Lue keskustelun säännöt.
MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoitu...
13.05.2022 |
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-selvitti-kuusamon-suurpetokesku…
Karhuille on teetetty sisäsiittoisia pentuja, mm. Juuso-karhu on lisääntynyt siskonsa kanssa. Yritys tahkoo rahaa eläinten kustannuksella.
Tämän uutisen kommentointi on käsittämätöntä. Moni puolustaja puhuu "kateudesta" ja siitä, ettei kaupunkilaiset "ituhipit" ymmärrä villieläinten pidosta mitään. Sulo on ollut täydellinen eläintenhoitaja ja nyt joku "kateellinen" toimittaja haluaa pilata pitkän uran.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Ei vissiin ole trendikästä öyhöttää tän paikan epäeettisestä toiminnasta mutta eläintarhojen ja sirkusten toiminnasta on.
- OE ideologiaa kannattavissa eläinten turvakodeissa ja pelastuskeskuksissa on myös arveluttavaa toimintaa.
Eläimiä on lihotettu sairaaksi ja jouduttu sitten lopettamaan.
Liikuntaa eivät eläimet myöskään saa esim. hevosille hyvinkin tarpeellista koska ajaminen ja ratsastaminen on omistajan ideologian mukaan eläinten hyväksikäyttöä.
Nythän on muotia, että hankitaan takapihalle vähintään kanoja ja muutama kani. Moni hankkii vanhan maalaistalon johon kerää hevosia, lehmiä, alpakoita ja sikoja kissojen ja koirien kanssa. Tuskin kaikilla on koulutusta eläintenhoitoon, eläin vaatii paljon, eii ritä että rapsuttajia riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Joillain on ihmeellisen romantisoitu kuva villieläimen elämästä. Esim vastustetaan metsästystä raakalaismaisena tai pidetään vaikka lihamullin elämää pihattonavetassa jonkinlaisena rääkkäyksenä. Newsflash; villieläin elää vaarojen täyteisen elämän, jossa aika kuluu ravintoa ja suojaa etsiessä. Kuolema koittaa tavallisesti jo nälän, loisten tai sairauden (yleensä kaikki em) näännyttämänä joko lajitoverin hyökkäyksen seurauksena tai petoläimen raatelujäljet perskannikassa ja kurkussa. Onnekkaat kuolee tapaturmaisesti elettyään "lajityypillisen elämän". Tai luotiin. Sitä en tiedä mikä olisi sitten kesynaudan "lajityypillinen" elämä, varmaan suunnilleen yhtä suuri menestystarina kuin se jos koirani alkaisi elää villin esi-isänsä tavoin.
Luonto on kehittänyt nerokkaan tavan sekä kuolevan eläimen tuskan helpottamiseksi, että saalistavan eläimen turvaksi: shokki. Tappavan hyökkäyksen kohteeksi joutunut eläin menee shokkiin, ei tunne enää kipua, vaan antautuu. Tätä ei ehkä tiedä jos ei ole koskaan eläimen kuolemaa nähnyt.
Ihmisten harjoittamaan eläinrääkkäystä ei voi puolustella luonnolla.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuommoista paikkaa on pyöritetty monta vuotta ilman kunnollista tarkistamista. Kyllähän noissa paikoissa pitäisi viranomaisten käydä paikan päällä jatkuvasti katsomassa, että meno on asianmukaista.
Onhan siellä käynyt läänineläinlääkäri säännöllisesti ja palkkansa eteen kirjannut käyntinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuommoista paikkaa on pyöritetty monta vuotta ilman kunnollista tarkistamista. Kyllähän noissa paikoissa pitäisi viranomaisten käydä paikan päällä jatkuvasti katsomassa, että meno on asianmukaista.
Onhan siellä käynyt läänineläinlääkäri säännöllisesti ja palkkansa eteen kirjannut käyntinsä.
Puutteista on raportoitu viranomaisten tarkastuksissa jo vuosia. Suomessa saa kyllä pitkään laiminlyödä eläinten hoitoa ilman seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Täyttä potaskaa. Eläimet nimenomaan välttelee lisääntymistä lähisukulaisten kanssa. Ihmisen aiheuttamama sukusiitos on sitä, että eläimiä on metsästetty liikaa, jolloin ihminen on aiheuttanut geenipoolin kaventumisen. Luontobei sitä tee, luonto suosii geneettistä monimuotoisuutta.
No, suurpetojen osalta sisäsiittoisuus kylläkin johtuu pienistä populaatioista, jotka johtuvat nimenomaan reviirien ja elinalueiden pirstaloitumisesta
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151136/Koivusilta_Minna.p…
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008226270.html
Ongelma on paikoin vakava lajien tulevaisuuden kannalta, mutta joudummeko siis toteamaan, että myös viilieläimet ovat tältä osin monin paikoin rääkättyjä ja vaikkapa Aina -karhun saattaakin emon hylkäämäksi tuleminen pelastaa sukusiitokselta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Täyttä potaskaa. Eläimet nimenomaan välttelee lisääntymistä lähisukulaisten kanssa. Ihmisen aiheuttamama sukusiitos on sitä, että eläimiä on metsästetty liikaa, jolloin ihminen on aiheuttanut geenipoolin kaventumisen. Luontobei sitä tee, luonto suosii geneettistä monimuotoisuutta.
No, suurpetojen osalta sisäsiittoisuus kylläkin johtuu pienistä populaatioista, jotka johtuvat nimenomaan reviirien ja elinalueiden pirstaloitumisesta
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151136/Koivusilta_Minna.p…
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008226270.html
Ongelma on paikoin vakava lajien tulevaisuuden kannalta, mutta joudummeko siis toteamaan, että myös viilieläimet ovat tältä osin monin paikoin rääkättyjä ja vaikkapa Aina -karhun saattaakin emon hylkäämäksi tuleminen pelastaa sukusiitokselta?
Voimme todeta että vaikka luonnossa tällaista pakottavista syistä tapahtuisi ei vastaavaa saa tapahtua valvotuissa olosuhteissa.
Ohis
Minusta se ukko on aina vaikuttanut ihan keharilta, joten ei tule tämä yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näiden raporttien perusteella koko paikka pitäisi sulkea. Eläimet oikeisiin eläintarhoihin, joissa niistä pidetään kunnolla huoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Viestisi sisältää lukuisia virheitä. Aidoissa on ollut vikaa jo vuosia, ei mikään viime aikojen ongelma suinkaan. Karhut ja muut eläimet eivät harjoita sukusiitosta luonnossa ellei laji ole niin sukupuutosta, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Sukusiitos hävittää lajin elinvoimaa ja heikentää yksilöiden selviytymistä ja lisääntymiskykyä.
Väärin, sinun viestissäsi on useita virhepäätelmiä. Ensinnäkin lajin ei tarvitse olla "sukupuutosta", jotta koiras pyrkii parittelemaan kiimassa olevan lähisukulaisen kanssa. Tällainen tilanne ei vain yleensä pääse syntymään, ellei ko populaation elinalue ole niin rikkonainen, ettei nuorten yksilöiden luontaista vaellusta pois synnyinalueeltaan tapahdu. Tällainen tilanne on havaittu myös itärajalla petojen kuvausruokintojen ääreellä; kun ravintoa on runsaasti, reviirit pienenee ja esim uroskarhu sallii reviirillään oman urosjälkeläisensä. Ilveksen paikalliseen populaatioon urosvaelluksen häiriintyminen voi vaikuttaa hyvin lyhyessäkin ajassa, koska paikallaan elävän naaraspopulaation yksilöt ovat kaikki sukua toisilleen. Voisit tutkia myös ihmisapinoiden lisääntymiskäyttäytymistä ja sitä kuinka pariutumiseen vaikuttaa lauman sisällä muutkin motiivit kuin yksin lisääntyminen. Eli eläin ei niinkään välttele parittelemasta lähisukulaisen kanssa vaan olosuhteet ovat sellaiset, ettei tilannetta pitäisi päästä syntymään (nuoren yksilön laumasta erkaantuminen, laumahierarkia) Luonto ei ole pelkästään tarkoituksenmukainen, eikö tämä ole jo homoseksuaalisuutta käsittelevissä keskusteluissa moneen kertaan osoitettu.
Et varmastikaan ole koskaan yritystoiminnassa ollut mukana AVI tarkatuksissa? Työskentelen yhdessä maamme suurimmista monikansallisista yhtiöistä, emmekä ko tarkastuksista (mm rakennustyömaatark) selviä koskaan ilman yhtäkään huomautusta tai kehityskohdetta.
En yhäkään sano, etteikö ko yrityksen toiminnassa olisi parannettavaa, mutta eläinrääkkäyksestä syyttäminen on mielestäni vähän paksua, ellei lähde siitä, että eläimen vapauden riistäminen on lähtökohtaisesti rääkkäystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ukko on aina vaikuttanut ihan keharilta, joten ei tule tämä yllätyksenä.
Alkuvuosina hommassa oli mukana suurpetotutkija Erik S Nyholm ja Sulo Karjalainen köllötteli ja leikki tuvassaan karhujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Joillain on ihmeellisen romantisoitu kuva villieläimen elämästä. Esim vastustetaan metsästystä raakalaismaisena tai pidetään vaikka lihamullin elämää pihattonavetassa jonkinlaisena rääkkäyksenä. Newsflash; villieläin elää vaarojen täyteisen elämän, jossa aika kuluu ravintoa ja suojaa etsiessä. Kuolema koittaa tavallisesti jo nälän, loisten tai sairauden (yleensä kaikki em) näännyttämänä joko lajitoverin hyökkäyksen seurauksena tai petoläimen raatelujäljet perskannikassa ja kurkussa. Onnekkaat kuolee tapaturmaisesti elettyään "lajityypillisen elämän". Tai luotiin. Sitä en tiedä mikä olisi sitten kesynaudan "lajityypillinen" elämä, varmaan suunnilleen yhtä suuri menestystarina kuin se jos koirani alkaisi elää villin esi-isänsä tavoin.
Luonto on kehittänyt nerokkaan tavan sekä kuolevan eläimen tuskan helpottamiseksi, että saalistavan eläimen turvaksi: shokki. Tappavan hyökkäyksen kohteeksi joutunut eläin menee shokkiin, ei tunne enää kipua, vaan antautuu. Tätä ei ehkä tiedä jos ei ole koskaan eläimen kuolemaa nähnyt.
Ihmisten harjoittamaan eläinrääkkäystä ei voi puolustella luonnolla.
Ihminen on sekasyöjä aivan kuten karhukin tai simpanssi ja muuten -osa luontoa. Jos ihminen tappaisi ravintonsa samalla lailla kuin karhu, tai oman jälkeläisensä, jotta pääsisi jälleen pukille, voisimme sanoa, että olemme erottamaton osa eläinkuntaa, emme millään lailla sen ylä/ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Täyttä potaskaa. Eläimet nimenomaan välttelee lisääntymistä lähisukulaisten kanssa. Ihmisen aiheuttamama sukusiitos on sitä, että eläimiä on metsästetty liikaa, jolloin ihminen on aiheuttanut geenipoolin kaventumisen. Luontobei sitä tee, luonto suosii geneettistä monimuotoisuutta.
Tämä on ihan totta. Eläimet eivät luonnossa lisäänny lähisukulaisten kanssa jos muita vaihtoehtoja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vissiin ole trendikästä öyhöttää tän paikan epäeettisestä toiminnasta mutta eläintarhojen ja sirkusten toiminnasta on.
- OE ideologiaa kannattavissa eläinten turvakodeissa ja pelastuskeskuksissa on myös arveluttavaa toimintaa.
Eläimiä on lihotettu sairaaksi ja jouduttu sitten lopettamaan.
Liikuntaa eivät eläimet myöskään saa esim. hevosille hyvinkin tarpeellista koska ajaminen ja ratsastaminen on omistajan ideologian mukaan eläinten hyväksikäyttöä.Nythän on muotia, että hankitaan takapihalle vähintään kanoja ja muutama kani. Moni hankkii vanhan maalaistalon johon kerää hevosia, lehmiä, alpakoita ja sikoja kissojen ja koirien kanssa. Tuskin kaikilla on koulutusta eläintenhoitoon, eläin vaatii paljon, eii ritä että rapsuttajia riittää.
Tämä! Tai kauhistellaan chihu kainalossa metsästäjiä tai ruoantuottajia. Eräällä karjanhoitoa vastustavalla rouvalla oli lauma vapaana ulkoilevia kissoja. Taatusti sisäsiittoisia jokainen.
Minä olen ottanut "vangikseni" toisen nisäkkään ja elätän sitä melkein kokonaan vailla lajityypillistä viriketoimintaa (kerran päivässä metsälenkki, syksyisin viikonloput lintujahdissa). Syötän sille eläinperäistä ravintoa (lue kasvatettua lihaa) riistan lisäksi. En taida tässä poiketa tyypillisestä suomalaisesta kun enemmän kuin joka toisella on vähintään jonkilainen "lemmikki"eläin.. Näille syötetään jotain Purinaa ja saman aikaa arvostellaan lihantuotantoa ja metsästystä :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ukko on aina vaikuttanut ihan keharilta, joten ei tule tämä yllätyksenä.
Alkuvuosina hommassa oli mukana suurpetotutkija Erik S Nyholm ja Sulo Karjalainen köllötteli ja leikki tuvassaan karhujen kanssa.
Tälläkin hetkellä ilmeisesti asuu Ainan kanssa, vaikka ei kai sekään enää ihan pieni karhu ole? Outoa toimintaa kaiken kaikkiaan. Koko paikka pitäisi sulkea.
Vierailija kirjoitti:
Aivan hirveää, karhukopeissa aita ja portti vinossa ja haka ruostunut :)
Olet kyllä bimbo kun ohitat ne kaikista tärkeimmät asiat. Hävettää sun tyhmyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ukko on aina vaikuttanut ihan keharilta, joten ei tule tämä yllätyksenä.
Alkuvuosina hommassa oli mukana suurpetotutkija Erik S Nyholm ja Sulo Karjalainen köllötteli ja leikki tuvassaan karhujen kanssa.
Tälläkin hetkellä ilmeisesti asuu Ainan kanssa, vaikka ei kai sekään enää ihan pieni karhu ole? Outoa toimintaa kaiken kaikkiaan. Koko paikka pitäisi sulkea.
Hetkinen... kun mediassa uutisoitiin laajasti tästä emonsa hylkäämästä pennusta, oli keskustelupalstat täynnä kauhistelevia kommentteja siitä kuinka tätä pentua pitää auttaa. Ja kun Karjalainen kävi sen hakemassa oli FB täynnä ihana Sulo <3 postauksia.
Mitä siis mielestänne tulisi tehdä em tilanteessa?
Meidän kylällä liikkui ansarautoihin jalkansa ruhjonut karhuemo kolmen poikasen kanssa. Kaikki aiottiin ampua. Tätä pidettiin barbaarisena. "pelastakaa edes pennut!". Kenen näitä orpoja tai loukkaantuneita villieläimiä siis kuuluisi auttaa ja kuinka? Oletteko itse lahjoittaneet rahaa mielestänne oikein apua tarjoavalle taholle toiminnan ylläpitämiseksi? Joutavaa jeesustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeasaarikin teettää pentuja ja poikasia tapettavaksi!!! Johtaja myöntää sen tuossa samassa jutussa.
"Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti sanoo, että --- joskus pentuja päätetään teettää, vaikka olisi tiedossa, ettei niille välttämättä löydy uutta eläintarhapaikkaa. Silloin edessä voi olla pennun lopetus.
Meillä ei ole tällaisia päätöksiä kovinkaan monta vuodessa. Ja ne ovat ennakkoon mietittyjä tilanteita. Silloin on todettu, että lisääntyminen on emojen hyvinvoinnin kannalta niin tärkeää."
Siis joo, Korkeasaaressahan oli kalabaliikki apinoiden/paviaanien holtittomasta lisääntymisestä varmaan 10-15 vuotta sitten. Muistaako kukaan enää sitä? Silloin ei ainakaan ollut tuollaista suunnittelua, kun siitä nousi älämölö ja niitä eläimiä piti lopettaa. Himskatti kun ei siitä varmaan enää mitään uutisia löydy, siitä on niin kauan!
Tuo Korkeasaari-homma oli itse asiassa juuri päinvastoin kuin kirjoitat. Korkeasaaren toimintaa oli viety jo viime vuosikymmenten aikana kohti luonnonsuojelullisempia tavoitteita eläinnäyttelyn sijaan, ja nimenomaan silloin 18 vuotta sitten siellä päätettiin että paviaanit lopetetaan, koska a) eivät sovi Suomen ilmastoon ja näinollein lajinomaiset tarpeet lähes mahdoton täyttää ja b) ovat aikaisemmista toimintatavoista johtuen sisäsiittoisia, eli mikään vastuullinen eläintarha ei olisi ollut kiinnostunut vastaanottamaan. Tässä vaiheessa naarailla oli kaikilla ehkäisykapselit, ollut jo vuosia, mutta ehkäisyteho ei ollut 100%.
Yleisön reaktion saattamana osalle löydettiin lopulta uusi koti toisesta eläintarhasta, mutta Korkeasaaren alkuperäinen ratkaisu olisi ollut lopettaa koko lauma ja ottaa tilalle sellaisia eläimiä, joilla on suojelun tarvetta ja jotka pystyvät ulkoilemaan Suomessa vuoden ympäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Täyttä potaskaa. Eläimet nimenomaan välttelee lisääntymistä lähisukulaisten kanssa. Ihmisen aiheuttamama sukusiitos on sitä, että eläimiä on metsästetty liikaa, jolloin ihminen on aiheuttanut geenipoolin kaventumisen. Luontobei sitä tee, luonto suosii geneettistä monimuotoisuutta.
Tämä on ihan totta. Eläimet eivät luonnossa lisäänny lähisukulaisten kanssa jos muita vaihtoehtoja on.
"jos muita vaihtoehtoja on" kiitos. Tämä taisi olla koko pointtini. Usein olosuhteet eivät salli geenipoolin levittämistä. En silti ole kuullut kenenkään itkevän rääkättyjä ruotsalaissusia kun joutuvat parittelemaan sukulaisen kanssa. Poronhoitotalous (MMM) on sitten oikea osoite pyrkiä vaikuttamaan tuohonkin eläinrääkkäykseen.
Kun koiralla on kiima, niin sen täysikasvuinen poikanen pyrkii astumaan sen jos saa mahdollisuuden. Luonnossa on yleensä sellaisia pidäkkeitä, ettei mahdollisuutta tule (etäisyys, laumakuri)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella sitä noin.
Hyvä vaan, jos saavat kerättyä rahaa tällöin toiminta jatkuu ja pystytään pelastamaan villejä pulassa olevia eläimiä.
Eläinrääkkäys ei haittaa, jos tarkoitus hyvä?
Minä en nyt tuosta eläinrääkkäyksestä niin tiedä.
Karhu lisääntyy lajityypillisesti myös lähisukulaisen kanssa. Suurpedot yleisesti ovat Suomessa geenipooliltaan suppeita rikkonaisten reviirien vuoksi. Koiraeläimet kurittavat lauman sisällä alemmassa asemassa olevia. Lajityypillistä elämää tai edes virikettä ei ole tarjolla missään eläintarhassa, tämä on fakta. Pentujen lopettaminen on eläintarhojen arkea. Olen pahoillani jos jollakulla on ollut asioista erilainen kuva. Se että valvovalla viranomaisella on kriteeristö joka on ristiriidassa ko paikan käytäntöjen kanssa ei vielä tee eläinrääkkäystä (karkkien syöttäminen, pls, kuinka moni koiranomistaja evää koiraltaan ihmisherkut..)
Huonokuntoiset ja karkaamisriskin aiheuttavat aitaukset ovat sitten ihan toinen juttu. Viime talvena oli poikkeuksellisen paljon lunta ja piharakennuksia ja aitoja särkyi kaikkialla. Niiden korjaamiseen olisi toki pitänyt ryhtyä heti.
Eläintarhat tekevät usein myös tärkeää tutkimus- ja suojelutyötä.
Täyttä potaskaa. Eläimet nimenomaan välttelee lisääntymistä lähisukulaisten kanssa. Ihmisen aiheuttamama sukusiitos on sitä, että eläimiä on metsästetty liikaa, jolloin ihminen on aiheuttanut geenipoolin kaventumisen. Luontobei sitä tee, luonto suosii geneettistä monimuotoisuutta.
Tämä on ihan totta. Eläimet eivät luonnossa lisäänny lähisukulaisten kanssa jos muita vaihtoehtoja on.
"jos muita vaihtoehtoja on" kiitos. Tämä taisi olla koko pointtini. Usein olosuhteet eivät salli geenipoolin levittämistä. En silti ole kuullut kenenkään itkevän rääkättyjä ruotsalaissusia kun joutuvat parittelemaan sukulaisen kanssa. Poronhoitotalous (MMM) on sitten oikea osoite pyrkiä vaikuttamaan tuohonkin eläinrääkkäykseen.
Kun koiralla on kiima, niin sen täysikasvuinen poikanen pyrkii astumaan sen jos saa mahdollisuuden. Luonnossa on yleensä sellaisia pidäkkeitä, ettei mahdollisuutta tule (etäisyys, laumakuri)
Nimenomaan luonnossa on pidäkkeitä sukusiitokseen ja sukusiitoksen estämiseen on useita mekanismeja, esim. se että nuoret urokset jättävät syntymälaumansa pentuiän jälkeen ja muita vastaavia.
Miksi pitää jankuttaa, kun oikeasti tarhan eläinten sukusiitokselle ei ole mitään todellisia perusteita?
Ihmisen jonkin lajin sukupuuton partaalle metsästäminen ei ole mikään peruste tahalliselle sukusiitokselle tarhassa.
Viestisi sisältää lukuisia virheitä. Aidoissa on ollut vikaa jo vuosia, ei mikään viime aikojen ongelma suinkaan. Karhut ja muut eläimet eivät harjoita sukusiitosta luonnossa ellei laji ole niin sukupuutosta, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Sukusiitos hävittää lajin elinvoimaa ja heikentää yksilöiden selviytymistä ja lisääntymiskykyä.