Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lehtonen = pieni lehto
Kommentit (49)
Miehillä ON LEHTO LAPSIA . LEHTO. LEHTO LAPSIA MIEHILLÄ. KARMIVAA KAUHUA . MIEHILLÄ LEHTO LAPSIA . Tuonen Lehto Herra Jumala mitä huru ukkojen uskontoja ! Taika uskoa !!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten aviottomat lapset Lehto lapset ja ukot jotka ei pysty saamaan lapsia itse mikä häpeä ettei mies voi saada lasta.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä Pohjanmaalla ei ole näitä diminutiivinimiä, koska he eivät ole koskaan mitään pikku tai pieni. Siellä ollaan jämäkästi Lahti ja Järvi, jollei sitten peräti Iso-Järvi.
Oikea asenne!
Tuo -nen diminutiivipääte on vähän niin kuin apulais-jotain.
Rva aloitti työuransa toimistoapulaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä Pohjanmaalla ei ole näitä diminutiivinimiä, koska he eivät ole koskaan mitään pikku tai pieni. Siellä ollaan jämäkästi Lahti ja Järvi, jollei sitten peräti Iso-Järvi.
Euroopassa sukunimet kuvaavat yleisesti ammattia. Smith, Cooper, Müller ja niin päin pois.
Suomessa -nen pääte kuvaa lähes poikkeuksetta jotenkin asuinpaikan ympäristöä vaikka näyttääkin diminutiivipäätteeltä kun kaikki olivat ammatiltaan pienviljelijöitä melkein 1800-luvun loppuun saakka.
Eikä tässäkään kohtaa mielikuvitusta ole päästetty kovin pahasti laukalle kun puolet on jotain Virtasia, Järvisiä tai Kuusisia.
Nen-sukunimet ovat suurimmilta osin itäsuomalaisia, missä niitä käytettiin juuri siksi, että ihmisillä ei ollut kiinteitä asuinpaikkoja, vaan kaskiviljelyn takia muutettiin paikkaa. Länsi-Suomessa taas talon nimet toimivat vähän kuin sukuniminä. Eli nen-sukunimet eivät yleensä viittaa asuinpaikkaan. Toki monet nen-sukunimet on näitä, joita on otettu, kun sukunimi tuli kaikille pakolliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, ja kirkonkirjoissa saatettiin merkitä mies nen-nimiseksi, mutta naisen sukunimi oli sitten feminiinijohdos samasta nimestä. Aviopari oli esim. Honkanen ja Hongatar.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä Pohjanmaalla ei ole näitä diminutiivinimiä, koska he eivät ole koskaan mitään pikku tai pieni. Siellä ollaan jämäkästi Lahti ja Järvi, jollei sitten peräti Iso-Järvi.
Euroopassa sukunimet kuvaavat yleisesti ammattia. Smith, Cooper, Müller ja niin päin pois.
Suomessa -nen pääte kuvaa lähes poikkeuksetta jotenkin asuinpaikan ympäristöä vaikka näyttääkin diminutiivipäätteeltä kun kaikki olivat ammatiltaan pienviljelijöitä melkein 1800-luvun loppuun saakka.
Eikä tässäkään kohtaa mielikuvitusta ole päästetty kovin pahasti laukalle kun puolet on jotain Virtasia, Järvisiä tai Kuusisia.
Ei pidä unohtaa Korhosia.
Pieni Korho?
Wiki tietää:
Huonokuuloinen,kuuro, iso mies, vanhus, ylpeä, rikas leuhka, vähän tyhjä, kömpelö.
Ota näistä sitten selvää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, ja kirkonkirjoissa saatettiin merkitä mies nen-nimiseksi, mutta naisen sukunimi oli sitten feminiinijohdos samasta nimestä. Aviopari oli esim. Honkanen ja Hongatar.
Mielenkiintoinen tieto, jos pitää paikkansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhakyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, ja kirkonkirjoissa saatettiin merkitä mies nen-nimiseksi, mutta naisen sukunimi oli sitten feminiinijohdos samasta nimestä. Aviopari oli esim. Honkanen ja Hongatar.
Mielenkiintoinen tieto, jos pitää paikkansa
Naisten nimistä kyllä käytettiin feminiinimuotoa, mutta muuten esimerkki ei ole ihan oikein, sillä naiset pitivät vielä tuohon aikaan oman sukunimensä naimisissa ollessaan. Eli mies oli Honkanen ja nainen vaikka nyt esimerkiksi Räisätär.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, ja kirkonkirjoissa saatettiin merkitä mies nen-nimiseksi, mutta naisen sukunimi oli sitten feminiinijohdos samasta nimestä. Aviopari oli esim. Honkanen ja Hongatar.
Höpö höpö
Lehdossa siitetty, lehtolapsi, au-lapsi siis.
Väärin! Nimissä -nen -pääte ei tarkoita diminutiivia! Se merkitsee alkuperää, lähtökohtaa. Tyyliin suomalainen. Sveitsiläinen ei tarkoita pientä sveitsiä tai sveitsilää.
Vierailija kirjoitti:
Lehdossa siitetty, lehtolapsi, au-lapsi siis.
Pienessä lehdossa siitetty on äpäräinen.
Vierailija kirjoitti:
Väärin! Nimissä -nen -pääte ei tarkoita diminutiivia! Se merkitsee alkuperää, lähtökohtaa. Tyyliin suomalainen. Sveitsiläinen ei tarkoita pientä sveitsiä tai sveitsilää.
Sveitsilä onkin maan oikea nimi. Vastaavasti Suomi on todellisuudessa Suomala.
Alue: Aihe vapaa
Synagogalla vitsien päivät