Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa aikuisopiskelijaa syrjitään
14.05.2022 |
Opiskelen haluttua, vaativaa alaa. Olen yli 30-vuotias aikuisopiskelija. Menossa on opintojen viimeiset vuodet. Jotkut parikymppiset tytöt eivät edes vastaa tervehdykseen, vaan tuijottavat vihaisina ohi. En kaipaa kenenkään ystävyyttä yliopistolla, mutta yhteistyön pitäisi sujua. Harjoitustöissä jotkut aktiiviset karttelevat ja piiloilkeilevät kyseenalaistaen osaamiseni.
Tälläinen on välillä aika rasittavaa ja olenkin pitkälti erakoitunut suorittamaan tutkintoa omissa oloissani, lukuunottamatta pakollista läsnäolo-opetusta. Millaisia kokemuksia teillä on nuorten aikuisten kanssa opiskelusta?
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös yliopisto-opet saattavat syrjiä aikuisopiskelijaa. Kokemusta Helsingin yliopistosta.
Sama kokemus Tampereelta.
Miksi aikuista kiinnostaisi tällainen pätkiksen vertaa?
Ei ihmisen tunneelämä kuole mihinkään vaikka olisi aikuinen?
Niin, jokainen tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti opintoihinsa suhtautuva kaipaa arvostusta.
Eikö se riitä, jos sitä saa itseään vanhemmilta? Tästä aloituksesta saa sen käsityksen, että ap olisi vanhin opiskelija. Näinhän ei ole vaan varsinkin metodikursseilla oli oikeasti eläkeikäisiä väitöskirjantekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täydensin tutkintoani 40-vuotiaana Tampereen yliopistossa 2000-luvun alussa ja ainakin silloin siellä oli mukavia kanssaopiskelijoita, opettajia ja pääaineen professori, joka neuvoi opintojen täydentämisessä. Tunsin kuuluvani yhteisöön.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin asialliset, opinnoissa hyvät ja opetuksessa aktiiviset aikuisopiskelijat koetaan uhaksi. Toki sama jatkuu työelämässä: kokemus, osaaminen ja korkea ikä eivät ole arvossaan.
Mikä uhka seLainen muka olisi? Akateemisessa maailmassa suositaan nuoria. Meidän laitoksella suosittiin sekä erästä liki nelikymppistä miesopiskelijaa ja yhtä 18-vuotiaana aloittanutta nuorta poikaa, jonka äiti sattui olemaan saman yliopiston toisen laitoksen professori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena korkeakouluopiskelijana muistan, että ne vanhemmat äitylit eivät vaan kiinnostaneet. Ei heidän kanssaan ollut mitään yhteistä. Toki normaalin kohtelias olin ja ryhmätyöt tehtiin kuten kuuluu. Nyt itse kolmekymppisenä uudestaan opiskelevana huomaa, että vastaavasti ei ne parikymppisen jutut vaan kiinnosta, ei biletys tai soluelämäasiat. Itsellä ihan muut asiat mielessä ja hyvä opintomenestys.
Tässä huomaa hyvin eron 30+ nais- ja miesopiskelijoiden välillä. Jos bileistä löytyy vähän vanhempaa porukkaa, niin ne ovat aina miehiä, jotka ovat täysillä mukana. Naisilla elämänpolku on jotenkin kapeampi eikä 30+ voi käydä opiskelijabileissä.
Mutta ei nekään varmaan yleisimmin ole niitä perheen isiä joilla on pieniä lapsia? Kyllä meidänkin opiskelijapiireissä aikoinaan bileissä kävivät myös kolmekymppiset sinkkunaiset ja/tai parisuhteessa olevat. Perheelliset eivät kyllä käyneet.
Nimenomaan. Meillä ainakin porukka jakautui nimenomaan perheelliset - perheettömät. Ihan siksi että perheellisillä oli eniten juteltavaa toistensa kanssa ja samoja haasteita kun taas perheettömillä enemmän samat jutut. Ainoa joka ei ollut missään porukassa oli sellainen 60v mies, joka tiesi kaiken kaikesta kaikkia paremmin ja oli aivan tuhottoman raskasta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös yliopisto-opet saattavat syrjiä aikuisopiskelijaa. Kokemusta Helsingin yliopistosta.
Sama kokemus Tampereelta.
Miksi aikuista kiinnostaisi tällainen pätkiksen vertaa?
Ei ihmisen tunneelämä kuole mihinkään vaikka olisi aikuinen?
Niin, jokainen tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti opintoihinsa suhtautuva kaipaa arvostusta.
Mitä ihmettä? 😂
Ei ole tullut sisäistetty sanontaa kissasta ja kiitoksesta?
Nomut, ehkei yliopisto tosiaan ole oikea paikka.
No kieltämättä olisin kaivannut proffaltani enemmänkin kriittisyyttä kuin puolivillaisia kiitoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös yli 30v enkä ole törmänny ikäni puolesta ongelmiin kenenkään kanssa. En opinnoissa enkä bileissä.
Tuntuisi hassulta mennä kolmekymppisenä joidenkin itseään täynnä olevien pikkupimatsujen ja -poikien joukkoon. Eivätkä ne kaipaa sinne vanhoja setiä tai tätejä. Olet niistä korkeintaan vähän huvittava.
Kotikatu-televisiosarjasta jäi vuosien takaa mieleen, kuinka Aake Kallialan esittämä reilusti 5-kymppinen roolihahmo kirjoitti ylioppilaaksi, lähti sitten opiskelemaan yliopistoon ja riekkui pikkupimatsujen ja -poikien kanssa opiskelijahaalareissa. Oli kyllä koomista.
Televisiosarjoissa on paljon muutakin koomista ja sellaista, että ei ole tavallista reaalimaailmassa.
Eniten tässä aloituksessa oikeasti aikuista ihmetyttää se, että jo kolmekymppinen opiskelija kokee itsensä liian vanhaksi. Opiskeleeko luokan- tai lastentarhanopettajaksi, jossa opiskelu on kovin koulumaista vai mistä on kyse?
Siis valmistuvat ovat ainakin usealla alalla tuota ikää eli en tiedä, mistä puhut. n29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös yliopisto-opet saattavat syrjiä aikuisopiskelijaa. Kokemusta Helsingin yliopistosta.
Sama kokemus Tampereelta.
Miksi aikuista kiinnostaisi tällainen pätkiksen vertaa?
Ei ihmisen tunneelämä kuole mihinkään vaikka olisi aikuinen?
Niin, jokainen tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti opintoihinsa suhtautuva kaipaa arvostusta.
Eikö se riitä, jos sitä saa itseään vanhemmilta? Tästä aloituksesta saa sen käsityksen, että ap olisi vanhin opiskelija. Näinhän ei ole vaan varsinkin metodikursseilla oli oikeasti eläkeikäisiä väitöskirjantekijöitä.
Itselleni oli aika lailla yhdentekevää, mitä mieltä muut opiskelijat olivat tutkimuksestani. Arvostusta kaipasin lähinnä proffilta ja muilta henkilöiltä, joilla oli jotain auktoriteettia. On toki hyvin yleistä, ettei esimerkiksi jatko-opiskelija koe saavansa ohjaajaltaan riittävää palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin yliopistossa ikävuosina 26-30 (nyt 34 v) enkä mielestäni tuntenut oloani liian vanhaksi nuorempien joukossa. Elämäntilannekin vaikuttaa, olin itse tuolloin aika samassa tilanteessa kuin parikymppiset opiskelijat. Ei kunnollista työelämää takana, ei lapsia ja tykkäsin käydä baareissa viikonloppuisin. Kotonakin olin asunut 24-vuotiaaksi. Moni luuli nuoremmaksi kun aloitin opinnot.
No voi hellanlettas. Et tuntenut oloasi liian vanhaksi, koska olit itsekin parikymppinen ja samaa ikäpolvea. Tarinasi ei liity mitenkään ap:n kertomukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä taas mammat ja sedät vauhdill vetämässä palkoa nenään tässä keskustelussa :D
EI ne nuoremmat teitä syrji - kuten muut keskustelijat ovat täällä sanoneet, nuoria ei vaan kiinnosta bondata +30v tyyppien kanssa, koska mitään yhteistä ei ole. Osa on myös todennäköisesti ujoja, joka korostuu vanhemmille ihmisille puhuttaessa. Useita vuosia vanhempaa opiskelijakollegaa ei nähdä vertaisena, kenelle voisi mennä rennosti juttelemaan, vaan Vieraana Aikuisena (vrt. vanhempien kaverit tmv kaukaiset perhetutut).
Toisekseen, ei se yliopistokaan teitä syrji. HOPsien päivittämisen vaikeus, opinto-ohjaajien ja proffien tavoittamisen mahdottomuus jne ovat ihan yhtä lailla läsnä nuorempien opiskelijoiden opinnoissa. Ja kyllä, usein välttämätön informaatio esim. kurssien aikatauluista kulkee epävirallisesti suusta suuhun, kun proffat eivät osaa viestiä opiskelijoilleen edes alkeellisimpia tietoja kurssista. Siksi suosittelenkin esim koko vuosikurssin laajuisia whatsupp-ryhmiä, jotta tieto kulkisi mahdollisimman tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa ilmapiiri on aina hyvin ylimielinen paikkakunnasta riippumatta.
Nyt olet kyllä täysin väärässä. Et ole tainnut ikinä yliopistolla käydäkään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmat ihmiset ovat ihan erilaisia 20-vuotiaana kuin esim. 30-50-vuotiaana.
En minä ainakaan tiedä ketään ihmistä, joka olisi ihan erilainen 20-vuotiaana kuin 30-50-vuotiaana. Ihminen on se mikä on sekä lapsena että aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa ilmapiiri on aina hyvin ylimielinen paikkakunnasta riippumatta.
Nyt olet kyllä täysin väärässä. Et ole tainnut ikinä yliopistolla käydäkään. :)
Jollain AMK:n käyneellä puski alemmuuskompleksi pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy on joko kaikissa nuorissa, tai sitten todennäköisesti AP:ssa itsessään. Kokeileppa katsoa peiliin. N21
Vierailija kirjoitti:
On kyllä taas mammat ja sedät vauhdill vetämässä palkoa nenään tässä keskustelussa :D
EI ne nuoremmat teitä syrji - kuten muut keskustelijat ovat täällä sanoneet, nuoria ei vaan kiinnosta bondata +30v tyyppien kanssa, koska mitään yhteistä ei ole. Osa on myös todennäköisesti ujoja, joka korostuu vanhemmille ihmisille puhuttaessa. Useita vuosia vanhempaa opiskelijakollegaa ei nähdä vertaisena, kenelle voisi mennä rennosti juttelemaan, vaan Vieraana Aikuisena (vrt. vanhempien kaverit tmv kaukaiset perhetutut).
Toisekseen, ei se yliopistokaan teitä syrji. HOPsien päivittämisen vaikeus, opinto-ohjaajien ja proffien tavoittamisen mahdottomuus jne ovat ihan yhtä lailla läsnä nuorempien opiskelijoiden opinnoissa. Ja kyllä, usein välttämätön informaatio esim. kurssien aikatauluista kulkee epävirallisesti suusta suuhun, kun proffat eivät osaa viestiä opiskelijoilleen edes alkeellisimpia tietoja kurssista. Siksi suosittelenkin esim koko vuosikurssin laajuisia whatsupp-ryhmiä, jotta tieto kulkisi mahdollisimman tehokkaasti.
Voihan sitä jotain yhteistä ollakin, ei ikä ole ainoa yhdistävä tai erottava tekijä. Mutta jos ei koskaan juttele ja sitä kautta tutustu paremmin, ne mahdolliset yhteiset tekijät jäävät pimentoon. Joku voikin olla ihan kiva tyyppi, kun paremmin tutustuu. Luulisi, että nykyään ihmiset olisivat vähemmän ennakkoluuloisia toisiaan kohtaan - puoleen ja toiseen - mutta ei näköjään.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös yli 30v enkä ole törmänny ikäni puolesta ongelmiin kenenkään kanssa. En opinnoissa enkä bileissä.
Se ei välttämättä kerro yhtään mitään jos sinusta ei ole tuntunut siltä. On paljon ihmisiä jotka välttelevät ongelmia tai eivät tunnista niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pidät itseäsi jonain "aikuisopiskelijana" verrattuna kurssitovereihisi, niin taatusti saat pahaa silmää. Kaikki siellä ovat samalla tavalla opiskelemassa eivätkä ne parikymppiset ole millään nuorisolinjalla yhtään sinua enempää. Ns. piireihin et varmaan tahtoisikaan suhahtaa? Kanssaopiskelijoihin suhtaudutaan opiskelutilanteissa asiallisesti, mutta nuiva asenne varmasti saa nuivan vastauksen.
Aikuisopiskelija on neutraali termi. Virallisen määritelmän mukaan 25-64 -vuotiaana opinnot aloittava on aikuisopiskelija.
Tuollaista virallista määritelmää ei tunnu löytyvän mistään. Lähde?
Kuulostaa oudolta. Meidän vuosikurssilla aikanaan aloitti useita aikuisopiskelijoita. Ei mitään ongelmia. Humanistinen ala.
Vierailija kirjoitti:
Turun lääkiksessä järjestetään joka vuosi vanhempien ilta :D
Pitääkö oikeasti paikkansa? Kuulostaa todella absurdilta.
Vielä parikymmentä vuotta sitten yliopistoon mentiin kyllä aikuistumaan.
Itse olen aina ollut suunnilleen samanlainen persoonana. Elämänkokemus on toivottavasti tuonut lisää avarakatseisuutta, mutta muuten olen aina ollut minä.