotiaalta lapselta kuvattu käytös voisi olla ihan normaalia, ikätasoista rajojen hakua, joka mahdollisesti on kärjistynyt, kun vanhemmat eivät niitä rajoja selkeästi aseta. Vanhempien tulisi puuttua ja estää lasta tekemästä vahinkoa.
Ei todellakaan ole normaalia käytöstä minkään ikäiseltä lapselta.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa ei kerrota lapsen ikää. 1-2-vuotiaalta lapselta kuvattu käytös voisi olla ihan normaalia, ikätasoista rajojen hakua, joka mahdollisesti on kärjistynyt, kun vanhemmat eivät niitä rajoja selkeästi aseta. Vanhempien tulisi puuttua ja estää lasta tekemästä vahinkoa.
3v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heitä ne pihalle ja sano että takaisin ei ole tulemista
Vierailija kirjoitti:
Adhd-lapsen haasteita ei ratkaise kurin tiukentaminen. Lyömällä et saa muutettua lapsen poikkeavaa aivojen dopamiinitoimintaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö adhd-lapsia ei tulisi kasvattaa; päinvastoin heidän kasvattamisensa vaatii vanhemmilta paljon enemmmän mitä ns helppojen lapsien ohjaaminen. Lempeästi mutta jämäkästi toistoja, toistoja,toistoja. Asioiden ennakointi erittäin tärkeää ja se että itse pysyy koko ajan valppaana ja johdonmukaisella. Lapselle pitää kertoa tarkasti mitä odotetaan. Positiivisen palautteen antaminen aina kun menee hyvin. Silti haasteet voivat olla niin suuria, että pelkkä kasvatus ei yksinään riitä vaan aivokemiaa korjaamaan voidaan tarvita lääkkeitä.
Mutta tiukka kuri tai väkivalta ei ole ratkaisu. Se tekee adhd-lapsista vain entistä hankalampia.
Olet väärässä. "Toisto, toisto, toisto" ei toimi moneen adhd-lapseen. Haloo, eihän ne edes välttämättä kuuntele sinua! Pitävät sinua toistelijaa häiritsevänä taustameluna. Adhd-lapsella ei ole vikaa älyssä, eli he kyllä ymmärtävät kun heille jotain sanotaan. Vika on siimä, että vilkkaus tuo mukanaan tiettä uhmakkuutta. Siihen ei toistelut auta mitään, vaan kuri. Adhd-lapsi tulee kasvattaa kuten normaali lapsi, mutta vähän tiukemmalla auktoriteetilla. Tottakai myös rakkautta, mutta unohtamatta selkeitä sääntöjä. Oman lapseni olen laittanut välillä jäähylle, kun käytös alkaa olla liian riehakasta. Olen kertonut, että nyt pitää mennä rauhoittumaan hetkeksi, sitten voit jatkaa pelaamista tms. On toiminut hyvin.
T. Add, jonka sisaruksilla adhd, ja jonka lapsella adhd
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on erityislapsi jolla on aina ollut todella isoja haasteita ja paljon ei-toivottua käytöstä.
En tarkoita että kaikilla erityisillä olisi näin tai että erityisyyden johdosta antaisin lapsen käyttäytyä miten vaan. Varmasti hänen kasvatuksensa ja opettamisenss eteen on tehty moninkertainen työ normilapsiin ja moneen erityiseenkin verrattuna, silti tulos ei aina näy niin kauniisti.
Mä en tämän lapsen kanssa varsinkaan vaikeimpina vuosina lähtenyt minnekään yökylään. Vierailutkin jätin suosiolla väliin. Lomareissut suunniteltiin tarkasti niin että karsittiin riskejä ja välillä jätettiin kokonaan väliin. Ei käyty sukujuhlissa, jopa lähiperheenjäsenen hautajaiset jäi välistä. Ne sukulaiset ja vanhat kaverit jotka halusi tavata saivat joko tulla meille tai meidän valitsemaan, turvalliseen paikkaan.
En todellakaan antanut lapsen satuttaa ketään tai rikkoa kenenkään omaisuutta. Mulle noi on ollut aivan hirveitä paikkoja ja tietysti jos jotain valmisteluista ja valvonnasta huolimatta pääsi tapahtumaan pahoiteltiin ja tarjottiin korvausta, yleensä lähdettiin heti pois tilanteesta jne.
Mä olen saanut myös paljon negatiivista palautetta toiminnastani. Ei lapsen kanssa saa linnoittautua kotiin tai turvalliseen ympäristöön, ei lapsi tuolla tavalla opi ikinä käyttäytymään. Lapsi pitää viedä välillä pois omalta mukavuusalueeltaan. Näin välikommenttina siis tämän lapsen elämä harvoin edes käväisee siellä mukavuusalueella ja toki pyrimme normaalissa arjessa liikkumaan mutta kun asiat ympärillä menevät yli lapsen ymmärryksen ja sietokyvyn olemme karsineet ns turhia ja vahingollisia käyntejä.
Mulle ollaan oltu tosi loukkaantuneita kun on jätetty noita sukujuhlia ja kutsuja väliin. Sanoin kuin siitä että tavatessamme olen liiaksi keskittynyt lapseen enkä keskustelukumppaniin. Puhutaan diagnoosin taakse piiloutumisesta. Kaikki eivät diagnooseihin edes usko, kasvatuksen puutetta vaan. Sanotaan että mun pitäisi hankkia lapsenvahti jotta pääsisin vaikka muiden kanssa ulos iltaa viettämään, olen itsekäs kun en tätä edes yritä.
Ei ole aina helppo laji tämä, silloinkaan kun ei anna lapsen rikkoa toisen omaisuutta ja satuttaa muita.
Koko maailma ei saa pyöriä lapsen ehdoilla. Pitää altistaa olemaan ihmisten seurassa ja tilanteissa joissa lapsi ei ole ns. mukavuusalueella. Siinä oppii vähitellen. Tietysti se aiheuttaa vanhemmille paljon peräänkatsomista ym niissä tilanteissa. Jos jäät pois tärkeistä juhlista (kuten esim häät) niin älä ihmettele sinua katsotaan kieroon jatkossa.
Syö hernerokkaa ja valkosipulia,piere sen päälle ja sanottu että lisää tulee jos ei osaa olla kunnolla istut sen naaman päälle ja annat tulla paukkupatruunaa:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirvee pentu. Olisi taas Darwinille käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd-lapsen haasteita ei ratkaise kurin tiukentaminen. Lyömällä et saa muutettua lapsen poikkeavaa aivojen dopamiinitoimintaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö adhd-lapsia ei tulisi kasvattaa; päinvastoin heidän kasvattamisensa vaatii vanhemmilta paljon enemmmän mitä ns helppojen lapsien ohjaaminen. Lempeästi mutta jämäkästi toistoja, toistoja,toistoja. Asioiden ennakointi erittäin tärkeää ja se että itse pysyy koko ajan valppaana ja johdonmukaisella. Lapselle pitää kertoa tarkasti mitä odotetaan. Positiivisen palautteen antaminen aina kun menee hyvin. Silti haasteet voivat olla niin suuria, että pelkkä kasvatus ei yksinään riitä vaan aivokemiaa korjaamaan voidaan tarvita lääkkeitä.
Mutta tiukka kuri tai väkivalta ei ole ratkaisu. Se tekee adhd-lapsista vain entistä hankalampia.
Tiukka kuri ei ole samaa kuin väkivalta,nimenomaan pitäisi olla tuo tiukka kuri käytössä ei vain erityislapsille vaan kaikille joiden lapsi määrää perheessä mitä tehdään,mitä syödään,milloin mennään nukkumaan,mitä puhtaan päälle jne.
Monet ihmiset eivät ymmärrä sanojen kuri ja kuritus eroa.
Meillä on yksi kaveriperhe, joihin otin vähän etäisyyttä lastensa takia. He päästivät lapsensa aina juoksemaan ympäri ravintoloita. Ei auttanut vaikka jopa tarjoilijat sanoivat vanhemmille, että muut asiakkaat häiriintyvät. Oli kiusallista istua omien lasten kanssa samassa pöydässä, kun kaikki mulkoilivat meihin päin. Lisäksi esim. eräässä museossa vartija alkoi seurata meitä, koska he antoivat lastensa lääppiä ja hakata vitriinejä. Tapasimme perhettä vain heillä tai esim. leirintäalueella, josta otimme oman mökin. Ihania ihmisiä, mutta kasvatus täysin erilaista kuin omamme. Nyt lapset ovat jo niin isoja, että asia ei ole rnää ajankohtainen. Välit säilyivät hyvinä, mutta eivät koskaan palanneet yhtä tiiviiksi kuin ennen lapsia.
Kunnon syyllistämistä ja marttyyriutta. Sivusta seuranneena erään erityislapsen äitiä, oli täysin huomattavissa kuinka vanhempi ruokki sitä huonoa käytöstä. Oma lapsi sai erityisetuja ja sai perseillä ja toisten lapsia moitittiin, jotka eivät edes tehneet mitään. Poika suuttui jopa siitä, että toinen lapsi oli vanhempi häntä, kun hän halusi olla vanhin - ja oli siksi agressiivinen tätä vuotta vanhempaa lasta kohtaan - niin jopa tässä äiti sanoi, että pitäisi antaa ymmärtää, että poika on vanhin, ettei sillä ole paha mieli. Vaikutat juuri vastaavanlaiselta vanhemmalta syyllistämistäsi lukien. Onneksi varmasti 90 % erityislasten vanhemmista kuitenkin toimii lastensa kanssa asiallisesti ja oikealla tavalla ja rehellisesti tukien, ettei se paska levähdä naamalle viimeistään teini-iässä, mikä varmasti tapahtuu.
Siinä vaiheessa kun tällainen perhe tulee kylään ja alkaa lemmikkien kiusaaminen ja omaisuuden tuhoaminen, niin silloin se vierailu lopetetaan heti alkuunsa. Sen voi sanoa ihan rauhallisesti, että jos lasta ei saada kuriin, perheen pitää lähteä kotiin. Ei tällaista tarvitse kenenkään sietää.
Miks helve tissä ovat VIIKON teillä? Kuulostaa tosi pitkältä ajalta tai sitten on trolli.
Voi voi.
Minä olen jo lähes kuusikymppinen, ja enää minua ei välttämättä haittaa, vaikka joku minua pitäisi ikävänä tai nipona asettaessani sääntöjä sen suhteen, miten kotonani tai mökilläni ollaan.
Toisaalta ehkä olen monivuotisen harjoittelun jälkeen oppinut sanomaan asiat määrätietoisesti, mutta ystävällisesti. Koska kyllä meillä lapsiperheitä vierailee sekä kotona että mökillä.
Kaikille ei tarvitse sanoa. Mutta kun tilanne alkaa olla hankala, niin toki itse kiellän lasta tekemästä epäsuotavaa asiaa. Sitten pysäytän koko perheen, ja sanon, että haluan myt kertoa tämän kodin/mökin säännöistä. Kerron missä on vessa ja miten sitä käytetään. Mökillä märissä uikkareissa ei istuta sisällä kangaspäällysteisillä tuoleilla tai sohvalla. Tavaroita ei saa rikkoa. Kotona meidän makuuhuoneisiin ei mennä, eikä mihinkään kaappeihin mennä tutkimaan ilman isäntäväen lupaa. Kotonani myöskään ei syödä muualla kuin ruokapöydän ääressä. Vessakäynnin jälkeen pestään kädet. Jne. Kerron tämän kaiken niin että vanhemmat kuulevat, ja lopuksi sanon tärkeimmän, eli: meillä lapsen vanhemmat vahtivat omia lapsiaan.
En oo huomannut, että kukaan olis suuttunut tästä luennosta niin että ei tulis toistekin.