Täysin kyllästynyt miehen puhumattomuuteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Umpimielisyys tuskin tekee kenestäkään viisaampaa. Tuo väite että naiset olisi kälättäjiä ja miehet viisaita vaikenijoita on ihan paskaa. Itse olen mies ja suhteessa puheliaampi, kumppani sulkeutuneempi. Mennyt vuosia tajuta että rentoa keskustelua ei synny. Mykässä suhteessa on kauhea elää.

Hassua että joku vielä tänä päivänä esittää noinkin typerän väitteen, että miehet osaavat viisaasti vaieta ja naiset ovat tyhjäpäitä hölöttäjiä. Vielä hassumpaa ja vähän surullistakin on, miten paljon tuo typerä kommentti sai ylänuolia. Vieläpä naisvaltaisella palstalla. 

Enkä ole kyllä tähän mennessä huomannut mitään korrelaatiota vähäpuheisuuden ja älykkyyden tai puheliaisuuden ja harkitsemattomuuden välillä. Tunnen vähäpuheisia ihmisiä jotka eivät mieti nenäänsä pidemmälle ja tunnen hyvinkin puheliaita mutta älykkäitä ihmisiä.

Toki jos ihminen itse päättää nähdä ympärillään viisaita, hiljaisia miehiä ja harkitsemattomia, höpöttäviä naisia niin kyllä heitä näkee. Ja jos itse ei vaivaudu milloinkaan katsomaan ympärilleen, silloin maailmankuva rakentuu leffojen stereotypioiden varaan.

Ja olen samaa mieltä, mykkyys ei toimi parisuhteessa. Eikä riitä että puhutaan, pitää puhua oikeista asioista ja oikealla tavalla.

Ei ollut edelleenkään puhe mistään miesten ja naisten välisestä älykkyyserosta, vaan tunteiden ja harkinnan välisestä tasapainosta mielipiteiden muodostamisessa. Joitain asioita voi järkeillä vaikka maailman tappiin ja jotkut asiat, kuten moraalinen valinta, on parempi miettiä tunteen kautta.

Asian voisi muotoilla keskustelussa myös niin, että naiset tekevät moraalisesti parempia päätöksiä keskimäärin, kuin miehet, koska ajattelevat tunteen kautta tässä esittämässäni stereotypiassa.

Ei ollut tarkoitus tässä hyökätä naisia vastaan ja haukkua tyhmäksi. Puhun ajatusprosessista, jota käydään päässä ennen mielipiteen muodostamista tai sitä muokatessa. Eroista, joita olen tosiaan omassa elämässäni kohdannut sukupuolten välillä.

Se on jo biologinen fakta, että erilaisia ollaan, miksi se on niin vaikea ymmärtää, että eroja voisi olla muuallakin kun haarovälissä?

Naiset ovat kälättäjiä ja miehet vaikenevat viisaasti - mutta hei, ei tässä todellakaan ollut tarkoitus hyökätä naisia vastaan tai sanoa tyhmäksi, ei tietenkään! Naiset nyt vaan kälättävät koska biologiset faktat.

Siis mistä ihmeen kälättämisestä puhut? Alkuperäisessä viestissä yritin kärjistää molempiin suuntiin asiaa ja kerroin että kärjistän argumentin vuoksi.

Ei missään vaiheessa ollut kyse mistään miehet on parempia kun naiset asetelmasta tai päin vastoin. Vaan eroista ajatusprosessissa. Molemmat sukupuolet voivat yhtä hyvin päästä samaan ratkaisuun mielessään, mutta ajatuspolku sinne tuntuu mielestäni eroavan sukupuolen takia. En jaksaisi väitellä tästä asiasta siten, että loukataan toisiamme ja loukkaannutaan toistemme sanomisesta. Mieluummin kuulisin miksi olet eri mieltä. Jos sanot vastaukseksi että susta tuntuu siltä, etkä osaa kertoa miksi, niin todistat esittämäni asian todeksi ja vahvistat stereotypiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Umpimielisyys tuskin tekee kenestäkään viisaampaa. Tuo väite että naiset olisi kälättäjiä ja miehet viisaita vaikenijoita on ihan paskaa. Itse olen mies ja suhteessa puheliaampi, kumppani sulkeutuneempi. Mennyt vuosia tajuta että rentoa keskustelua ei synny. Mykässä suhteessa on kauhea elää.

Hassua että joku vielä tänä päivänä esittää noinkin typerän väitteen, että miehet osaavat viisaasti vaieta ja naiset ovat tyhjäpäitä hölöttäjiä. Vielä hassumpaa ja vähän surullistakin on, miten paljon tuo typerä kommentti sai ylänuolia. Vieläpä naisvaltaisella palstalla. 

Enkä ole kyllä tähän mennessä huomannut mitään korrelaatiota vähäpuheisuuden ja älykkyyden tai puheliaisuuden ja harkitsemattomuuden välillä. Tunnen vähäpuheisia ihmisiä jotka eivät mieti nenäänsä pidemmälle ja tunnen hyvinkin puheliaita mutta älykkäitä ihmisiä.

Toki jos ihminen itse päättää nähdä ympärillään viisaita, hiljaisia miehiä ja harkitsemattomia, höpöttäviä naisia niin kyllä heitä näkee. Ja jos itse ei vaivaudu milloinkaan katsomaan ympärilleen, silloin maailmankuva rakentuu leffojen stereotypioiden varaan.

Ja olen samaa mieltä, mykkyys ei toimi parisuhteessa. Eikä riitä että puhutaan, pitää puhua oikeista asioista ja oikealla tavalla.

Ei ollut edelleenkään puhe mistään miesten ja naisten välisestä älykkyyserosta, vaan tunteiden ja harkinnan välisestä tasapainosta mielipiteiden muodostamisessa. Joitain asioita voi järkeillä vaikka maailman tappiin ja jotkut asiat, kuten moraalinen valinta, on parempi miettiä tunteen kautta.

Asian voisi muotoilla keskustelussa myös niin, että naiset tekevät moraalisesti parempia päätöksiä keskimäärin, kuin miehet, koska ajattelevat tunteen kautta tässä esittämässäni stereotypiassa.

Ei ollut tarkoitus tässä hyökätä naisia vastaan ja haukkua tyhmäksi. Puhun ajatusprosessista, jota käydään päässä ennen mielipiteen muodostamista tai sitä muokatessa. Eroista, joita olen tosiaan omassa elämässäni kohdannut sukupuolten välillä.

Se on jo biologinen fakta, että erilaisia ollaan, miksi se on niin vaikea ymmärtää, että eroja voisi olla muuallakin kun haarovälissä?

Naiset ovat kälättäjiä ja miehet vaikenevat viisaasti - mutta hei, ei tässä todellakaan ollut tarkoitus hyökätä naisia vastaan tai sanoa tyhmäksi, ei tietenkään! Naiset nyt vaan kälättävät koska biologiset faktat.

Siis mistä ihmeen kälättämisestä puhut? Alkuperäisessä viestissä yritin kärjistää molempiin suuntiin asiaa ja kerroin että kärjistän argumentin vuoksi.

Ei missään vaiheessa ollut kyse mistään miehet on parempia kun naiset asetelmasta tai päin vastoin. Vaan eroista ajatusprosessissa. Molemmat sukupuolet voivat yhtä hyvin päästä samaan ratkaisuun mielessään, mutta ajatuspolku sinne tuntuu mielestäni eroavan sukupuolen takia. En jaksaisi väitellä tästä asiasta siten, että loukataan toisiamme ja loukkaannutaan toistemme sanomisesta. Mieluummin kuulisin miksi olet eri mieltä. Jos sanot vastaukseksi että susta tuntuu siltä, etkä osaa kertoa miksi, niin todistat esittämäni asian todeksi ja vahvistat stereotypiaa.

"Mistä ihmeen kälättämisestä puhut?" Ja jotenkin kummasti kuitenkin ymmärsit että sinun viestistäsi tuo edellä kommentoinut mies puhui.

Miten sinunlaisesi ihmisen kanssa muka voisi puhua järkevästi, kun mielipiteesi on että naiset vain kälättävät joutavia. Ja ennen kaikkea, miksi kukaan itseään kunnioittava nainen puhuisi kanssasi järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Umpimielisyys tuskin tekee kenestäkään viisaampaa. Tuo väite että naiset olisi kälättäjiä ja miehet viisaita vaikenijoita on ihan paskaa. Itse olen mies ja suhteessa puheliaampi, kumppani sulkeutuneempi. Mennyt vuosia tajuta että rentoa keskustelua ei synny. Mykässä suhteessa on kauhea elää.

Hassua että joku vielä tänä päivänä esittää noinkin typerän väitteen, että miehet osaavat viisaasti vaieta ja naiset ovat tyhjäpäitä hölöttäjiä. Vielä hassumpaa ja vähän surullistakin on, miten paljon tuo typerä kommentti sai ylänuolia. Vieläpä naisvaltaisella palstalla. 

Enkä ole kyllä tähän mennessä huomannut mitään korrelaatiota vähäpuheisuuden ja älykkyyden tai puheliaisuuden ja harkitsemattomuuden välillä. Tunnen vähäpuheisia ihmisiä jotka eivät mieti nenäänsä pidemmälle ja tunnen hyvinkin puheliaita mutta älykkäitä ihmisiä.

Toki jos ihminen itse päättää nähdä ympärillään viisaita, hiljaisia miehiä ja harkitsemattomia, höpöttäviä naisia niin kyllä heitä näkee. Ja jos itse ei vaivaudu milloinkaan katsomaan ympärilleen, silloin maailmankuva rakentuu leffojen stereotypioiden varaan.

Ja olen samaa mieltä, mykkyys ei toimi parisuhteessa. Eikä riitä että puhutaan, pitää puhua oikeista asioista ja oikealla tavalla.

Ei ollut edelleenkään puhe mistään miesten ja naisten välisestä älykkyyserosta, vaan tunteiden ja harkinnan välisestä tasapainosta mielipiteiden muodostamisessa. Joitain asioita voi järkeillä vaikka maailman tappiin ja jotkut asiat, kuten moraalinen valinta, on parempi miettiä tunteen kautta.

Asian voisi muotoilla keskustelussa myös niin, että naiset tekevät moraalisesti parempia päätöksiä keskimäärin, kuin miehet, koska ajattelevat tunteen kautta tässä esittämässäni stereotypiassa.

Ei ollut tarkoitus tässä hyökätä naisia vastaan ja haukkua tyhmäksi. Puhun ajatusprosessista, jota käydään päässä ennen mielipiteen muodostamista tai sitä muokatessa. Eroista, joita olen tosiaan omassa elämässäni kohdannut sukupuolten välillä.

Se on jo biologinen fakta, että erilaisia ollaan, miksi se on niin vaikea ymmärtää, että eroja voisi olla muuallakin kun haarovälissä?

Naiset ovat kälättäjiä ja miehet vaikenevat viisaasti - mutta hei, ei tässä todellakaan ollut tarkoitus hyökätä naisia vastaan tai sanoa tyhmäksi, ei tietenkään! Naiset nyt vaan kälättävät koska biologiset faktat.

Siis mistä ihmeen kälättämisestä puhut? Alkuperäisessä viestissä yritin kärjistää molempiin suuntiin asiaa ja kerroin että kärjistän argumentin vuoksi.

Ei missään vaiheessa ollut kyse mistään miehet on parempia kun naiset asetelmasta tai päin vastoin. Vaan eroista ajatusprosessissa. Molemmat sukupuolet voivat yhtä hyvin päästä samaan ratkaisuun mielessään, mutta ajatuspolku sinne tuntuu mielestäni eroavan sukupuolen takia. En jaksaisi väitellä tästä asiasta siten, että loukataan toisiamme ja loukkaannutaan toistemme sanomisesta. Mieluummin kuulisin miksi olet eri mieltä. Jos sanot vastaukseksi että susta tuntuu siltä, etkä osaa kertoa miksi, niin todistat esittämäni asian todeksi ja vahvistat stereotypiaa.

Kun joku mies on mielessään päättänyt jo kauan ennen tätä keskustelua että naiset eivät osaa perustella mielipiteitään, on aivan turhaa yhdenkään naisen edes yrittää todistella muuta. Parhaassakin tapauksessa kyseinen mies myöntää suunnattoman alentuvasti että tämä nainen on poikkeus naisten joukossa kun kykeni perustelemaan (kuten tapahtuikin jo tuossa aiemmin keskustelussa). Kun joku (tässä tapauksessa mies) tulee ilmoittamaan että sukupuolen, rodun tai uskonnon perusteella jonkun henkilön kyky rationaaliseen ajatteluun ja analysointiin on kyseenlaista, olisi tälle hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle ihmiselle itselleen todella vahingollista ryhtyä puolustelemaan ryhmäänsä. Silloin hän tulee samalla antaneeksi oikeutuksen kyseenalaistaa älynsä.

Tärkeintä on ymmärtää että tuo ei ole rationaalista keskustelua kahden vertaisen kesken vaan hyökkäys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Umpimielisyys tuskin tekee kenestäkään viisaampaa. Tuo väite että naiset olisi kälättäjiä ja miehet viisaita vaikenijoita on ihan paskaa. Itse olen mies ja suhteessa puheliaampi, kumppani sulkeutuneempi. Mennyt vuosia tajuta että rentoa keskustelua ei synny. Mykässä suhteessa on kauhea elää.

Hassua että joku vielä tänä päivänä esittää noinkin typerän väitteen, että miehet osaavat viisaasti vaieta ja naiset ovat tyhjäpäitä hölöttäjiä. Vielä hassumpaa ja vähän surullistakin on, miten paljon tuo typerä kommentti sai ylänuolia. Vieläpä naisvaltaisella palstalla. 

Enkä ole kyllä tähän mennessä huomannut mitään korrelaatiota vähäpuheisuuden ja älykkyyden tai puheliaisuuden ja harkitsemattomuuden välillä. Tunnen vähäpuheisia ihmisiä jotka eivät mieti nenäänsä pidemmälle ja tunnen hyvinkin puheliaita mutta älykkäitä ihmisiä.

Toki jos ihminen itse päättää nähdä ympärillään viisaita, hiljaisia miehiä ja harkitsemattomia, höpöttäviä naisia niin kyllä heitä näkee. Ja jos itse ei vaivaudu milloinkaan katsomaan ympärilleen, silloin maailmankuva rakentuu leffojen stereotypioiden varaan.

Ja olen samaa mieltä, mykkyys ei toimi parisuhteessa. Eikä riitä että puhutaan, pitää puhua oikeista asioista ja oikealla tavalla.

Ei ollut edelleenkään puhe mistään miesten ja naisten välisestä älykkyyserosta, vaan tunteiden ja harkinnan välisestä tasapainosta mielipiteiden muodostamisessa. Joitain asioita voi järkeillä vaikka maailman tappiin ja jotkut asiat, kuten moraalinen valinta, on parempi miettiä tunteen kautta.

Asian voisi muotoilla keskustelussa myös niin, että naiset tekevät moraalisesti parempia päätöksiä keskimäärin, kuin miehet, koska ajattelevat tunteen kautta tässä esittämässäni stereotypiassa.

Ei ollut tarkoitus tässä hyökätä naisia vastaan ja haukkua tyhmäksi. Puhun ajatusprosessista, jota käydään päässä ennen mielipiteen muodostamista tai sitä muokatessa. Eroista, joita olen tosiaan omassa elämässäni kohdannut sukupuolten välillä.

Se on jo biologinen fakta, että erilaisia ollaan, miksi se on niin vaikea ymmärtää, että eroja voisi olla muuallakin kun haarovälissä?

Naiset ovat kälättäjiä ja miehet vaikenevat viisaasti - mutta hei, ei tässä todellakaan ollut tarkoitus hyökätä naisia vastaan tai sanoa tyhmäksi, ei tietenkään! Naiset nyt vaan kälättävät koska biologiset faktat.

Siis mistä ihmeen kälättämisestä puhut? Alkuperäisessä viestissä yritin kärjistää molempiin suuntiin asiaa ja kerroin että kärjistän argumentin vuoksi.

Ei missään vaiheessa ollut kyse mistään miehet on parempia kun naiset asetelmasta tai päin vastoin. Vaan eroista ajatusprosessissa. Molemmat sukupuolet voivat yhtä hyvin päästä samaan ratkaisuun mielessään, mutta ajatuspolku sinne tuntuu mielestäni eroavan sukupuolen takia. En jaksaisi väitellä tästä asiasta siten, että loukataan toisiamme ja loukkaannutaan toistemme sanomisesta. Mieluummin kuulisin miksi olet eri mieltä. Jos sanot vastaukseksi että susta tuntuu siltä, etkä osaa kertoa miksi, niin todistat esittämäni asian todeksi ja vahvistat stereotypiaa.

Kun joku mies on mielessään päättänyt jo kauan ennen tätä keskustelua että naiset eivät osaa perustella mielipiteitään, on aivan turhaa yhdenkään naisen edes yrittää todistella muuta. Parhaassakin tapauksessa kyseinen mies myöntää suunnattoman alentuvasti että tämä nainen on poikkeus naisten joukossa kun kykeni perustelemaan (kuten tapahtuikin jo tuossa aiemmin keskustelussa). Kun joku (tässä tapauksessa mies) tulee ilmoittamaan että sukupuolen, rodun tai uskonnon perusteella jonkun henkilön kyky rationaaliseen ajatteluun ja analysointiin on kyseenlaista, olisi tälle hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle ihmiselle itselleen todella vahingollista ryhtyä puolustelemaan ryhmäänsä. Silloin hän tulee samalla antaneeksi oikeutuksen kyseenalaistaa älynsä.

Tärkeintä on ymmärtää että tuo ei ole rationaalista keskustelua kahden vertaisen kesken vaan hyökkäys.

Eli vaikka pyydän sinua esittämään vasta argumentin, olet sitä mieltä että turha mulle on jutella ku oon tietynlainen mies ja sen vuoksi mielipidettäni ei voi muuttaa? Aika ennakkoluuloista

Viesteistäsi päätellen olet vihainen. Koet nyt tätä keskustelua tunnepohjalta, joka on viha. Voitko nyt mielessäsi käydä tämän keskustelun läpi objektiivisesti ja laittaa sanoiksi sen, miksi väittämäni on tuulesta tempaistu. Vai onko tosiaan niin että sinusta tuntuu siltä, että mä en ole valmis vastaanottamaan sun näkemystä?

Mielestäni tulistuit aivan turhaan. Oletko kenties syyllistynyt nyt siihen minun esittämääni tunteiden kautta ajatteluun?

Enkä sano edelleenkään että naiset ei kykene rationaaliseen ajatteluun, vaan että ensin käsitellään se tunneajattelu ja vasta sen jälkeen se looginen ajattelu. Kyse on vain ajatusprosessista mielestäni.

Miksi tästäkin pitää loukkaantua? Etkö voisi mieluummin selittää minulle oman näkökantasi tähän, niin voisimme puolin ja toisin makustella toistemme ajatuksia ja avartaa omaa tapaa katsoa maailmaa.

En ainakaan itse halunnut alkaa riitelemään tästä asiasta.

En koe olevani sovinisti myöskään, vaikka ajattelen näin. Kannatan tasa-arvoa sukupuolien välillä. Teesikseni on, että ajatellaan eri lähtökohdista, ei huonoista tai hyvistä lähtökohdista, vain erilaisista.

Alkuperäiseen aloitukseen vastaus:

Mieheni veli on aivan samanlainen, n. 30-v. Ollut lmeisesti koko elämänsä. Hän ei ole saanut vanhemmiltaan kunnollista tunnekasvatusta eikä heidän kotonaan ole keskusteltu syvällisistä asioista. Mieheni oli hiukan samanlainen kun tapasimme, mutta hän on ollut halukas ottamaan vastuuta ja opettelemaan kertomaan ajatuksistaan.

Veli ei ilmeisesti halua ikinä oppia kommunikointitapoja, vaan on tyytyväinen omaan puhumattomuuteensa, jota nykyään paikkaa esim. oluella usana päivänä viikossa. Parisuhteet ei ole puhumattomuuden takia onnistuneet, vaikka muutama yritys ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Umpimielisyys tuskin tekee kenestäkään viisaampaa. Tuo väite että naiset olisi kälättäjiä ja miehet viisaita vaikenijoita on ihan paskaa. Itse olen mies ja suhteessa puheliaampi, kumppani sulkeutuneempi. Mennyt vuosia tajuta että rentoa keskustelua ei synny. Mykässä suhteessa on kauhea elää.

Hassua että joku vielä tänä päivänä esittää noinkin typerän väitteen, että miehet osaavat viisaasti vaieta ja naiset ovat tyhjäpäitä hölöttäjiä. Vielä hassumpaa ja vähän surullistakin on, miten paljon tuo typerä kommentti sai ylänuolia. Vieläpä naisvaltaisella palstalla. 

Enkä ole kyllä tähän mennessä huomannut mitään korrelaatiota vähäpuheisuuden ja älykkyyden tai puheliaisuuden ja harkitsemattomuuden välillä. Tunnen vähäpuheisia ihmisiä jotka eivät mieti nenäänsä pidemmälle ja tunnen hyvinkin puheliaita mutta älykkäitä ihmisiä.

Toki jos ihminen itse päättää nähdä ympärillään viisaita, hiljaisia miehiä ja harkitsemattomia, höpöttäviä naisia niin kyllä heitä näkee. Ja jos itse ei vaivaudu milloinkaan katsomaan ympärilleen, silloin maailmankuva rakentuu leffojen stereotypioiden varaan.

Ja olen samaa mieltä, mykkyys ei toimi parisuhteessa. Eikä riitä että puhutaan, pitää puhua oikeista asioista ja oikealla tavalla.

Ei ollut edelleenkään puhe mistään miesten ja naisten välisestä älykkyyserosta, vaan tunteiden ja harkinnan välisestä tasapainosta mielipiteiden muodostamisessa. Joitain asioita voi järkeillä vaikka maailman tappiin ja jotkut asiat, kuten moraalinen valinta, on parempi miettiä tunteen kautta.

Asian voisi muotoilla keskustelussa myös niin, että naiset tekevät moraalisesti parempia päätöksiä keskimäärin, kuin miehet, koska ajattelevat tunteen kautta tässä esittämässäni stereotypiassa.

Ei ollut tarkoitus tässä hyökätä naisia vastaan ja haukkua tyhmäksi. Puhun ajatusprosessista, jota käydään päässä ennen mielipiteen muodostamista tai sitä muokatessa. Eroista, joita olen tosiaan omassa elämässäni kohdannut sukupuolten välillä.

Se on jo biologinen fakta, että erilaisia ollaan, miksi se on niin vaikea ymmärtää, että eroja voisi olla muuallakin kun haarovälissä?

Naiset ovat kälättäjiä ja miehet vaikenevat viisaasti - mutta hei, ei tässä todellakaan ollut tarkoitus hyökätä naisia vastaan tai sanoa tyhmäksi, ei tietenkään! Naiset nyt vaan kälättävät koska biologiset faktat.

Siis mistä ihmeen kälättämisestä puhut? Alkuperäisessä viestissä yritin kärjistää molempiin suuntiin asiaa ja kerroin että kärjistän argumentin vuoksi.

Ei missään vaiheessa ollut kyse mistään miehet on parempia kun naiset asetelmasta tai päin vastoin. Vaan eroista ajatusprosessissa. Molemmat sukupuolet voivat yhtä hyvin päästä samaan ratkaisuun mielessään, mutta ajatuspolku sinne tuntuu mielestäni eroavan sukupuolen takia. En jaksaisi väitellä tästä asiasta siten, että loukataan toisiamme ja loukkaannutaan toistemme sanomisesta. Mieluummin kuulisin miksi olet eri mieltä. Jos sanot vastaukseksi että susta tuntuu siltä, etkä osaa kertoa miksi, niin todistat esittämäni asian todeksi ja vahvistat stereotypiaa.

Kun joku mies on mielessään päättänyt jo kauan ennen tätä keskustelua että naiset eivät osaa perustella mielipiteitään, on aivan turhaa yhdenkään naisen edes yrittää todistella muuta. Parhaassakin tapauksessa kyseinen mies myöntää suunnattoman alentuvasti että tämä nainen on poikkeus naisten joukossa kun kykeni perustelemaan (kuten tapahtuikin jo tuossa aiemmin keskustelussa). Kun joku (tässä tapauksessa mies) tulee ilmoittamaan että sukupuolen, rodun tai uskonnon perusteella jonkun henkilön kyky rationaaliseen ajatteluun ja analysointiin on kyseenlaista, olisi tälle hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle ihmiselle itselleen todella vahingollista ryhtyä puolustelemaan ryhmäänsä. Silloin hän tulee samalla antaneeksi oikeutuksen kyseenalaistaa älynsä.

Tärkeintä on ymmärtää että tuo ei ole rationaalista keskustelua kahden vertaisen kesken vaan hyökkäys.

Eli vaikka pyydän sinua esittämään vasta argumentin, olet sitä mieltä että turha mulle on jutella ku oon tietynlainen mies ja sen vuoksi mielipidettäni ei voi muuttaa? Aika ennakkoluuloista

Viesteistäsi päätellen olet vihainen. Koet nyt tätä keskustelua tunnepohjalta, joka on viha. Voitko nyt mielessäsi käydä tämän keskustelun läpi objektiivisesti ja laittaa sanoiksi sen, miksi väittämäni on tuulesta tempaistu. Vai onko tosiaan niin että sinusta tuntuu siltä, että mä en ole valmis vastaanottamaan sun näkemystä?

Mielestäni tulistuit aivan turhaan. Oletko kenties syyllistynyt nyt siihen minun esittämääni tunteiden kautta ajatteluun?

Enkä sano edelleenkään että naiset ei kykene rationaaliseen ajatteluun, vaan että ensin käsitellään se tunneajattelu ja vasta sen jälkeen se looginen ajattelu. Kyse on vain ajatusprosessista mielestäni.

Miksi tästäkin pitää loukkaantua? Etkö voisi mieluummin selittää minulle oman näkökantasi tähän, niin voisimme puolin ja toisin makustella toistemme ajatuksia ja avartaa omaa tapaa katsoa maailmaa.

En ainakaan itse halunnut alkaa riitelemään tästä asiasta.

En koe olevani sovinisti myöskään, vaikka ajattelen näin. Kannatan tasa-arvoa sukupuolien välillä. Teesikseni on, että ajatellaan eri lähtökohdista, ei huonoista tai hyvistä lähtökohdista, vain erilaisista.

Perustelin tuossa edellä jo kaiken, mihin tuossa viestissäsi tivaat vastauksia. Ehdotan että luet perusteluni ajatuksella sen sijaan että vain syyttelet minua vihasta, ennakkoluuloista ja epäobjektiivisuudesta. Ikävää että loukkaannuit noin pahasti, mutta jos luet viestini, huomaat että käsittelin lähinnä yleisellä tasolla mitä tarkoittaa että jonkun ihmisryhmän kyky analyyttiseen ajatteluun kyseenalaistetaan tai että ryhmään kuuluvan yksilön poikkeuksellista kykyä analyyttiseen ajatteluun aletaan ylistää. Ns. ylentämällä alennetaan.

Ja kyllä, pidän ehdottomasti sovinistina jokaista ihmistä, joka alkaa kehua sitä miten joku kykenee sukupuolestaan huolimatta analyyttiseen ajatteluun tai sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt siitä. Kun joku on osoittanut olevansa sovinisti, mieluummin odotan että hän muuttuu omin voimin kuin alan häntä muuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex lopetti puhumisen. Ei suostunut keskustelemaan suhteen tilasta, ei lapsista, ei arkisista asioista. Ei myöskään kuunnellut. Kun kysyin mikä mättää niin vastaus oli "mieti sitä". Erottu on vuosia sitten. Yhdessä ehdimme olla 20 vuotta. Koskaan ei paljoa puhunut, mutta loppui sitten vähäinenkin puhe viimeisten vuosien aikana. Tuli niin ivalliseksi, tympeäksi eikä halunnut ajatella muiden hyvää ollenkaan. Ei myöskään suostunut viettään aikaa kanssani mitenkään.

Näin kävi meilläkin. Mies rakasti mykkäkouluja ja pisimmän sellaisen saikin 1,5 vuoden mittaiseksi.

Lyhyitä muutaman viikon - kuukauden mykkäkouluja oli tämän tästä.

Tuo teki minut hulluksi ja päädyinkin mielisairaalaan, kun en enää kestänyt.

Miten ihmiset sietää tällaista. En ymmärrä. Hullu töytyy olla jo valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sama kokemus. Mies pihtaili kaikessa, myös sanoissaan. Pahinta oli se, että mielipidettä kysyttäessä oli ihan hiljaa, ehkä vähän murahti. Ja sen jälkeen selän takana teki päinvastoin kuin luulin olevan jo sovittu. Oli siis koko ajan eri mieltä, muttei saanut sitä sanottua. Kerran ihan kokeilin kiukuspäissäni ja olin 3pv ihan hiljaa. Niin oli mieskin...

Lähdin pois siitä avioliitosta. Tuntui loppuaikoina siltä, että hänelle oli ihan sama, olinko siinä vai en, ei kaivannut toista ihmistä elämäänsä. Olin jokin kulissivaimo varmaan vaan.

Tuollainen puhumattomuus on uskomattoman epäkunnioittavaa käytöstä. Ensin kieltäydytään neuvottelusta ja sen jälkeen tehdään juuri miten huvittaa. Siinä oikein alleviivataan, miten kumppanin mielipide ei merkitse kerta kaikkiaan mitään. Ihmettelen minäkin, miksi se kumppani edes halutaan. Kai pitää päteä kavereiden edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex lopetti puhumisen. Ei suostunut keskustelemaan suhteen tilasta, ei lapsista, ei arkisista asioista. Ei myöskään kuunnellut. Kun kysyin mikä mättää niin vastaus oli "mieti sitä". Erottu on vuosia sitten. Yhdessä ehdimme olla 20 vuotta. Koskaan ei paljoa puhunut, mutta loppui sitten vähäinenkin puhe viimeisten vuosien aikana. Tuli niin ivalliseksi, tympeäksi eikä halunnut ajatella muiden hyvää ollenkaan. Ei myöskään suostunut viettään aikaa kanssani mitenkään.

Näin kävi meilläkin. Mies rakasti mykkäkouluja ja pisimmän sellaisen saikin 1,5 vuoden mittaiseksi.

Lyhyitä muutaman viikon - kuukauden mykkäkouluja oli tämän tästä.

Tuo teki minut hulluksi ja päädyinkin mielisairaalaan, kun en enää kestänyt.

Miten ihmiset sietää tällaista. En ymmärrä. Hullu töytyy olla jo valmiiksi.

No joo, molempien pitää olla hulluja jos sinnitellään yhdessä puhumatta 1,5 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex lopetti puhumisen. Ei suostunut keskustelemaan suhteen tilasta, ei lapsista, ei arkisista asioista. Ei myöskään kuunnellut. Kun kysyin mikä mättää niin vastaus oli "mieti sitä". Erottu on vuosia sitten. Yhdessä ehdimme olla 20 vuotta. Koskaan ei paljoa puhunut, mutta loppui sitten vähäinenkin puhe viimeisten vuosien aikana. Tuli niin ivalliseksi, tympeäksi eikä halunnut ajatella muiden hyvää ollenkaan. Ei myöskään suostunut viettään aikaa kanssani mitenkään.

Tietyssä pisteessä puhuminen on turhaa. Näin kävi exän kanssa ja aloin elää omaa elämääni suhteessa, syitä en avaa.

Tässäpä malliesimerkki ihmisestä joka aiheuttaa aloituksessa kuvattuja ongelmia.

Eipä tuota puhumattomuutta ole muissa suhteissa tullut joten ei liene kaukaa haettua että siinä suhteessa tai puolisossa oli jotain mikä siihen vaikutti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex lopetti puhumisen. Ei suostunut keskustelemaan suhteen tilasta, ei lapsista, ei arkisista asioista. Ei myöskään kuunnellut. Kun kysyin mikä mättää niin vastaus oli "mieti sitä". Erottu on vuosia sitten. Yhdessä ehdimme olla 20 vuotta. Koskaan ei paljoa puhunut, mutta loppui sitten vähäinenkin puhe viimeisten vuosien aikana. Tuli niin ivalliseksi, tympeäksi eikä halunnut ajatella muiden hyvää ollenkaan. Ei myöskään suostunut viettään aikaa kanssani mitenkään.

Tietyssä pisteessä puhuminen on turhaa. Näin kävi exän kanssa ja aloin elää omaa elämääni suhteessa, syitä en avaa.

Tässäpä malliesimerkki ihmisestä joka aiheuttaa aloituksessa kuvattuja ongelmia.

Eipä tuota puhumattomuutta ole muissa suhteissa tullut joten ei liene kaukaa haettua että siinä suhteessa tai puolisossa oli jotain mikä siihen vaikutti.

Vika on silti sinussa kun et osaa hoitaa tilannetta kuten aikuinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex lopetti puhumisen. Ei suostunut keskustelemaan suhteen tilasta, ei lapsista, ei arkisista asioista. Ei myöskään kuunnellut. Kun kysyin mikä mättää niin vastaus oli "mieti sitä". Erottu on vuosia sitten. Yhdessä ehdimme olla 20 vuotta. Koskaan ei paljoa puhunut, mutta loppui sitten vähäinenkin puhe viimeisten vuosien aikana. Tuli niin ivalliseksi, tympeäksi eikä halunnut ajatella muiden hyvää ollenkaan. Ei myöskään suostunut viettään aikaa kanssani mitenkään.

Tietyssä pisteessä puhuminen on turhaa. Näin kävi exän kanssa ja aloin elää omaa elämääni suhteessa, syitä en avaa.

Tässäpä malliesimerkki ihmisestä joka aiheuttaa aloituksessa kuvattuja ongelmia.

Eipä tuota puhumattomuutta ole muissa suhteissa tullut joten ei liene kaukaa haettua että siinä suhteessa tai puolisossa oli jotain mikä siihen vaikutti.

Vika on silti sinussa kun et osaa hoitaa tilannetta kuten aikuinen. 

Jaa että aikuinen, riitelyä, huutamista, tivaamista ja tavaroiden paiskomista näkyy muiden suhteita seuranneena olevan. Varsinkin jos sama asia on puhuttu jo sataan kertaan niin mitä iloa siitä puhumisesta enää.

Ei nainen odota miehen puhuvan. Nainen odottaa miehen kuuntelevan. Ja sanovan väliin teräviä kommentteja, joista käy ilmi että mies todella kuuntelee ja ymmärtää kuulemansa ja välittää siitä mitä vaimo sanoo ja tuntee. Mutta ei mieheltä todellakaan odoteta, että mies alkaisi keskustella aiheesta. Se olisi mieheltä virhe. Sillä miehen taipumus on kuulla kaikessa ongelma ja ratkoa se. Nainen ei taas näe aiheessaan varsinaista pikaista ratkomista kaipaavaa ongelmaa vaikka olisi pudonnut aiemmin päivällä kallionkielekkeeltä vaan haluaa vain purkaa sitä tunnevuorta, joka on päivän eri tapahtumien ja ihmisten kohtaamisten osalta kasautunut sisimpään. No niin, tässä nyt sitten paljastui oma sukupuoleni. Mitä menin juuri tekemään.....!