Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit yksinäisenä ihmisenä kesälomalla?
Jolla ei ole vielä omaa perhettä, eikä poikaystävää. Ystäviä on, heitäkin näen, mutta mitään suurempia reissuja ei tehdä.
Joten minulla on taas edessä yksinäinen kesäloma, niinkuin yleensä. Jostain syystä joka ikinen vuosi käy niin, että huomaan, että "voi ei, kesäloma on kohta, enkä tiedä, mitä edes teen". Välillä kesälomilla on ollut suorastaan tylsää ja olen lamaantunut siitä, että tunnen itseni vähän yksinäiseksi.
Mitä tekisit, jos olisit yksinäinen sinkkuihminen, tekisit kaikkea kesälomallasi? Voitte antaa ihan konkreettisia vaikka vinkkejä, otan neuvosta vaarin.
Kommentit (582)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ap aloituksesta. Laittelentoi ajatukset hyrräämään kunnolla. Minä en tavallaan ole yksinäinen ja olen sitä tietyssä mielessä kuitenkin. Olen naimisissa ja lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Miehen kanssa viihdytään kyllä hyvin yhdessä, mutta meillä ei ole juurikaan yhteistä vapaa-aikaa varsinkaan kesällä.
Aikuisikäni olen halunnut matkustella ja nähdä maailmaa ja yhä ujona kerään rohkeutta lähteä ulkomaille yksin. Juurikin niin, että valitsisi vain niitä asioita joita itse haluaa nähdä ja kokea. Lontoo on hyvä paikka siihen, mutta etsin yhä sitä reipasta minää joka uskaltautuisi yksin musikaali/teatterimatkalle. Rakastan myös kirjastoja ja kirjakauppoja.
Pidän toisten kanssa matkustamisesta, mutta haluaisin oikeasti pois sen kynnyksen lähteä ihan itse vaikka lyhyelläkin aikataululla jos siltä tuntuu ja vapaata / rahaa olisi.
Pelkään, että eksyn, suuntavaisto on onneton mapsista huolimatta. Metrot on käteviä, mutta jotenkin aina olen menossa väärään suuntaan. Muiden kanssa osaan liikkua ja opastaakin, yksin on olo että ei mitään hajua missä olen, kuitenkaan en ole pahemmin eksynyt. Kotimaassa olen jonkin verran matkustanut yksin ja siedättänyt itseäni syömällä yksin ravintoloissa, eikä se useamman kerran jälkeen ole niin kamalaa kuin ensimmäisellä kerralla, jolloin tuntui että ylläni on huutomerkki. "Katsokaa kaikki, olen yksin, säälittävää! " -ajatuksen pauhatessa pääkopassa.
Tätä lukiessa päätin että jonain päivänä, aloitan ihan vaikka Tukholmasta tai Tallinnasta ja yhdestä hotelliyöstä yksin. Siitä sitten sinne Lontooseen joku päivä😊👍
Palasi tämä ketju yhtäkkiä mieleen. Olen saavuttanut ensimmäisen tavoitteen. Olin matkalla Tukholmassa yksin, laivamatkat + hotelliyö. Eksoottista kyllä, en tuntenut itseäni lainkaan yksinäiseksi. Minua ei haitannut yhtään käydä yksin syömässä, ei ollut tunnetta että tuijotetaan. Kävin vain yhdessä nähtävyydessä, muuten kävelin ja kävelin ympäriinsä, mikä parasta en eksynyt kertaakaan.
Lopputulemana oli rentouttava matka, ei mitään ylimääräistä säätöä, ei stressiä siitä onko ystävällä tylsää ja kelpaako ne paikat joissa haluan käydä myös hänelle (niin kuin tiedätte, että ympättävä molempien juttuja että kumpikin saa nähdä edes jotain siitä mitä haluaa). Mennä ihan oman aikataulun mukaan, huilata kun väsyttää. Niin mukavia kuin reissut ystävienikin kanssa ovat olleet, avasi tämä ihan uusia ulottuvuuksia itsestäni. Itsetuntokin koheni.
Kävin tästä rohkaistuneena jopa kotimaassa yhden päivän festareillakin yksin ja mukavaa oli.
Miten ap sun kesä on mennyt, millaiseen lomaan päädyit ja onko se jo vietetty vai vasta tulossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy iskemässä mukaasi uusi henkilö joka päivä :D jossain vaiheesaa et ehkä enää olekaan sinkku ja sillä välin on ollut kivoja kesäseikkailuja :)
En ole yksin, mutta jos olisin niin samaa tekisin kuin nyt lomalla - menisin Lappiin vaeltamaan. Vähemmällä osaamisella ja uskalluksella voi valita reitin, jossa kulkee paljon muitakin (turvallisuusnäkökulma jos jotain sattuu).
Joka tapauksessa jonnekin luonnon rauhaan.
Olen yksinäinen en omasta syystä ystävät kuoleet. Vaikea luoda usia kontakteja kun viellä suru aika. Mitä teen herän aikaisin lähiössä luen lehdet netissä.Pelaan lasten pelejä.Katson kelloa noin vähän.Tapan aikaa vaikka lasten pelit tai täällä.Lähden yksin jokapäivä kävelylle noin 3h.Kotia valmisateria,syön.satan nukua koman kumus. Herään kävele taas.Yhtää pirun hidasta kävelyä päivästä toisen kuin viellä ilta edes 1h. Jotta seinät ei kaadu päälle tälle akalle.Raha puhu ei mahdolisuuta matkustellaistua kahvilat paarit tai edes shoppailla Eli ei eds mielihyvän ostamista.Olen elävältä kuollut.
Mitäkö tein?
Lähdin kotimaanreissuun. Valitsin Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kohteeksi. Kiinnostaa Suomen historia ja mistä olemme kotoisin, kuinka Suomesta tuli Suomi.
Valitsin kukkarolle sopivan majoituksen ja oma auto jolla liikkua.
Kävin museoissa, katsomassa nähtävyyksiä, uimassa ihanilla rannoilla, söin hyvää suomalaista ruokaa ravintoloissa. Säät oli vaihtelevia joten suunnitelmia piti muuttaa sen mukaan mitä pääsi tekemään ja koska matkustin yksin niin konsensus löytyi helposti.
Ihana loma!
Kodin olin siivonnut arjessa ennen lähtöä, joten kotiin oli ihana tulla. Lähtiskö ensi vuonna Pohjois-Karjalaan ja Nurmes?
Kotona tapasin omia ihmisiä sekä paria kaveria jätskillä ja luin muutaman hyvän kirjan osittain auringossa ja osittain kotona. Kävin syömässä kiireettä. Pyöräilin ja uin. Oli muutama oman kylän tapahtuma joissa kävin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihan toisen alan töissä vakkarityön lomani.
Kaljanjuonniks tai muuten turhanpäiväiseksi möllöttämiseksi menis oleminen muuten.
Vuokraisin jnk kivan asunnon ulkomailta.. hotellissa tulee yksinäinen olo mutta asunnossa ei yksinäisyys tunnu samalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesä yksin, nauttisin. Kävelisin Porvoon katuja, makoilisin Yyterissä, kulkisin Kevon kanjonissa, meloisin Kolovedellä, tutustuisin arkkitehtuurisiin harvinaisuuksiin, majoittuisin Mustion kartanossa, matkustaisin jäämerelle, istuisin kauppatorilla tuntikausia vain katsellen ihmisiä, kävisin kylpylöissä ja ottaisin kaiken maailman hoidot ja hieronnat, tutustuisin historiallisiin kohteisiin eri puolella Suomea. Perheen kanssa toki tehdään vastaavia juttuja, mutta se on ihan eri juttu silloin. Fokus ja tunnelma on täysin eri. Esim. perheen kanssa päämäärätön vaeltelu vieraassa kaupungissa tai rannalla makoilu ja vaeltaminen saavat ihan uusia ulottuvuuksia, samoin ihan pelkkä istuskelu jossakin torilla, ei ei. Kylpylöissä käydään paljon, mutta tässä on varmaan tarpeetonta kuvailla eroa siihen, että olisi siellä yksin ja keskittyisi itsensä hoitamiseen.
Mene töihin😁 Et nähtävästi ole loma ihminen vaan kone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä kesänä kävin ystävän kanssa viikon reissulla ja pari viikkoa kotiseudulla vanhempien ja sisarusten luona sekä heidän mökillään. Vierailin myös muiden sukulaisten luona.
Lähtisin varmaan tällä kertaa Lontooseen, koska siellä on upeita museoita ja paljon ihmisiä. Menisin vaikka sinne teknilliseen museoon, lukisin ja katsoisin kaiken, ja katselisin ihmisiä.
Menisin maalauskesäkurssille.
Kävisin keskiaikamarkkinoilla pukeutuneena keskiaika-asuun.
Menisin kesätanssikurssille.
Pelaisin netissä roolipeliä yötä päivää ja liittyisin johonkin kiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin Kolille vanhasta kansakoulusta tehtyyn retkeilymajaan majoittumaan. Istuisin aulassa tai rappusilla, ja jututtaisin ihmisiä niitä näitä.
Facebookissa on monenlaisia ryhmiä joista kysellä matkakaveria/matkakavereita. On vaellukseen liittyviä tai naisille erikseen. Haulla kyllä löytää. Myös Suomen ladun ja Tunturiladun osastot järjestävät retkiä ja ryhmämatkat ovat aina mukavia ja niitä on eri aloille, puutarha, kulttuuri, liikunta ja luontomatkat. Mistä itse olen eniten pitänyt Tansanian ja Kenian safarit ja Nepalin vaellukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyhvään kämpässäni, katson suoratoistopalvelujen ohjelmia ja YouTubea, pelailen pelejä, nukun, teen ruokaa, siivoan, jos on pakko. Ulkona tulee käytyä hetken verran silloin, kun käy kaupassa. Tätä tein yksin olevana ihmisenä viime kesänä kesälomalla ja ihan samaa teen tänäkin vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus lomilla käynyt ihan itsekseni vieraassa kaupungissa ja viettänyt siellä päivän. Se on ollut ihan ok, mutta kaipaan itseluottamusta, että osaisin nauttia siitä. Suurimman osan tunsin olevani täysin hukassa ja jännitykseltäni meni puolet vähän niinkuin suorittamiseen. Eli varmaan on jotain sos tilanteiden jännittämistä, liiallista turvallisuuteen tuudittautumista. Koitan niin tänäkin kesänä tehdä, tykkäsin tai en.
Aika moni ihminen ei käy omallakaan paikkakunnalla muuten vain kävelemässä eri alueilla, ellei siellä ole jotain tapahtumaa käynnissä. No, jos on oikein pieni paikkakunta, ehkä siellä ei edes ole "muita alueita", mutta kaupungeissa asuvat pysyttelevät useimmiten vain omilla kotikulmilla, tai korkeintaan käyvät kavereiden luona.
Tarkoitan, että epävarmuuden tunne vieraassa paikassa on ihan normaali, oli sitten viiden tai viidensadan kilometrin päässä kotoa.
Suosittelen matkustamista yksin! Ekalla kerralla jännitti, mutta sitten huomasin kaikki edut.
Ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa, mitä tehdä, missä ja milloin syödä ja juoda eli loma parhaimmillaan.
Ylimääräinen plussa vielä siitä, että tulee juteltua muiden ihmisten kanssa monin verroin enemmän, kun ei ole sitä kumppania siinä vieressä.
Etsisin jonkun kesäkurssin harrastukseni parista. Leireillä olisi myös seuraa.
Matkustelisin myös. Riippuen budjetista ja omista mielenkiinnon kohteista esim. Kylpylöitä/festareita/kansallispuistoja ympäri Suomea, Interrail tai kesä jossain oman ikäluokan suosimalla aurinkorannalla. Aika hurahtaa nopeasti jos on jotain uutta ja jännittävää.
Matkustan koirieni kanssa koiranäyttelyihin nytkin Ruotsiin ja Norjaan autolla. En koe silleen yksinäisyyttä.
Road trip Eurooppaan autolla!
Joko Ruotsin tai Baltian kautta. Esimerkiksi Viro-Latvia-Liettua-Puola-Tsekki-Itävalta-Italia.