¤¤¤SYYSKUUN salaisuudet ja uusi viikko¤¤¤

Hienoa että "putki" on nyt auki! ;)



Norahille tsemppiä!! Mulla on samana päivänä koko- ja synnytystapa-arvio ja kuulemma käynnistävät jos kokevat että on "liian" suurikokoinen lapsi tulossa

(tosin toivon että synnytys käynnistyisi spontaanisti..)



Mä kävin neuvolassa kans, ja kaikki oli ok. Arvio käskopelolla n. 3,5kg:seksi tällä hetkellä. Paineet ja pissa ok, mut turvotusta, sitä on sitten taas näin loppumetreillä ilmestynyt kuten viimeksikin, mut löysin aivan mielettömän hyvän viilentävän jalkavoiteen. oriflamen joku melonivoide jossa on viilentävää linimenttiä. Ilman sitä en varmasti pärjäisi enää :D



Mulla tuli liman ja veren sekaista vuotoa pari pv sitten, sellainen klimppi, tosin pieni mutta kuulemma tod. näk. osa limatulpasta, joka kertoo taas sitten että kohdunsuu on auennut. Kolme viikkoa sitten oli pehmeä ja kaula lyhentynyt.

Viimeksi kun limatulppa tuli se oli paljon isompi ja seur. yönä alkoi synnytys.



Neuvolatädin mukaan "Onni" on aika lähtökuopissa, mutta itsellä on sellainen tunne ettei se vielä pariin viikkoon sieltä tule =)

Supistuksia on tositosi paljon, ja hurjan kipeitäkin osa, mutta vielä vaan sitkeesti mennään yhtenä kappaleena.

Yöt on aika katkonaisia, lonkat ja lantio ihan hellänä ja selkääkin kolottaa. On jotenkin niin raihnainen olo, että itteäkin välillä naurattaa että voi hyvä ihme miten voikaan olla näin hankalaa :D



Mutta muuten olo on ihan hyvä, jaksaa touhuta kaikenlaista :)

Sain ihania vauvanvaatteita 2 isoa pussillista, olleet yhdellä tytöllä (nyt 8kk)

niitä oon sitten hipistellyt ja suunnittelen pesua :)



Mäkin olen suunnitellut tuota isyyspakkausta, muistelin että joskus oli mannerheimin lastensuojeluyhdistyksellä sellaisia myynnissäkin??



Tosi hyviä ideoita sai täältä, ensviikolla täytyy alkaa toteutuspuuhiin, ettei mee sivusuun koko homma ;)



Hurjasti tsemppiä kaikille loppuraskauteen!!!



Marili ja "Onni" 36+1

Oikein paljon onnea mami1974!!! Ihanaa että kaikki meni hyvin, vaikka istukan repeäminen oli varmasti pelottavaa, ainakin luulisin, ja että imetys on lähtenyt sujumaan. Liikutuksen kyyneleitä tuli täälläkin silmään.



Tänään olin taas neuvolassa ja ei mitään ihmeempiä. Sf-mitta oli 31 ja ppainoa tullut 400gr/viikossa,nyt yhteensä 14 kg, mutta sen verran olen joka lapsen kanssa lihonut ja hyvin ne ovat aina myös lähteneet. Terkkari sanoi että lääkäri oli kirjoittanut papereihin että kun synnytys alkaa, on lastenlääkäri kutsuttava paikalle jotta he saavat tutkia vauva saman tien kun syntyy. Olin aika hämmästynyt kun kerran äitiyspolilla kaikki vain rauhoittelevat ja sanovat ettei tarvitse huolestua. Siis hyvähän se on jos vauva tutkitaan saman tien, en minä siitä, vaan siitä että tiedon anti on niin huonoa. Ei kai ne nyt salaa voi vauvaa viedä lääkärin tutkittavaksi. No, kuten sanottu, tämä on koettu aikaisemminkin, joten ehkä sitä osaa ottaa asiat vähän rauhallisemmin tällä kertaa.



Arkis tsemppiä huomiseen ultraan, voin hyvin samaistua tuohon sun miljoonan vuoden raskauteen, vaikka tilanne onkin ihan eri meillä. Oma kuopus on vasta 1vuotta ja 5 kk,ja ehdin imetyksen jälkeen olemaan tasan yhden kuukauden oman kroppani "herra, vaiko rouva" kun tämä pieni yllätysvauva ilmoitteli tulostaan. Joten minusta tuntuu että olen myös viimeiset vuodet vain ollut raskaan ja imettänyt.



Adalmiina76 sympatiat myös sinulle, itselläni kuopus siis saman ikäinen ja repaleiset yöunet vaivaa täälläkin. Saisi tosiaan vauva tulla jo, minulle sopisi mikä hetki tahansa, vaikka nyt.



Marili80, limatulppaa täälläkin odotellaan jotta tietäisi että synnytys olisi edes lähellä. Aikaisemmat lapset ovat syntyneet pari päivää tulpan irtoamisen jälkeen.



Mutta nyt pitää mennä herättelemään kuopusta etteivät mene yöunet ihan pilalle. Mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille!



Nyla ja Peanut 36+2

:) :)

Ensinnäkin oikein paljon onne Mami! Hienoa, että voitte hyvin. Pikkuhiljaa täältä sitten muut alamme tulla perässä.



Norah: Mulle tehtiin esikoisesta kiireellinen sektio. Toipuminen kesti mulla kävelyn ja nostamisen suhteen noin 2 viikkoa. Alussa oli kipeä ja pitkään seisominenkin kiristi, mutta äkkiä se toipuminen sitten sujui. Kolme viikkoa leikkauksesta olin jo ensimmäisellä juoksu / kävelylenkillä. Älä turhaan pelkää, hyvin varmasti menee.



Arkisko sitä autoa kyseli. Ostettiin tosiaan mulle ww Golf. Nyt kun sitten käytiin katsomassa toista jalustaa turvakaukaloa varten toiseen autoon, niin eihän tuo Gracon uusi malli enää sopinutkaan. Meillä on v. 2006 ostettu Gracon autobaby II ja ajattelimme, että ostamme toisen jalustan toiseen autoon. Mutta ikävä kyllä oli sitten uusi jalusta sen verran eri mallinen, ettei sovikaan. Nyt sitten täytyy miettiä mitä tehdään. En mielelläni rupea turvavyön kanssa pelaamaan, kun jalustaan on tottunut.



Mulla ollut pientä kireyttä ja supistelua ylävatsalla, mutta ei vielä mitään sellaista, mikä saisi jotain aikaiseksi. Myöskin välillä menkkamaista jomotusta alavatsalla. Olen silti varma, että la:n yli mennään, kun on jo kyllästynyt odottamiseen. Eilen saatiin pinnis valmiiksi ja tuli sellainen olo, että sitä voisi tuijotella vaikka kuinka kauan. Voi kun jo saisi pian pikkuisen nyytin syliin.



Koitetaan siis jaksaa odotella syyskuulaiset!



Elohelmi ja Pirkko rv 37 + 3

Onnea Mami pienestä poikavauvasta!! Onneksi kaikki sujui hyvin, vaikka tuo istukan repeäminen kuulostaa tosi pelottavalta. Onko poika kovin pieni kun syntyi noin etuajassa?



Minulla oli myös viime yönä supistuksia ja sellaista menkkamaista jomotusta selässä ja alavatsalla, vatsa meni sekaisin ja tuli sellainen kylmä tuskanhiki pintaan. tuli heti poikien syntymät mieleen ja säikähdin, että ei kai tässä nyt vielä tule lähtö. Mutta sitten olin jossain vaiheessa nukahtanut ja aamulla ei ollut enää mitään tuntemuksia. Kai tässä pitää sairaalakassi pakata valmiiksi kun ei näköjään yhtään tiedä, että koska pääsee synnyttämään.



Taika 37+2

Ihanaa, nyt se sitten alkaa, syyssalaisuuksien "jakautuminen". Tässähän alkaa ihan jännittämään niin itsensä kuin muidenkin puolesta. Meillä on jo kullan kanssa kova hinku saada pikkuinen vierellemme.



Tänään kävelin hurjat 500m kauppaan ja kauppakassien kanssa takaisin ja alkoi nipistelemään todella ikävästi ala vatsasta, että oli pakko pitää muutama hengähdystauko... Viime viikoilla innostuin kuntoilemaan pitkästä aikaa salilla vaikkakin ihan äärimmäisen rauhallisesti ja nyt kroppa oikein huutaa saada aloittaa liikkuminen oikein kunnolla.....



Tsemppiä kaikille loppuodotukseen... jännitetään toistemme puolesta.



skap1983

tänään oltii masulaisen kanssa lääkärissä ja tutkittiin kovin...

Kaikki oli hienosti, syke pomppi siinä 150 ylöspäin koko ajan, painoarvioksi antoi 2900g.

Luluzu pyysi väliaikatietoja... Ensinnäkin, hienoa että teillä on jo käännytty!!! Meillä nimittäin ei...

Eli täällä hän istuskelee edelleen, jonka kyllä itsekin jo aavistelin potkujen perusteella...

Ja.... meidän vauva tulee maailmaan 10.9. sektiolla! :D



Lääkäri oli aivan ihana, ei edes lähtenyt tyrkyttämään ulkomäännöstä kun olin sanonut etten mielelläni sitä haluaisi, samoin kävi kun hän kyseli josko synnyttäisin perätilassa olevan vauvan.

Meidän nuppunen kun tulisi kaiken kukkuraksi näillä näkymin peppu edellä...



Muutenkin jäi tosi hyvä mieli, lääkäri kun vielä sanoi että onpa sulla kauniin muotoinen masu ja siro. Itse kun lähinnä tuntee olonsa kohtalaisen kokoiseksi mammutiksi... :D



Jotenkin kaikki sujui niin letkeästi että kun kätilö kyseli että noh, milloinkas haluatte että vauva syntyy niin en edes tajunnut että todella saan itse päättää vauvani syntymäpäivän! 10.9. se sitten on... Ja tasan kolme viikkoa aikaa...enää!



Tietysti on mahdollista että hän lähtee itse tulemaan, mutta epätodennäköistä kuulemma, kohtu on vielä kiinni eikä ole muutenkaan mitään merkkejä näkynyt.



Eli viimeistään kolmen viikon päästä täällä jakaudutaan...



ONNEA KAUHEASTI EKALLE MAMILLE! ...täällä sitä perässä tullaan...



*virnistellen onnesta*



Nasu_ tasan 36

tänään oltiin lääkärissä ja todettiin että meillä istutaan edelleen sitkeästi.

Lääkäri oli aivan ihana, ei edes lähtenyt tyrkyttämään ulkokäännöstä kun sanoin painokkaasti etten juurikaan ole kiinnostunut edes harkitsemaan asiaa... :)

Varovasti hän kysyi että mitenkäs synnytys...?

Eli:

10.9.2008 syntyy sektiolla meidän pienokainen!



Onnesta soikeana täällä lasketaan päiviä, tuleva mummi (äitini) anoi jo vapaapäivää töistä... :D



Olin niin sekaisin kaiken sujuvuudesta etten edes ensin tajunnut että oikeasti saan itse päättää oman lapseni syntymäpäivän... Hölmistyneenä siinä sitten ihmettelin ennenkuin sain soperrettua mitään. Päätin sitten ottaa tasan viikkoa aiemmin eli se 10.9.



Tosi hassua kun tietää koska oma vauva tulee, ellei hän nyt päätä lähteä tulemaan etukäteen, tosin lääkäri sanoi että meillä on istuttu niin tiukasti samassa kohtaa että eiköhän hän istu loppuun asti.



Kevyt paniikki iski, hyvä sellainen, kun oikeasti sisäisti että parempi pakata kassia pikkuhiljaa valmiiksi...



Hienoa Luluzu että teillä on käännytty itse! Meillä taitaa muksu olla kohtalaisen itsepäistä sorttia jo masuvaiheessa... :D



ONNEA EKALLE MAMILLE JA PIENOKAISELLE!



...perässä tullaan...



*virnistellen onnesta*



Nasu_ tasan 36

Eka viesti ei millään ensiksi näkynyt ja nyt kun sain vaivalla tuon toisen kirjoitettua niin nyt ne molemmat näkyy... Kaikenlaista...



Noh, saittepa meidän uutiset oikein kahteen kertaan! :D



Nasu_

Aivan ihania uutisia Mamilta. Onneksi kaikki on hyvin!

Siitä se sitten alkoi. Jännä katsella noita teidän muiden viikoja, kun me tullaan niin perässä. Monella alkaa olla H-hetki käsillä.



Nasu, Norah , Mustaverho ja Arkkis, tsemppiä teille erityisesti. Jännään tässä koko ajan, mitä mustaverholle kuuluu.



Välillä sitä "kadehtii" sektio-äitejä, kun tiedätte, milloin se vauva viimeistään syntyy. Mutta se onkin ainoa syy. Eiköhän noi suunnitellut sektiot yleensä ole hieman helpompia kuin kiireelliset tai hätäsektiot. Ainakin toipuminen kuulemma on nopeampaa.



Mulla on vasta ensi viikolla neuvolalääkäri. Kyllä vähän jännittää, mikä tilanne on tuolla alhaalla. Aikaisemmissa raskauksissa kun paikat on olleet kiinni ihan loppuun asti.



Limatulpasta.. Odottelin molemmissa aikaisemmissa raskauksissa sitä limatulppaa, mutta ei vaan näkynyt. Saa nähdä tuleeko sitä nytkään.



Hyviä vointeja kaikille!!!



mamaj 34+5

Kiva kiva, täällä on jo moni saanut buukattua sektion ja vauvan synttäri tiedossa :D olen kyllä salaa kateellinen teille, joilla h-hetki on aivan käsillä! Jotenkin sitä omaa nyyttiä kaipaa jo syliin, kun alkaa tuolla masussa olemaan ahdasta....



Ehkä pientä turhautumista tähän tilaan on aistittavissa. Olen kyllästykseen asti touhunnut täällä kotona kaikenlaista - toisaalta on ihanaa, kun kerrankin on aikaa puuhastella ja laittaa paikkoja rauhassa, mutta toisaalta ei jaksaisi enää. Töitä en kaipaa yhtään, mutta ehkä sitä "omaa" vartaloa on alkanut tulla jo ikävä.



Tänään olimme perhevalmennuksessa ja aiheena oli rentoutuminen ja liikunta raskauden aikana. Ihan hyviä vinkkejä saimme, mutta eniten odotan nyt ensi viikkoa, kun pääsee synnärille tutustumaan ja näkee synnytyssalin kaikkine härveleineen. Eniten odotan kuitenkin synnytystapa-arviota, mahtuuko alakautta vai ei ja minkä kokoista odotellaan.



Jotenkin tuntuu kuin olisin sellainen sivustaseuraaja, koska supistuksia minulla ei ole kummemmin ollut (ainakaan kipeitä) eikä kipuja. Tuntuu, että se oma synnytys on vielä kaukana. Sairaalakassi on jo pakattu ja kerroin miehelle missä isyyspakkaus sijaitsee, jotta voi sitten tutustua sisältöön kun olemme laitoksella. Tsemppiä teille kaikille ultriin, synnytystapa-arvioihin ja ennen kaikkea synnytyksiin! Ehkä meikä kirjoittelee täällä vielä lokakuussa...



Miaea ja masukki 35+2

Siis raskaus ihan ok kaikkine vaivoineen, mutta tällä hetkellä rassaa ja kovasti mun vanhemmat.



Meillä siis ennestään nämä ihanat kolme lasta, joista vanhin aloitti koulun. Olemme mieheni kanssa pyörittäneet tätä hullunmyllyä :) kahden jatkuvaan. Lastenhoito eikä muuta apua ole ollut kuin todella harvoin saatavilla.



Tällä hetkellä ainoat jotka voisivat auttaa perhetilanteiden takia ovat minun vanhemmat. He ovat neljän viikon kesälomansa puolessa välissä, hyväkuntoisia ja asuvat lähellä. Eivät ikinä ole ottaneet kaikkia lapsiamme edes päiväksi yhtä aikaa hoitoon, mutta siihen olen jo tottunut. Soittelevat kuitenkin nyt joka päivä ja voivottelevat miten väsyneeltä kuullostan ja olen sanonut olevani tosi väsynyt. Miettivät et mitä voisivat tehdä ja olen pyytänyt et veisivät edes hetkeksi lapset ulos että lepäisin...ja silloin alkaa kova valitus että kun heidän tulee levätä lomalla ja heillä tulee olla omaa aikaa...ok. Nyt sitten joudun menemään ylimääräiselle poli käynnille ensi viikolla ja kysyin heiltä että tulisivatko pariksi tuntia katsomaan lapsia, niin eipä taaskaan käy....Suututtaa ihan sairaasti, miten he eivät voi yhtään ymmärtää, tuntuu etten halua enää nähdäkkään heitä. Mutta tottakai näemme edes sen vähän mitä he kerkeävät sillä ovat tärkeitä lapsillemme.



Anteeksi valitus, mutta suututtaa niin kovasti et itku ihan tulee. Aattelin et te samassa hormonimylläkässä vaivoineen olevat ymmärrätte.



3_x_äippä 34+6

Ihan ekaksi Onnea mamille, joka syyskuulaisista nyt ekana sai pienen syliin. Kyllä me muutkin täällä perässä tullaan, omaan tahtiin. :)



3_x_äipän tilannetta en kyllä kadehdi. Ihan paha mieli tuli kun luin tuon kirjoituksen. Kerta kaikkisen ihmeellistä, että vanhemmat kysyvät ensin miten voisivat olla avuksi ja kun suoraan sanotaan että lastenhoito-apu kelpaisi, niin sitten kieltäydytään, vieläpä melko onnettoman kuuloisella tekosyyllä.

Ehkä vanhempasi sitten kokevat lasten vahtimisen liian raskaaksi, mutta tokihan tuossa voisivat ajatella myös sinun tilannettasi. Voimia kuitenkin kovasti sinulle. Ei tämä enää loputtomiin kestä. :)



Mustaverhon tilannepäivitystä jäin kovasti odottelemaan. Samoin muutaman muun nikin tilanne jäi mieleen; voimia myös teille kaikille kovasti. Te, joilla on jo asiat sovittuna synnytyssairaalan kanssa, me muut pidetään peukkuja kovasti. :)



Omaan napaan kuuluu ihan hyvää. Eilen kävin taas sype-käynnillä sairaalassa ja samalla vauva ultrattiin ja tapasin diabeteshoitajan.

Sype-käynti meni kyllä vähän kaikesta muusta juoruiluksi, mutta puhuttiin siellä vähän asiaakin. :) Ultrassa kaikki näytti olevan hyvin. Vauvan kasvu oli vähän hidastunut, mutta painoa oli kuitenkin vauvalle tullut mukavasti lisää.

Ja diabeteshoitajalta sain kiitosta hyvistä (?) sokeriarvoista. Hän sanoi että selvästi olen vähentänyt herkuttelua, mutta omasta mielestäni arvot olivat ihan samaa luokkaa, kuin viime käynnilläkin, enkä todella ole herkuttelua vähentänyt edellisestä tapaamisesta.



Noin muuten olo alkaa olla aika täyteläinen kaikin puolin. Jalkoja turvottaa kovasti ja se tuntuu ikävältä. Yöllä herään vessaan ja sen jälkeen en tahdo saada enää unta, eli nyt on menty jollain 4-6 tunnin yöunilla, joka mulle on todella vähän. Päivällä tulee sitten nukuttua, kun tuo yöuni ei riitä mitenkään. Jostain kumman syystä olen kuitenkin täällä kotona saanut paljon tehtyä alta pois sellaisia hommia, jotka ovat odottaneet oikeasti piiiiiitkään.

Kipeitä supistuksia tulee päivittäin, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Välillä olo on aika väsy, kun koko ajan kuitenkin kuulostelen, että muuttuuko ne supparit kovemmiksi vai meneekö kokonaan ohi, vai mitä tapahtuu. Siitä kuitenkin sairaalassa taas muistuttivat, että jos vauva päättää nyt syntyä, niin sairaalassa synnytystä ei enää tässä vaiheessa jarrutella.

Nyt on tosiaan vuoroviikoin käynnit neuvolassa ja sairaalassa, jossa tuota vauvan kasvua seuraillaan. Jos näillä käyrillä pysytään, niin ihan hyvän kokoinen vauva pitäis tulla, mutta ei mikään jättiläinen kuitenkaan.



Isyyspakkauksen sain vauvan iskälle tehtyä. Paljon luin hyviä ideoita, mutta rahatilanteen takia jouduin kyllä oikomaan aika monessa kohtaa. Vauvan isä oli kuitenkin kai aika otettu tästä paketista, kun tänään sen sai. Oli kuulemma yllättynyt ja paketti ja siitä kertova kirje oli piristänyt hänen päiväänsä. Tuli itsellekin tosi hyvä mieli, kun tuntui että olin pienestä budjetista huolimatta onnistunut tuossa hommassa. :)



Toivottelen taas hyviä vointeja kaikille. Jaksellaan vielä tovi. :)



tittamarianne & papu 35

Pikkuisen alkaa elo ja olo jo selkiytyä :) . Kävin eilen iltapäivällä 4 tunnin "kotilomalla" ja melkoinen hävityksen kauhistus siellä oli...miehet on niin avuttomia tuon huushollin kunnossapidon kanssa,tai ne ei välitä vaikka on sotkuista. Nyt mies aloitti kuukauden loman ja lupasivat tänään siivota...heh...



Vauvan kuulumisia;

elikkä poika oli syntyessään 2,7 kg, 47,5 cm pitkä ja pipo oli 32,5 cm.

Ihan hyvät mitat, kun syntyi kuitenkin viikoilla 35+6 eli jollain lailla luetaan keskosvauvaksi.

Poika voi hyvin, paino on tietysti laskenut sen 200 g mutta se on normaalia noin varhaisilla viikoilla syntyneillä, kun ensimmäiset vuorokaudet on tipan varassa ennenkuin maitoa ruvetaan antamaan. Nyt jaksaa jo vähän imeä rinnasta, yhden syötön söi kokonaan rinnasta :) . nyt on toista vuorokautta sinivalossa, kun nuo bilirubiiniarvot kohosi vähän ylös - mutta ennemminkin sääntö kun poikkeus,että joutunevat siihen. Toivottavasti nyt olisivat laskeneet ja pääsisi tänään pois valosta.



Minä itse alan olla aika itkuherkkää tavaraa :_| . JOtenkin ahdistaa tämä sairaala, kun oon jo viikon täällä ollut - mutta toisaalta kotiinkaan ei raaskisi lähteä kun vauva on täällä. Rupeaisi paino nousemaan ja päästäisiin omaan kotiin sylittelemään vaavin kanssa....



Semmosta meille....kirjoittelen synnytyksestä/sektiosta kun päästään kotia.



Mami + pikkumies 5 vrk

Siitä se jakautuminen sitten lähti.Ja onneksi kaikki hyvin vaikka aikasin päätti vauva maailmaan tulla.

Kiva lukea myös teidän muiden sektio päätöksiä.Toisaalta varmaanihan mukavaa kun tietää etukäteen milloin se odotus päättyy.



Itse olen tykännyt olla raskaana niin nyt kuin silloinkin kun odotin tyttöä.

Mutta nyt tuntuu ihan oikeasti siltä että voisi vauva jo tulla.On varmaan kuitenkin jo ihan kvian kokoinen.

Ja mielenkinnolla odotan ensi yötä koska silloin on samat viikot eli 38+5 kun tytön synnytys 2 vuotta sitten heinäkuussa alkoi.Jotenkin olen sitä pitänyt sellaisena takarajana mutta luulen kyllä että tämän poika viihtyy vielä tovin täällä mahassa.Ainakin hyvin liikkuu ja tänään sain taas tujuja potkuja kylkiluihin että ihan rutisi paikat.

Siis mitään oireita synnytyksen lähestymisestä ei ole joten siinäkin mielessä täytyy vaan mieli malttaa.

Meillä mies odottaa kuin kuuta nousevaa että alkaisi jo synnytys...hänellä tietenkin houkuttaa myös 5 viikon loma heti kun vauva syntyy.Ja varmaan ne varpajaisetkin:)



Huomenna olisi neuvola ja toivottavasti viimeistä kertaa:)Mutta saa nyt nähä sitten...Kirjottelen huomenna lisää ellen ole sitten laitoksella heh toivossa on hyvä elää:)



Terv:Sweety rv 38+4



Ps.Mustaverho tulehan kertomaan mitä sanoivat polilla ja koska vauva syntyy??

Kiitos kaikille tsempityksistä :)



Ihana lukea hyviä kuulumisia mamilta ja pikkumieheltä :) Hienot mitat pojalla. Minä olin suunnilleen saman kokoinen syntyessäni, vaikka olin täysiaikainen.



Tosi ikävä tilanne 3_x_äippä :( Mukamas tarjotaan apua, mutta ei sitten sellaista jota oikeasti tarvisi. Kovasti jaksuja sinne!



Näin tosi todentuntuisen unen viime yönä. A kääntyi ja se möngertäminen suorastaan sattui. Jospa se teki sen oikeasti ja näin sen sitten unessa?? Joku kyseli sukupuolista, B on nyt niin monen eri lääkärin katsomana ollut tyttö, että ehkä siihen voi luottaa. A istuu kaiken aikaa niin alhaalla ettei sitä ole enää rakenneultran jälkeen nähnyt kukaan. Pakko olla iskän poika kun on niin itsepäinen... ;) Tosin mulla on tosi vahva tunne siitä, että kaksi tyttöä tulee.



Kivaa päivää kaikille!



Norah81 ja tuplat 37

Hei,



taas ois lääkärissä käyty. Kaikki on yhä vain hyvin. Meikäläisen pissit, paino ja paineet OK. Sydänkäyrä OK. Ultrassa kaikki OK. Painoarvio tällä hetkellä 3400g (+/- 400g) ja mahtuu hyvin alakautta syntymään. Lääkärin sanoin: sopusuhtainen maha/kohtu ja normaalikokoinen sikiö. Paikat on yhdelle sormelle auki, mutta kanavaa on jäljellä ihan kunnolla. Synnytys siis kahden viikon sisällä. Sain uuden lupauksen siitä, että yliaikaiseksi ei päästetä. Seuraava aika on siis laskettuna aikana 5.9. klo 12 ja silloin käynnistellään jos se on kaikinpuolin järkevää = paikat ovat siihen kypsät. Voihan se olla että jotain tapahtuu jo aiemmin. Tuommoinen dead line on kuitenkin aika rauhoittava tieto. Onhan tuo vielä aika kaukana... Ja mikä ylläys se oiskaan jos se käynnistyis itsekseen jo ennen tuota!



Täällä siis kaikki buenosti. Kaikille muillekin olosuhteisiin nähden hyviä vointeja!



Mutta missä on Mustaverho?



T. Arkamamma rv 37+6

myös käyty lääkärineuvolassa :)



sormelle ollaan myös auki kuten arkis, mutta kaula oli lyhentynyt 2cm. paineet ok ja pissa puhas :) eli täälläkin nyt sitten 2vk sisällä päästään synnytystöihin.. pääsisipä jo! iskiashermo kipua on alkanut nyt olemaan :/ niin ja pää oli kiinnittynyt myöskin tytöllä :)



minustakin tuntuu, että olisin ollut "aina" raskaana. 3v. sitten odotin esikoista, sitä seuraavana kesänä oli sitten rintalapsi ja tänä kesänä taas raskaana. nyt saakin sitten tulla hiukan pidempi väli.. haluan jo oman kroppani takaisin :) olin siis 3kk tässä välissä omana itsenäni, ettenkö imettänyt/ ollut raskaana.



cec 37+5

Kiva kuulla Mamin ja pikkukaverin kuulumisia ja tosiaan pojallahan oli ihan hyvät mitat, vaikka ennenaikainen olikin. Toivottavasti pääsette pian kotiin viettämään vauva-arkea :D



Tilasin pinnikseen sellaisen muotoonommellun kosteussuojan ja se tuli postissa tänään. Sain sen jopa "asennettua", mutta siinä kaikki vauvaan liittyvä tältä päivältä. Olen kovasti pohtinut, että olisiko pikkuinen rt:ssa..moni on kirjoitellut vihlaisuista alapäässä, kun vauva pyörittää päätään ja sellaista tuntua on ollut. Äitini totesi, että vauva taitaa olla laskeutunut, kun näki minut tänään. Masu on kuulemma selkeästi alapainoitteinen. Voi kunpa se nyt olisi niin, ei tarvitsisi mitään käännöksiä yrittää sektiosta puhumattakaan. Pieniä murheitahan ne ovat, kunhan vauva saadaan terveenä maailmaan! Kuulin tänään synnyttäjästä, jonka suurin murhe oli ollut, että joutuuko hän pukeutumaan sairaalan vaatteisiin...minusta se on etuoikeus, en ainakaan omiani haluaisi sotkea.



Kyläilin ystäväni luona tänään ja sain häneltä muutamia vauvalehtiä, imetyssuojia ja imetyskumit. Kovasti on tuo imetys jo alkanut askarruttamaan, toivottavasti maitoa tulee ja pääsee jo sairaalassa jonkinlaiseen alkuun. Sain ystävältäni muitakin hyviä vinkkejä ja vaikkei karsinaa saisi hankkia ennen karitsaa, oli hän kovasti sitä mieltä, että kaikki perustarpeet kannattaa olla valmiina. Välillä kuulee huvittavia juttuja miesten ostosreissuista :D hyväähän he tietysti tarkoittavat.



Taidan tästä vetäytyä suihkun kautta sänkyyn, iski ihan mieletön väsy...



Kiva kuulla, että monilla teistä on synnytys jo ihan kulman takana!



Miaea ja masukki 35+3

tulin katsomaan josko Mustaverhosta kuuluisi jo jotain!!!



Tänään sain labran tulokset ja hiivatulehdushan minulla oli. :( Se on ilmeisesti tehnyt ne pissan proteeiini plussat parilla viimeisellä neuvola kerralla. Lääkkeet haettu ja kolmena iltana pitää ottaa, niin sillä kai selvä. Mies hoidetaan samalla:)



Tänään sain vihdoin värkättyä vauvan korisänkyyn "röyhelöt" puhtaan valkoisesta, voileesta tein verhon ja brodyyrikappakankaasta reunusröyhelön. Ajattelin sitten sellaisia sinisiä ruusuja ommella muutaman siihen verhoon ja laittaa sinisen silkkinauhan kiertämään kopan yläreunaan. Eli mahdollisimman yksinkertaisen halusin, ilman monia värejä, nallekankaita ja rusetteja yms. Vauvan kotiuduttua vasta laitan petivaatteet ja kannetaan sänky makkariin. Ja jos onkin tyttö, niin täytyy vaihtaa ruusut ja silkkinauha vaaleanpunaiseen =)



Kai sitä on pikkuhiljaa hipsittävä nukkumaan...



M@MIx2 rv 35+0



Vuorokausi on näköjään vaihtunut ja minulla alkaa tänään äippäloma, IHANAA =D

Eilen illalla laitoin sen Canesten puikon (hiivatulehdukseen) ja vajaan parin tunnin unien jälkeen heräsin märkyyteen. Sängyllä oli pääni kokoinen litimärkä alue.. Lapsivettä???



Ekana luulin, että tämä puikko on sulanut ja sitä valuu... määrä oli kuitenkin sitä luokkaa, että ei voi olla. Soitin yöllä synnärille ja käski laittaa siteen ja jos se tulee märäksi, niin sitten sinne. Ja tulihan se ja pitkin lattioitakin on vesiä tullut. Nytkin valuu... Supistuksia ei ole kuin muutama hassu ollut.



Hulluhan mä olen, kun olen vielä kotona... vauva on liikkunut ihan hyvin ja nyt laitan lapset kouluun, pakkaan kassin ja lähden näyttäytymään synnärille..



Tähän en kyllä ollut varautunnut.... jännittää ihan sairaasti...



1. äippälomapäivä alkoi sitten näin...



Palaan asiaan, kun pääsen koneelle...



M@MIx2 rv 35+0