Todellako ihmiset päättävät parisuhteeseen ryhtyessä "parisuhteen rajat"?

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan osaa ensi tapaamisella määritellä, mitkä ovat suhteen rajat ja pelisäännöt, en varmaan toisellakaan tapaamisella. Ei sitä alkuun tiedä, tuleeko tästä yleensä yhtään mitään.

Ensi tapaamisella kannattaa määritellä jotainkin asioita, jos kuvittelee sen tapailun olevan avioliiton kaltainen tila, jossa ei saa muita tapailla.

Eipä ole koskaan tullut ongelmaksi. Toisaalta minä en myöskään ole harrastanut useamman vakipanon pitämistä samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti ihmiset eivät suhteeseen ryhtyessään keskustele, että mitä odottavat suhteelta/millaisen suhteen toivoisivat saavansa (esim. yhdessä asuminen, naimisiin meno jne.) ja että mitä suhteessa on sallittua tehdä.

Tiedän pariskunnan, joilla sallittua on kerran vuodessa hairahtua pikkujouluissa ja toisaalta olen kuullut pariskunnasta, joilla on kielletty eri sukupuolta olevat läheiset ystävät (eräs julkisuudesta tuttu pariskunta).

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan niin, että ensin ei keskustella näistä asioista suoraan ja sitten hajoaa pää, kun mies ei esim. vaan ymmärrä kosia tai että mies on ollut jossakin saunaillassa sekasaunassa ja miten ei se mies vain tajunnut, että tuo on kiellettyä...

Huoh. En ikinä alkaisi suhteeseen henkilön kanssa, joka ei kykene rehelliseen ja suoraan parisuhdekeskusteluun. Minusta on ihan kummallista, että tällaisten keskustelujen käyminen ei ole kaikille tärkeää.

En ole muuten ikinä keskustellut. Olisi pitänyt koska silloin olisi selvinnyt että yksikään miehistä jonka kanssa olen ollut parisuhteessa ei omannut mitään käsitystä miksi on siinä ja minne ollaan parisuhteen kanssa menossa. Kerran olen koittanut keskustella, mutta silloinen mieheni kieltäytyi keskustelemasta koska hänen mukaansa vain erotessa keskustellaan parisuhteesta. Todellakin, jos olisimme keskustelleet olisin tajunnut erota paljon nopeammin. Kannattaa keskustella, voi säästyä ajan hukalta ja monelta murheelta. Joskus sen toisen vain pitää antaa sanoittaa se millainen i d i o o t t i hän on ja uskoa se.

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä olla kumppanin kanssa samalla sivulla asioista....

Voi olla sama sivu, mutta kirja ei ole sama kummallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai puhutaan. Ja jos toinen on yhtään "en mää tiää", niin seuraava vaan. Jos toinen kiinnostaa oikeasti, sen kyllä tietää.

miehenä voi tunnustaa että jos mies ei tiedä mitä haluaa suhteelta niin se on vain seksiä.

tosimies tulee ja ottaa haluamansa ja tekee selväksi heti mitä haluaa koska hänellä on itsetuntoa kohdata pettymyksiä.

Tosimies tietää mitä naiset haluaa kuulla.

ei. se on pelimies.

Tosimies tunnustaa että hänen heikkoutensa on ettei aina ymmärrä naista mutta vilpittömästi haluaa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

*eikö "rajojen" pitäisi tulla aika luonnostaan erikseen sopimatta

Tuollainen ajattelu on omiaan aiheuttamaan ongelmia parisuhteeseen. Aina kannattaa keskustella.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta jos haluaa olla parisuhteessa niin parempi on laittaa kaikki paperille ja allekirjoitukset alle. Kerran vuodessa kannattaa pitää yleiskokous jossa linjataan tulevan vuoden tavoitteet ja äänestetään seuraavan kauden toimintaperiaatteista.

Mites ne äänestystulokset ratkaistaan, jos äänet menee tasan, ratkaiseeko puheenjohtajan ääni?

Entä miten valitaan puheenjohtaja?

En päätä seurustelukumppanin kanssa parisuhteen rajoista, vaan kerron omat rajani, ja jos toiselle ne rajat eivät sovi, ei tule myöskään suhdetta.

Kyllä me keskustelimme. Oli toinen kerta, kun tapasimme ja eka kerta sängyssä yhdessä. Siinä sovimme, että olemme nyt pariskunta eikä muita säätöjä pidetä. Ystäviä saa olla sukupuolesta riippumatta, mutta ystävien kanssa ei ole fyysistä kanssakäymistä. Olimme asioista samaa mieltä, selkeää, helppoa ja vaivatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta jos haluaa olla parisuhteessa niin parempi on laittaa kaikki paperille ja allekirjoitukset alle. Kerran vuodessa kannattaa pitää yleiskokous jossa linjataan tulevan vuoden tavoitteet ja äänestetään seuraavan kauden toimintaperiaatteista.

Mites ne äänestystulokset ratkaistaan, jos äänet menee tasan, ratkaiseeko puheenjohtajan ääni?

Entä miten valitaan puheenjohtaja?

Jos asuu kerrostalossa niin pyydetään taloyhtiöltä apua. Muuten vanhempien neuvosto ja suvun vanhimmat?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me keskustelimme. Oli toinen kerta, kun tapasimme ja eka kerta sängyssä yhdessä. Siinä sovimme, että olemme nyt pariskunta eikä muita säätöjä pidetä. Ystäviä saa olla sukupuolesta riippumatta, mutta ystävien kanssa ei ole fyysistä kanssakäymistä. Olimme asioista samaa mieltä, selkeää, helppoa ja vaivatonta.

Minäkin olen sopinut noin. Huomasin hyvin nopeasti, että vain minulla on velvollisuus pitää luvatut asiat ja toista ne ei koske.

Vierailija kirjoitti:

En päätä seurustelukumppanin kanssa parisuhteen rajoista, vaan kerron omat rajani, ja jos toiselle ne rajat eivät sovi, ei tule myöskään suhdetta.

Tuollalailla ei tule koskaan parisuhteita, jos kumpikin laittaa omat tiukat rajansa, eikä jousta niistä tuumaakaan. Sopiminen tarkoittaa sitä, että asioista neuvotellaan eikä sitä, että lyödään pöytään omat teesit sanomalla, että näistä ei sitten tingitä milliäkään. Toki voi aina ottaa tahdottoman nössön, joka on helppo litistää tohvelinsa alle ja sanella sille ihan mitä mieleen juolahtaa.

Minä en ole koskaan keskustelleet moisesta. Vielä vuosituhannen taitteessa ei ollut keksitty mitään tapailua, jos treffeillä käytiin useammin kuin kerran, se oli seurustelua. Muiden kanssa paneminen oli pettämistä.

Nykyisessä parisuhteessa olen ollut 20 vuotta. Toivottavasti en joudu tutustumaan henkilökohtaisesti tämän päivän deittailukulttuuriin, minusta aivan päätöntä menoa.

Kyllä. Minä ja mieheni juteltiin heti suhteen alussa ja oltiin yksimielisiä siitä, että haluamme yhteisen elämän, muttemme toisiamme omista. Pidämme kuitenkin toisemme kartalla, jos jotakin muuta ilmaantuu. Lisäksi esim. kunnioitamme toistemme seksuaaliterveyttä sen verran, että ei tulisi mieleenkään harrastaa seksiä jonkun muun kanssa ja sitten vain jättää kertomatta toiselle.

Olemme olleet yhdessä jo 10 vuotta ja koskaan ei ole tämän suhteen ulkopuolista säätöä ole ollut kummallakaan. Mutta tuo on silti (uskoakseni) ollut meille molemmille tärkeä keskustelu. Minulle mm. siksi, että olen bi-seksuaali ja muutenkin olen sitä mieltä, että toinen on paljon helpompaa pitää vierellä, kun rakastaa antaen toisen olla vapaa kuin jos vaikka kyttäisin hänen viestittelyjään ja muulla kontrolloivalla käytöksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En päätä seurustelukumppanin kanssa parisuhteen rajoista, vaan kerron omat rajani, ja jos toiselle ne rajat eivät sovi, ei tule myöskään suhdetta.

Tuollalailla ei tule koskaan parisuhteita, jos kumpikin laittaa omat tiukat rajansa, eikä jousta niistä tuumaakaan. Sopiminen tarkoittaa sitä, että asioista neuvotellaan eikä sitä, että lyödään pöytään omat teesit sanomalla, että näistä ei sitten tingitä milliäkään. Toki voi aina ottaa tahdottoman nössön, joka on helppo litistää tohvelinsa alle ja sanella sille ihan mitä mieleen juolahtaa.

Onko ne rajat tosiaan niin monimutkaisia, ettei ne voi olla molemmilla luonnostaan samat?

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin miehen kanssa useamman kuukauden, kun suhde loppui, olimme olleet hänen mielestään koko ajan vain ystäviä, ei muuta. Jatkossa olen tajunnut keskustella näistä termeistä jo alkuvaiheessa kun tuntuu ihmisillä olevan niin erilaisia käsityksiä.

Mulla kävi noin mutta toisinpäin. Tapailin miestä muutaman kuukauden, mutta hän puhuu edelleen että  silloin kun me seurustelimme... Jäätiin siis kavereiksi kuitenkin, ja kaverustuin myös hänen pitempiaikaisen  naisystävänsä kanssa. Kun he sitten erosivat tämä nainen kertoi minulle että tuo hänen eksänsä oli pitänyt minua suuressa arvossa ja usein puhunut ajasta kun me seurustelimme. Oikaisin sitten että minä en kyllä seurustellut hänen kanssaan, vaan kohdallani kyse oli lyhyestä tapailusta jonka aikana selvisi ettemme me tosiaankaan sovi yhteen.

Mä kysyn aina mieheltä jonka kanssa haluan seurustella että ollaanko tästä eteenpäin seurustelusuhteessa toistemme kanssa, ja jos mies haluaa samaa, niin sitten keskustellaan mitä se pitää sisällään molemmille.

Tottakai pitää keskustella. Ei nyt ensi tapaamisella, mutta siinä kun suhde alkaa syventyä. Kyllä meillä ainakin tuli ihan luonnostaan se keskustelu siinä samassa yhteydessä kun keskusteltiin muutenkin arvoista ja tulevaisuuden näkymistä. Tuntuu aika hullulle olla suhteessa jossa ei asioista voisi keskustella. Mutta ehkä jotkut sitten vaan ei osaa puhua asioista? Ja joo eipä toisaalta tekisi ollenkaan pahaa pitää se yleiskokous parisuhteen tilasta ja molempien osapuolien toiveista ja haaveista säännöllisesti, sillä voisi monelta kriisiltä säästyä.

Kyllähän joka naiselta tulee listaus miten hän haluaa asioiden tapahtuvan ja miten haluaa että häntä palvellaan. Eihän miesten halyamisella ole väliä kun nainen päättää yksin tai nainen jättää miehen

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti ihmiset eivät suhteeseen ryhtyessään keskustele, että mitä odottavat suhteelta/millaisen suhteen toivoisivat saavansa (esim. yhdessä asuminen, naimisiin meno jne.) ja että mitä suhteessa on sallittua tehdä.

Tiedän pariskunnan, joilla sallittua on kerran vuodessa hairahtua pikkujouluissa ja toisaalta olen kuullut pariskunnasta, joilla on kielletty eri sukupuolta olevat läheiset ystävät (eräs julkisuudesta tuttu pariskunta).

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan niin, että ensin ei keskustella näistä asioista suoraan ja sitten hajoaa pää, kun mies ei esim. vaan ymmärrä kosia tai että mies on ollut jossakin saunaillassa sekasaunassa ja miten ei se mies vain tajunnut, että tuo on kiellettyä...

Huoh. En ikinä alkaisi suhteeseen henkilön kanssa, joka ei kykene rehelliseen ja suoraan parisuhdekeskusteluun. Minusta on ihan kummallista, että tällaisten keskustelujen käyminen ei ole kaikille tärkeää.

Yhdessä asuminen ja naimisiin meneminen ei ole niitä juttuja, mitä tarkoktin rajoilla puhumisesta. Tarkoitin näitä "ei saa halata pitkään, lusikoida, pussata, harrastaa seksiä toisen kanssa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta jos haluaa olla parisuhteessa niin parempi on laittaa kaikki paperille ja allekirjoitukset alle. Kerran vuodessa kannattaa pitää yleiskokous jossa linjataan tulevan vuoden tavoitteet ja äänestetään seuraavan kauden toimintaperiaatteista.

Mites ne äänestystulokset ratkaistaan, jos äänet menee tasan, ratkaiseeko puheenjohtajan ääni?

Entä miten valitaan puheenjohtaja?

Jos asuu kerrostalossa niin pyydetään taloyhtiöltä apua. Muuten vanhempien neuvosto ja suvun vanhimmat?

Parisuhdeterapeutti? Ihan looginen osoite jos ei muuten tule yhteisymmärrystä.