Suomi lapset ja ruma pukeutuminen

On todellakin on tärkeää osata pukeutua tilanteen mukaan. Ainakin täällä Helsingissä minusta se osataan, lapset ovat kaupungilla eri kamppeissa kuin pihaleikeissä.



On hyvä myös muistaa, kun puhuttiin lasten vaatteiden kalleudesta, että Suomessa lapset tarvitsevat vuodenaikojen suurten erojen takia paljon enemmän ulkovaatteita kuin muualla. Pitää olla jos minkälaista välikausivaatetta ja räntäsateen vaatetta ja sitten kovan pakkasen kamppeet erikseen. Ja erikseen kengät kaikille keleille. Kyllä taas palasi maan pinnalle kun muutimme takaisin SUomeen ja piti lähteä ostamaan tänä syksynä lapsille ulkovaatteita. Sinne meni euro jos toinenkin.



Lisäksi (ilman keljuilua) olisi mukava kuulla hyvä esimerkki, että mikä se on sitten se hyvä välimuoto, jos kerran " duffelitakki/sammarit vs. toppahaalari" eivät ole talvipakkasella ne vaihtoehdot vaan välimuotojakin on. Mikä teidän mielestä sitten on se hyvä vaihtoehto esimerkiksi lumihangessa möyrimiseen jos kosteuskäsitelty haalari ja kypärämyssy ovat kamalia?

(Kyllä minustakin pipo ja kaunis kaulaliina olisivat kauniimpi vaihtoehto kuin kypärämyssy, mutta hei, koetapa sukelella lumessa tai tehdä lumilenkeleitä ilman kypärämyssyä, pian on kaula-aukko ihan täynnä lunta ja pipo keikkuu päälaella. Kaupungilla liikkuessa toki hattu ja kaulaliina ovat fiksumpi vaihtoehto)



Mutta asiasta toiseen, tuli tuosta edellisestä viestistä mieleen. Minustakin on ihanaa, jos lapset osaavat tervehtiä tai keskustella. Siihen pyrin itsekin lasten kasvatuksessa, ja omat lapseni osaavat sanoa kiitos ja anteeksi pyytämättä ja jos jossakin olen tiukka niin käytöstavoissa. MUTTA minua on ruvennut myös raivostuttamaan se, miten lapsilta vaaditaan sosiaalisuutta ja sanavalmiutta jo pienestä pitäen ja muu käytös tulkitaan automaattisesti epäkohteliaisuudeksi tms.



Itse olen ujon ja aran pojan äiti ja todella helisemässä näiden vaatimusten kanssa. Varsinkin ulkomailla (Englannissa) asuessa joidenkin ihmisten oli vaikea käsittää tuollaista " umpimielisyyttä" (onneksi opettaja oli ymmärtäväinen ja ihana) ja nyt se sama näyttää tulleen Suomeenkin. Päiväkodissa (täällä Suomessa) eräs vuosikausia p-kotityötä tehnyt ope sanoi minulle, että hänen mielestään ennen erilaisia lapsia jotenkin hyväksyttiin paremmin. Nyt kaikkien pitäisi olla niin reippaita ja sosiaalisesti lahjakkaita.



Poikani (5v) on juuri tuollainen hyllyjen väliin pakeneva, joka ei saa ihmisten edessä sanaa suustaan. Ei varsinaisesti ole ujo, mutta sosiaalisissa tilanteissa arastelee puhumista ja menee mykäksi. Minusta on kamalaa, miten hänestä maalaillaan jo potentiaalista koulukiusattavaa sen takia. Hän nyt vain on hitaasti lämpenevä, ei heti kykene keskusteluun puolitutun aikuisen tai lapsenkaan kanssa ja jolle silmiin katsominen on todella hankalaa. Pikkusiskonsa on taas ihan toista maata, joten kyse on luonteenpiirteestä - ei kasvatustavoista. Ja me vanhemmat olemme myös sosiaalisia ja keskustelemme kaupassa ihan rohkeasti muiden kanssa -monista suomalaisista poiketen jopa ventovieraiden kanssa, joten ei johdu huonosta esimerkistäkään. :-)



JA tarkennuksena nyt, että tämä ei ole edellisen viestin kirjoittajan kirjoitusta vastaa, vaan tuli vain mieleen, kun on itsellä nyt tämä asia mielessä.

Minusta on merkitysta silla, mita lapset pienena ovat kotona nahneet/kokeneet myos siihen millaisiksi nuoriksi/aikuisiksi kasvavat.



Jos esim. kotona ei arvosteta juhlapukeutumista, ajatellaan etta pari kertaa kaytettavat vaatteet tulevat liian kalliiksi, lapsi ei enaa ymmarra arjen ja juhlan eroa. Tama kasvatushan jatkuu lapi lapsuuden ja nuoruuden ja minusta aikuisten on voitava puuttua myos teiniensa pukeutumiseen. Heillakaan arjen vaatteet eivat voi olla juhlassa kaytettavia.



Jos kotona harrastetaan sosiaalista elamaa kutsumalla vieraita ja kaymalla itse kylassa, lapset oppivat tarkeita taitoja - kayttaytymista ja ihan perustapoja. Meidan paivakoti-ikaiset lapset ovat kayneet ravintoloissa ympari Eurooppaa ja voin sanoa, etta helppoa se ei ole. Mutta olemme tarkoituksella valinneet taman tien. Lapset oppivat kayttaytymaan pikkuhiljaa ja todella arvostamaan naita perheen yhteisia hetkia.



Olen myos oman lapseni kaytosta seuranneena sita mielta, etta jos tama on syrjaan vetaytyva, vanhemmat voivat tehda jotain lapsen olon helpottamiseksi. Esim. harrastukset, jossa taman itsetunto karttuu ja ihmisten tapaaminen, voivat auttaa lasta tulemaan ulos kuorestaan.

estetiikan ja kauneuden ihannointia voi välttää ja sen aliarviointiin voi tottakai opettaa omat lapsensa jos itse sitä ei arvosta. Ihmisellä kun vain on synnynnäinen kauneuden ja estetiikan taju ja tarve, ja vaatteet ovat osa itsemme ilmaisua ja ulkonäköä.



En todellakaan usko että voimakas oma tyyli on kenellekkään esteenä elämässä, epäsovinnainen pukeutuminen tilanteeseen sitä varmastikkin on, se vain viestii hyvästä itsetuntemuksesta ja itsensä ilmaisuun pystymisestä. Pukeutuminen herättää tunteita, niinkuin olemme huomanneet, ja pukeutumisellä välitetään viestejä, niin väreillä, kuoseilla, malleilla ym. Kun lapsi puetaan rumasti, mutta omaan elämään, ulkonäköön, sisustukseen, autoihin ym laitetaan rahaa, viestii se mielestäni lapsen aliarvostamisesta.



Rumalla pukeutumisella tarkoitan verkkarihousuja, perittyjä kulahtaneita tee paitoja, muodottomaksi venyneitä collaege paitoja. Sellaisia vaateita mistä olisi pitänyt tehdä siivousrättejä ajat sitten, mutta niitä vaan myydään ja ostetaan kirppareilla ja annetaan seuraaville polville. Jos aina ajattelee että kyllä se vielä kelpaa ja eihän se mitään kun se on vain lapsi ja kumminkin se likaa sen vaatteen niin parempi laittaa tuo vanha paita ettei uusi vaan kulu ja haalistu sitten pesussa. Mielestäni se viestii lapsen vähättelystä.



Kaunis pukeutuminen viestii esimerkiksi hyvästä itsetunnosta, halusimmepa sitä tai ei, ja pukemalla lapsemme rumasti eli siis vähättelemällä lapsen ulkonäköä, emme tätä mielikuvaa voi muuttaa.



Saisinko jonkun kaunista pukeutumista vastustavan vanhemman kommentteja siitä, että mitä haittaa lapselle tai lapsen kehitykselle on kauniista pukeutumisesta, kun kerran sitä vastustat? olisi mielenkiintoista kuulla.

Itse huomasin viime talvena, jonka vietin suomessa, että lapset ovat ostareissa ja kaupoissa talvisaappaissa, talvihaalarissa ja kypäräpipo päässä ihan hiestä märkänä. ja usein tosiaan vaatteet roikkuvat miten sattuvat (2kokoa liiian suuret) ja haalarit raahaavat perässä lattialla ja roikkuvat nilkoissa kun ei niitä ole otettu pois ja lapsi itse ottaa sen pois, mutta kun puntit on tungettu saappaisiin niin siinä sitä ollaan. Ottakaa ne sisälle tullessa herran jestas pois ja jättäkään vaikka autoon ja tai laittakaa kassiin, ei se ole kuin muutaman minuutin vaiva riisua lapsi, jättää haalari autoon, että voi juosta ilman hikinoroa kauppakeskuksen käytävää pitkin. Kun se kauppareissu usein kumminkin venyy syystä tai toisesta. Sama koskee peittojen alle tumpattuja haalarillisia vauvoja.

Kylläpäs tämä viestini sai aikaan jos jonkinlaista kommenttia ja tunnekuohua :-)



Lontoomami, olen kanssasi samaa mieltä. Usein kaupungillakin näkyy jos jonkinlaista vipeltäjää liiansuurissa kulahtaneissa vaatteissa hikipäässä. omani on ihan käytännöllisissä haalareissa tarhassa ja kengät on sää olosuhteisiin sopivat, mutta ei kuomat, ja puku ei ole reimatec... kaupungilla on sitten muut vaatteet, niin ettei hiki päässä punasena tarvi huutaa ja kypärälakki puristaa punaiset posket pullolleen... mutta antaa ihmisten liikkua missä ryysyissä tai glittereissä haluavat, ihmettelinmpä asiaa vain, kun en muualla ole moiseen törmännyt.



Mukavaa viikonloppua kaikille!

ja vielä...että täällä puetaan hirveesti lapselle vaatteita päälle!!!!! syyskuussa monella jo kalsarit ja kypärälakit. toista se on esim. Britanniassa, siellä mennään -1 asteessakin ilman pipoa ja hanskoja. skandi lapset tunnistat tarhan ja koulun pihalta niinä ainoina joilla on kunnon tamineet päällä!:-) from one extreme to another...

fourfruits:

ja vielä...että täällä puetaan hirveesti lapselle vaatteita päälle!!!!! syyskuussa monella jo kalsarit ja kypärälakit. toista se on esim. Britanniassa, siellä mennään -1 asteessakin ilman pipoa ja hanskoja. skandi lapset tunnistat tarhan ja koulun pihalta niinä ainoina joilla on kunnon tamineet päällä!:-) from one extreme to another...

Kun taalla alkoi kylmat kelit niin pistin lapsen mukaan tarhaan ulkoiluhousut (kuorihousut). Sanoin tadeille, etta jos voisivat pukea ne sisahousujen paalle, kun menevat ulos. No, kun tulen hakemaan lasta tarhasta niin tytto on ulkona pelkissa ohuissa sisahousuissa. Maa oli marka ja 1-vuotias kun on vahan valia maassa niin housuthan oli ihan marat. Tarha on muuten tosi hyva, tadit ihania jne, mutta pukea ne eivat nakojaan osaa. Ja kaikki lapset ilma pipoa ja hanskoja...

BT

Asun nyt Sveitsissä, en vain viitsi vaihtaa tuota nimimerkkiä, ja kun täällä tuli sellainen +8-10 aamuisin pari viikkoa sitten, niin jo oli duffelit, toppatakit ja toppalakit lapsilla tarhassa, eli vähän sama juttu täällä. (etenkin eteläiseltä pallonpuoliskolta tulleilla siirtolaisilla ja expateilla) Päivisin kun kuitenkin vielä on, tänäänkin, yli 20 astetta, eli vähän kinkkinen juttu toi pukeminen aamulla tarhaan... täälläkin pitäisi olla myynnissä enemmän ns. välikausi vaatteita, kevyt toppaa ja puuvilla pipoja ym ja jos ja kun tulee pakkasta, siihen voisi vaan lisätä kerroksen tai irrotettavan vuoren. Täällä Sveitsissä kanssa etenkin paikalliset lapset yleensä puetaan todella tarkoituksen mukaisesti, ja yksi jännä juttu on pikkulapsilla helmet, varsinkin meripihkaiset, kaulassa, myös pojilla. En ole kehdannut keltään kysyä että mikä juttu se on.

Sanotaan meidän reilun vuoden ikäiselle aina, kun vien hänet aamulla nurseryyn täällä pohjoisessa Englannissa ja päällä siis TUTAN puuvilla myssy, joka suojaa myös korvia tuulelta ja kestää päässä ja REIMATECH-välikausihaalari. Sanovat ystävällisesti ja ihastuneesti, mutta myös hieman huvittuneesti ... :-) Muut tulevat kyllä vielä ihan kesäisissä tamineissa.



Noh, tänään on ollut tuulinen päivä ja aamulla satoi. Tapasin ystävääni, jolla lapset 4v ja 2v (ihan paikallinen, asunut aina pohjoisessa Englannissa, mutta juuret Karibialla). Hän ihastui aivan tolkuttomasti meidän ulkotamineisiin. Aikoo nyt tilata lapsilleen pipot, jotka kestävät päässä ja suojaavat myös korvat sekä kätevät haalarit, jotka suojaavat tuulelta ja kosteudelta. Hänestä haalarit ovat myös kivan näköiset! Ihastui myös kumirenksuihin, jotka laitetaan kenkien alle!

Asuessani Sveitsissä meille suositeltiin meripihkahelmiä lapselle, auttaisi poistamaan kipuja kun hampaat puhkeavat.....

" Olen tässä puolen vuoden Suomessa asumisen jälkeen huomannut että Suomessa lapset puetaan ihan kamalan rumasti! (anteeksi jos loukkaan jotakuta)



-Kuoma jokasää saappaat (yäk)

-Rumat kokohaalarit (kivoja kaupoista tosin löytyy mutta harva ostaa muksuilleen)

-kypärämalliset myssyt tupsuja päälaella (apua)"



Että ihan puolisen vuotta olet Suomessa asunut? Huhtikuusta asti? Koko kesä on lapset puettu Kuomiin, kokohaalareihin ja kypärämyssyihin?!?



Suomessa on kylmää ja märkää suuren osan vuodesta, silloin on parempi pukeutua sään mukaan.



Tulee mieleen, että nämä sään mukaan pukeutumisen arvostelijat ovat niitä reppanoita, jotka eivät osaa erottaa lapsuutta aikuisuudesta.

Mussel:

¿Suomessa on kylmää ja märkää suuren osan vuodesta, silloin on parempi pukeutua sään mukaan. Tulee mieleen, että nämä sään mukaan pukeutumisen arvostelijat ovat niitä reppanoita, jotka eivät osaa erottaa lapsuutta aikuisuudesta.¿



Enpä ole tässä ketjussa havainnut vielä yhtään kommenttia, jossa kritisoitaisiin sään mukaan pukeutumista, tilannetajun puutteita ja ns. rumaa pukeutumista kylläkin. Mutta jos sään mukaan pukeutuminen ehdottomasti vaatii, että asu on ruma, niin täällä yksi reppana arvostelija ilmoittautuu pölkylle:)



Viime päivät olen seurannut keskustelua kiinnostuneena lähinnä siitä, millaista argumentointia kommenteissa käytetään. Ja onpahan ollut paikoin surullista luettavaa. Keskustelussa on useampaan otteeseen kommentoitu kauniin pukeutumisen puoltajien ¿vääristyneitä¿ näkemyksiä kovinkin sanakääntein.¿Pro-kaunis pukeutuminen¿ ¿ryhmän järjenkäyttöä on arvioitu vähäiseksi, ryhmäläisiä on nimitelty mm. reppanoiksi, suomalaisuutta häpeäviksikin on arveltu. Elämän sisältöä ja arvomaailmaa on niin ikään arvioitu varsin köykäisiksi. Lisäksi kauniin pukeutumisen puoltajien jälkikasvun oikeutta lapsuuteen on useampaan otteeseen epäilty. (Huh, ja nyt päästiin kommentoimaan oikeinkirjoitustakin )



Osa mammoista tuntuu ottavan suomalaislasten pukeutumista koskevan kritiikin äärimmäisen henkilökohtaisesti. Kun foorumina on kaikille avoin keskustelupalsta, jossa keskustelu on kulkenut täysin yleisellä tasolla, tuntuu yllättävältä että aiheeseen suhtaudutaan näin voimakkaasti, jopa agressiivisesti. Jos tästä aiheesta ei saa keskustella, niin mistä? Voisihan esim. nykytaide tai kvanttifysiikka olla aiheena ylevämpiä, mutta olisiko silloin Vauva-lehden ulkosuomalaisten äitien palsta oikea foorumi?

menipäs taas haukkumisen puolelle. aina mahtuu joukkoon yksi katkera pilkun.............kuin sinä.

pitäisikö niiden poistaa kipuja vain olemalla kaulassa (samanlailla kuin esim kuparirengas ranteessa vaikuttaa terveyteen), vai järsivätkö lapset niitä helmiä hampaiden puhjetessä ja meripihka on jotenkin paikallispuuduttavaa? Tiedätkö? joku taika siinä varmaan on kun niitä tosiaan on melkein joka taaperolla.

Lontoomami:

pitäisikö niiden poistaa kipuja vain olemalla kaulassa (samanlailla kuin esim kuparirengas ranteessa vaikuttaa terveyteen), vai järsivätkö lapset niitä helmiä hampaiden puhjetessä ja meripihka on jotenkin paikallispuuduttavaa? Tiedätkö? joku taika siinä varmaan on kun niitä tosiaan on melkein joka taaperolla.

Joissakin muissakin Keski-Euroopan maissa ' uskotaan' samaan taruun ja laitetaan meripihkahelmet kaulaan hampaiden puhkeamisen aikoihin. Olen ymmärtänyt, että perustuu kyllä ihan taruun ja taikauskoon.

En ole näitä helmiä käyttänyt joten en ole perehtynyt asiaan. Luulisin että ei ole tarkoitus laittaa niitä suuhun. :) Onhan erilaisia kiviä erilaisiin kiputilojen poistoihin tarkoitettu mutta täytyypä tutkia asiaa.

Oikeasti jaksan ihmetellä tälläisten asioiden pohdiskelua. Eiköhän jokaisella ole omat syynsä miten lapsensa pukee kuten taloudellinen tilanne, sääolot, käytännöllisyys, makuasiat, tarjonta etc. Ja kannattanee muistaa myös, että joillain lapsilla on erittäin vahva mielipide omasta tyylistään kuten esim omalla pojallani. Hän on 6-vuotiaasta asti ollut tarkka omasta tyylistään, joka usein sotii omaa tyylitajuani vastaan, mutta en tod. puutu hänen pukeutumiseensa ellei se ole rantasaadilt lumisateella- linjaa. Mutta hän tietää, että mm. juhliin laitetaan nätit vaatteet, eikä sitä harmaanruskeata kulunutta lempiteepaitaa.



Sinällään ois kiva, jos ihan oikeat ongelmat sais samanlaista huomiota, kuin joku -miksi lapset pueteaan rumiin vaatteisiin- aihe. Mutta kuten sanoin, ongelmansa kullakin.

Tuli vielä mieleen, että toivottovasti kaikki mietitte myös niitä eettisia näkökantoja ostaessanne vaatteita itsellenne ja lapsillenne, ettekä vain mieti, että vaate on kaunis ja halpa. Monet vaatteet on tuotette halpatyövoimalla, usein myös lapsityövoimalla. Tämän takia esimerkiksi vaatteet USA:ssa ovat todella halpoja. Meksikossa ja muissa köyhemmissä maissa on hyvä teettää halvalla vaatteita ns. hikipajoissa amerikkalaisille kuluttajille. Ympäristöystävälliset materiaalit ovat myös hyvä valinta luonnon kannalta.

Tuo eettisyys on erittäin hyvä pointti, + hyvä ottaa tietty huomioon ihan kaikessa muussakin.

Oma kokemukseni USA:ssa on se, että nimenomaan laadukkaita, kestäviä (ja sitä myötä kierrätettäviäkin), eettisesti tuotettuja vaatteita saa USA:ssa kohtuuhintaan, ilman että perheen talous kaatuu.

Sweat shop -tuotanto uutisia ja huhuja pulpahtaa ilmoille silloin tällöin myös ns. laadukkaampien merkkien kohdalla (aiheesta tai kilpailijoiden toimesta). Eettisiin tuotantotapoihin (ja niistä tiedottamiseen) kiinnitetetäänkin onneksi yhä enenevästi huomiota, hyvää mainetta ei haluta ryvettää. Yritykset (muutkin kuin vaatetusalan) ovat joutuneet tarkistamaan toimintatapojaan, eettinen ¿maine¿ vaikuttaa jopa osakekursseihin.



USA:ssa vähittäiskaupan " rakenne" ja toimintatapakin on kuitenkin erilainen kuin Suomessa. Eroja on mm. vaatteiden alhaisempi tai 0 %-ALV (Suomessa 22 %), alhaisemmat henkilöstön sivukustannukset jne. Tähän kun lisätään mm. parempi ostovoima (ja ostamisen kulttuuri, ei siis ole syntiä ostaa vaatetta), kovempi kilpailu, suurempi tavaran kiertonopeus jne., päätyvät hinnat tasolle, jonka kuluttajat ovat täällä valmiita maksamaan.



Monilla isoilla merkeillä on mallistonsa, jossa raaka-aineet on tuotettu ekologisesti + jopa vaatteiden valmistusmateriaaleja on kierrätetty (ostin esim. juuri kaulaliinan, jossa on kierrätettyä kashmiria). Eli valinnan mahdollisuuksi on ja " jaloilla äänestetään" . Muussakin kuin vaatteissa tarjonta on ihan omassa luokassaan, esim. orgaanisesti tuotetun ruoan ystävänä olen Suomen lomilla aika heikoilla kun tarjontaa on niin niukasti.



Maailman suurimman vähittäiskauppaketjun tuotteiden kohdalla henk. koht. käytän harkintaani ja siis pidättäytymistä syystä, että vaatteet ovat juuri tuota halpamaissa valmistettua yhdistettynä (jätti)massatuotannossa saavutettuihin kustannusetuihin ja tästä syystä eivät maksa juuri mitään. Ja laatu on liki kertakäyttöluonteista. Lisäksi kyseinen ketju maksaa työntekijöilleen jopa alle minimipalkan, iso osa työntekijöistä joutuu turvautumaan sossun apuun selvitäkseen pakollisista menoistaan. Ketjua kritisoidaan aiheesta toistuvasti, ajattelun lähtökohta kun on se, että palkan pitäisi riittää kattamaan elämisen kustannuksen.



Keskustelun aiheista vielä...Ainakin henk. koht, tämä palsta on minulle pelkkää vaihtelua, jonne piipahdan töiden lomassa. " Todellisten" ongelmien puintia harrastan jossain muualla.

Suomessa olen käynyt lapsen saatuani vain kerran ja niin lyhyen aikaa että en juuri ehtinyt kiinnittää huomiota siihen miten muut lapset on puettu. Mutta ainakaan tämä mahdollinen huono pukeutuminen ei johdu tarjonnan puutteesta! Suomen vierailulta toin ison kasan lastenvaatteita ja tilaan niitä myös aina sukulaisilta. Esim. Tutan ja Marimekon vaatteet ovat erittäin kauniita, kestäviä ja korkealaatuisia. Eivät toki halpoja, mutta samaan hintaan en ole Keski -Euroopasta vastaavaa laatua löytänyt. Täällä myydään kyllä söpöstelyvaatteita jotka hajoavat ensimmäisen käyttökerra jälkeen tai joista ei sitä ensimmäistäkään tahraa saa lähtemään.



Jopa suomalaiset " nimettömät" lastenvaatteet ovat mielestäni huomattavasti laadukkaampia ja kauniimpia kuin täkäläiset.



Ja ainakin minun lapseni vaatteita ovat täällä paikalliset aina kehuneet...