Onko kukaan tuntemanne alkoholisti parantunut, niin että voi nykyisin juoda vain silloin tällöin?
Eikä jäädä taas riippuvaiseksi. Onko se mahdollista, vai jääkö koukkuun heti uudestaan?
Kommentit (47)
En tunne yhtään toipunutta alkoholistia, joka haluaisi juoda vähän, silloin tällöin. Se vapaus alkoholista on vaan niin paljon tärkeämpää.
En. Tunnen vain niitä, jotka juo paljon tai ei pisaraakaan.
Kaikki ovat kääntyneet uskoon ja ovat absolutisteja.
Ehkä tuo on mahdollista. Aika nopeastihan siitä silti tulee viikottainen tapa. Alkoholismin olemus on pakkomielteisyys ja kohtuuttomuus. Usein heillä on tyylinä vetää sitten ihan huolella (päiviä) kun aloittavat.
Siitä se absolutismi sitten lähtee. Eivät ymmärrä itsekään miten alko heihin noin vaikuttaa.
Kyllä se onnistuu mutta raittiuden kestäessä mielihalu juoda siirtyy vain taka-alalle koska muut addiktiot ovat täyttäneet aukon.
En, yhden tiedän joka säännöllisesti ehkä pari kertaa vuodessa sitä kokeilee, seurauksena ainakin viikon rännit eli ryypää silloin lähes tauotta yötä päivää.
Tunnen, itseni. Join melkein päivittäin 18-25 -vuotiaana. Sen jälkeen olin 5 vuotta kokonaan ilman ja kolmenkympin jälkeen olen juonut n.pari kolme kertaa vuodessa ja joskus ravintolassa lasillisen. En usko, että enää ikinä juopottelisin tuolla lailla kuin nuorempana, nyt olen 38. Ammattikin opiskeltuna, ja vakityö.
Itse en käynyt alkoholin suhteen täysin pohjalla, eli en ollut vielä ns. rappioalkoholisti kun totesin että nyt riittää ja lopetin koko touhun. Matkalla alkoholismiin kyllä olin, eli se oli jo ongelma minulle. Tästä on nyt viitisen vuotta aikaa. En uskaltaisi leikkiä tulella, eli en todellakaan aio ottaa mitään riskejä asian kanssa, ei ole sen arvoista. (Lisäksi tulin raitistumisen myötä myös uskoon samalla, eli ei olisi edes mahdollista juoda alkoholia nykyisen elämänkatsomukseni takia.)
Alkoholistista ei voi koskaan tulla kohtuukäyttäjää.
Jos on jo kehittynyt riippuvuus eli alkoholismi, ei paluu kohtuukäyttäjäksi enää onnistu.
Rankasti ryyppäävä mutta ei alkoholisti voi vähentää juomistaan ja ottaa sosiaalisesti kerran, pari kuukaudessa.
Uskon siihen, että kerran sairastuttuaan alkoholismiin, ei voi palata enää kohtuukäyttäjäksi. Suurkuluttajalla on vielä mahdollisuus kohtuukäyttöön. Tunnen monia alkoholisteja, itseni mukaanlukien, ja kaikki ovat joko raittiina tai putki päällä.
En tunne yhtäkään sellaista alkoholistia.
Se on joko-tai.
Ei se ole mahdollista. Alkoholismi etenee myös raittiilla siten että juomisen aloittaminen on hyvin suuri riski. Mitään paranemista ei tapahdu vaikka olisi 20
vuoden raittius kun on kerran menettänyt itsensä addiktiolle.
Itse olen juova 45-vuotias alkoholisti. Nyt alkaa näkyä maksa-arvoissa. Kaikki elämässä on vielä hallinnassa. Joka arkiaamu puhallan 0 ja työt ja muu elämä hoituu viimeisen päälle. Mutta viina vie. Tiedän jo nyt että minä en kuulu siihen vähemmistöön joka onnistuu raitistumaan. Yhä useammin haen sen vodkan Alkosta. Tulen kuolemaan alkoholiin. Mutta paljon olen elämässäni ehtinyt onneksi tehdä hyvää ennen sitä.
Yhden tunnen. Hän tosin juo ainoastaan ruoan kanssa joko oluen tai lasin viiniä. Ei koskaan mitään muuta. Suurin osa tuohon ei kyllä varmasti kykene.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mahdollista. Alkoholismi etenee myös raittiilla siten että juomisen aloittaminen on hyvin suuri riski. Mitään paranemista ei tapahdu vaikka olisi 20
vuoden raittius kun on kerran menettänyt itsensä addiktiolle.Itse olen juova 45-vuotias alkoholisti. Nyt alkaa näkyä maksa-arvoissa. Kaikki elämässä on vielä hallinnassa. Joka arkiaamu puhallan 0 ja työt ja muu elämä hoituu viimeisen päälle. Mutta viina vie. Tiedän jo nyt että minä en kuulu siihen vähemmistöön joka onnistuu raitistumaan. Yhä useammin haen sen vodkan Alkosta. Tulen kuolemaan alkoholiin. Mutta paljon olen elämässäni ehtinyt onneksi tehdä hyvää ennen sitä.
Aina on toivoa. Yhden päivän kerrallaan pystyt sinäkin olemaan käyttämättä alkoholia.
En tunne. Sen sijaan tunnen ihmisiä, jotka ovat olleet vaikka 10 vuottakin juomatta pisaraakaan, mutta sitten ovat aloittaneet uudelleen juomaan ja siitä se lähti yhtä sujuvasti kuin ei olisi koskaan loppunutkaan. Alkoholisti on aina alkoholisti, vaikka olisi kauankin juomatta. Ikävä kyllä.
Sulo-eno pystyy, jos on ryynejä saatavilla.
Ei ole tietoa tällaisesta tapauksesta. Riippuvuushan on ainakin osin hermostossa oleva "ongelmatila", ja riippuvuus luonteeltaan etenevä sairaus. Kun alkoholinkäytön hallinta kerran on menetetty,niin se on menetetty. Kysehän ei ole mistään selkärangattomuudesta.
Ja sitten voi kysyä, jos riippuvainen on elänyt sen päihdehelvetin, niin mistä tulee se tarve aloittaa uudelleen?! No, juuri siitä riippuvuudesta, joka ei halua luopua päihteestä. Ns. "Terve ihminen" ei varmaan haaveilisi alkoholin kohtuukäytöstä, jos kerran olisi sen takia menettänyt elämässään jotain tärkeää (mielenterveys,terveys,ystävät,työ,talous,asunto,oma moraali). Hän varmaan ymmärtäisi,ettei kannata leikkiä asialla. Mutta riippuvuus tekee sen, että tosissaan moni haaveilee juomisesta edelleen ja juokin, todetakseen että sama ralli jatkuu.