Mikä on rohkein tekosi?

Eniten rohkeutta vaati, kun kerroin ihastukselleni tunteistani. Olimme tunteneet jo vuosikausia, ja kavereita. En saanut vastakaikua.

Unelma poliisikouluun pääsystä. Harjoittelin ja treenasin monta vuotta ja panostin kaiken vapaa-ajan siihen.

T: tuleva poliisi

Saattaahan tuo olla vielä edessä, harjoiteltu ainakin on.

Perheen perustaminen yksin.

Kysyin naispuoleista kaveria treffeille.

Nainen torjui minut.

Sen jälkeen olet jättänyt aloitteen tekemisen naisille.

Rohkeinta on ollut omien unelmien tavoittelu ja omannäköisen elämäntyylin luominen freelancerinä. Olen aina halunnut päättää omista aikatauluistani ja olla vapaa kulkemaan ja työskentelemään vaikka maapallon toiselta puolelta.

Olen monen vuoden jälkeen viimein onnistunut tässä. Töitä on vaatinut ja oikeastaan kukaan ei ole koskaan uskonut muhun. Mä tein sen!

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa esseen aiheena oli "Rohkein tekosi?". Kirjoitin vastaukseksi pelkästään: "Tämä."

Sain laudaturin.

🤪

Rohkeinta oli irtisanoutua vakituisesta työstä ja lähteä akateemiseen pätkätyöhön. Sillä tiellä olen ja tiedän tehneeni oikean valinnan.

Vierailija kirjoitti:

Kun avauduin isälleni siitä kuinka kamala hän on mua kohtaan aina ollut. Ja laitoin välit kokonaan poikki. 30 vuotta kestin sitä saamatonta juopottelevaa mieslasta, jota ei koskaan olis yhdenkään naisen pitänyt päästää pillunsa päälle pomppimaan. Ja onneksi ainoana lapsena olen nainen, joten tein selväksi hänelle, että en lapsia tee joten hänen paskat geenit, joiden ei koskaan olisi pitänytkään päästä jatkoon, päättyvät minuun. Hahhahhaa!

Entä äitisi? Tuo kosto osuu häneenkin.

Mä tein vastaavia tekoja mitä tämä ketju on täynnä aina muutaman vuoden välein. Max aika samaa paikkakuntaa, ihmissuhdetta, työpaikkaa jne oli viisi vuotta. Sitten kyllästyin ja monesti poltin sillat takanani.

Rohkein päätökseni oli pysähtyä. Opetella sitoutumaan ihmisiin, paikkakuntaan, työpaikkaan.

Pyöräilin rohkeasti tiukoissa trikoissa. M55

Vierailija kirjoitti:

Unelma poliisikouluun pääsystä. Harjoittelin ja treenasin monta vuotta ja panostin kaiken vapaa-ajan siihen.

T: tuleva poliisi

Mitä sinne pitää treenata monta vuotta?

Ehkä se oli itseni ja lasten pelastaminen väkivaltaiselta mieheltä ja täysin uudenbelämän aloittaminen uusin identiteetein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun avauduin isälleni siitä kuinka kamala hän on mua kohtaan aina ollut. Ja laitoin välit kokonaan poikki. 30 vuotta kestin sitä saamatonta juopottelevaa mieslasta, jota ei koskaan olis yhdenkään naisen pitänyt päästää pillunsa päälle pomppimaan. Ja onneksi ainoana lapsena olen nainen, joten tein selväksi hänelle, että en lapsia tee joten hänen paskat geenit, joiden ei koskaan olisi pitänytkään päästä jatkoon, päättyvät minuun. Hahhahhaa!

Entä äitisi? Tuo kosto osuu häneenkin.

Äitini kärsi aikansa hänen kanssaan ja ymmärtää oikein hyvin ratkaisuni. Äidin kanssa on välit kunnossa kyllä. Hän vaan kuvitteli valinneensa miehensä hyvin, kun valitsi ujon, rauhallisen miehen, vaikka hän oli koulun kauneimpia tyttöjä. Ja nyt porukka hyökkää mun kimppuun, että oon keksinyt koko tarinan. No en ole. Näin juuri äitini on kertonut. Ja mitä hänen vanhoja valokuvia katson niin oli kyllä sen näköinen mimmi, että ei ole syytä epäillä mitään sanomaansa. 

Olen pyöreä tyttö. Perustin OnlyFans-tilin!

Vierailija kirjoitti:

Mä tein vastaavia tekoja mitä tämä ketju on täynnä aina muutaman vuoden välein. Max aika samaa paikkakuntaa, ihmissuhdetta, työpaikkaa jne oli viisi vuotta. Sitten kyllästyin ja monesti poltin sillat takanani.

Rohkein päätökseni oli pysähtyä. Opetella sitoutumaan ihmisiin, paikkakuntaan, työpaikkaan.

Eli aina uuteen kämpään uuteen suhteeseen..

Vierailija kirjoitti:

Olen pyöreä tyttö. Perustin OnlyFans-tilin!

Varaudu olemaan sinkkuna hautaan asti. Harva mies tyytyy H U O R A A N.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tein vastaavia tekoja mitä tämä ketju on täynnä aina muutaman vuoden välein. Max aika samaa paikkakuntaa, ihmissuhdetta, työpaikkaa jne oli viisi vuotta. Sitten kyllästyin ja monesti poltin sillat takanani.

Rohkein päätökseni oli pysähtyä. Opetella sitoutumaan ihmisiin, paikkakuntaan, työpaikkaan.

Eli aina uuteen kämpään uuteen suhteeseen..

Ei nyt noin pikkujuttuja. Enempi vaihtui maat, elämäntapa (maalta kaupunkiin ja päinvastoin, uralta joogaamaan ja työelämästä opiskelemaan), ystäväpiiri ja jokunen parisuhdekin. Siis sellaisia täysiä elämän uudelleen aloittamisia... Ei mulle ollut ongelma hylätä vakityösuhdetta ja muuttaa muualle ja ihmettelin ihmisiä, joille nuo oli monien vuosien harkinnan jälkeen tehtyjä suuria siirtoja.

Ammuin skidinä ritsalla ampparipesään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tein vastaavia tekoja mitä tämä ketju on täynnä aina muutaman vuoden välein. Max aika samaa paikkakuntaa, ihmissuhdetta, työpaikkaa jne oli viisi vuotta. Sitten kyllästyin ja monesti poltin sillat takanani.

Rohkein päätökseni oli pysähtyä. Opetella sitoutumaan ihmisiin, paikkakuntaan, työpaikkaan.

Eli aina uuteen kämpään uuteen suhteeseen..

Ei nyt noin pikkujuttuja. Enempi vaihtui maat, elämäntapa (maalta kaupunkiin ja päinvastoin, uralta joogaamaan ja työelämästä opiskelemaan), ystäväpiiri ja jokunen parisuhdekin. Siis sellaisia täysiä elämän uudelleen aloittamisia... Ei mulle ollut ongelma hylätä vakityösuhdetta ja muuttaa muualle ja ihmettelin ihmisiä, joille nuo oli monien vuosien harkinnan jälkeen tehtyjä suuria siirtoja.

Esimerkki. Miesystävä ehdotti yhteenmuuttoa, mä sanoin lähteväni kolmeksi kuukaudeksi työmatkalle toiseen maahan. Ihmettelin kun oli sitä mieltä, että noin isoista asioista kuin kuukausien työmatkoista pitää keskustella yhdessä ennenkuin päättää.