Käytätkö vaatteet loppuun asti eli vasta kun tulee tarpeeksi reikiä heität pois?

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Kyllä, pyrin myös paikkaamaan vaatteitani, jos se vain on mahdollista. Luonnollisesti korjaan ratkenneet saumat.

Eivätkö kaikki sitten muka tee niin?

Kutakuinkin, joo.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, pyrin myös paikkaamaan vaatteitani, jos se vain on mahdollista. Luonnollisesti korjaan ratkenneet saumat.

Eivätkö kaikki sitten muka tee niin?

Ei tee.

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

Tietenkään liki sokean ei tarvi alkaa mitään pikkutarkkaa työtä tekemään.. Kuka muka vaatii tollasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

No, hihat irti paidasta ja sulla on toppi!

Sukkien varsista saa hiuslenkkejä leikkaamalla niistä ohuita rinkuloita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

Minulla on joitakin kesäpaitoja ja vaikka ne pesee talveksi, keltaisena ne kaapista tulee, esim. kauluksen reuna on melko tumma. Ulkona ne vaalenee, joskus paitaa pitää kääntää niin, että kainalot ovat auringossa, mutta .....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

 

Minulla on joitakin kesäpaitoja ja vaikka ne pesee talveksi, keltaisena ne kaapista tulee, esim. kauluksen reuna on melko tumma. Ulkona ne vaalenee, joskus paitaa pitää kääntää niin, että kainalot ovat auringossa, mutta .....

Olen huomannut saman! Oletko sitten pessyt uudestaan ne? Oletko testannut etikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

Yleensä just keltaiset tahrat lähtee auringossa. Esim veritahrat taas ei lähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

 

Minulla on joitakin kesäpaitoja ja vaikka ne pesee talveksi, keltaisena ne kaapista tulee, esim. kauluksen reuna on melko tumma. Ulkona ne vaalenee, joskus paitaa pitää kääntää niin, että kainalot ovat auringossa, mutta .....

Olen huomannut saman! Oletko sitten pessyt uudestaan ne? Oletko testannut etikkaa?

Olen kokeillut etikkaa, ei auta. Pesen talviteloilta ottaessani ja vien ulos. Meillä on talon sisäänkäynti eteläpuolella ja tuossa ne roikkuu niin kauan, että vaalenevat 2-4 päivää. Tuo 4 päivää meni, kun paita oli ollut kaapissa useamman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Kulahtaneet kuluneet vaatteet saa näyttämään kenet tahansa hampuusilta. Kannattaa panostaa siistiin ulkoasuun, jos haluat saada ystäviä ja vaikutusvaltaa. Mies ja nainen tunnetaan vaatteistaan, ja kyllä siisti uusi vaate kaunistaakin.

Juuri tämän takia kotona käytetään niitä kulahtaneita kotivaatteina. Pysyy ne siistimmät vaatteet hyvinä niitä tilaisuuksia varten joissa vaatteilla on merkitystä. En minäkään missään ihan hirveissä rievuissa kulje kotonakaan, mutta nytkin on sinänsä ihan hyvin istuvien collareiden polvissa reiät ja ennen ihan nätin hupparin hihansuut rispaantuneet. Ei nolottaisi avata ovea, mutta kauppaan mennessä vaihtaisin vaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

 

Minulla on joitakin kesäpaitoja ja vaikka ne pesee talveksi, keltaisena ne kaapista tulee, esim. kauluksen reuna on melko tumma. Ulkona ne vaalenee, joskus paitaa pitää kääntää niin, että kainalot ovat auringossa, mutta .....

Olen huomannut saman! Oletko sitten pessyt uudestaan ne? Oletko testannut etikkaa?

Olen kokeillut etikkaa, ei auta. Pesen talviteloilta ottaessani ja vien ulos. Meillä on talon sisäänkäynti eteläpuolella ja tuossa ne roikkuu niin kauan, että vaalenevat 2-4 päivää. Tuo 4 päivää meni, kun paita oli ollut kaapissa useamman vuoden.

Mutta entä, jos ei paista aurinko? Riittääkö pelkkä pilvisen sään luonnon valo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

 

Minulla on joitakin kesäpaitoja ja vaikka ne pesee talveksi, keltaisena ne kaapista tulee, esim. kauluksen reuna on melko tumma. Ulkona ne vaalenee, joskus paitaa pitää kääntää niin, että kainalot ovat auringossa, mutta .....

Olen huomannut saman! Oletko sitten pessyt uudestaan ne? Oletko testannut etikkaa?

Olen kokeillut etikkaa, ei auta. Pesen talviteloilta ottaessani ja vien ulos. Meillä on talon sisäänkäynti eteläpuolella ja tuossa ne roikkuu niin kauan, että vaalenevat 2-4 päivää. Tuo 4 päivää meni, kun paita oli ollut kaapissa useamman vuoden.

Mutta entä, jos ei paista aurinko? Riittääkö pelkkä pilvisen sään luonnon valo

Pilvisellä säälläkin on uv-säteilyä, joten toimii sekin, mutta on paljon hitaampaa niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden paikkaaminen käsin on todella terapeuttista, suosittelen kokeilemaan. Jos ahdistaa, niin sukkien parsimiseen keskittyminen helpottaa oloa hetkessä.

Tuo toimii niin kauan, kun näkökyky on normaali. Jossain vaiheessa ei tarkasti ilman laseja eikä lasien kanssa. Minulla on iso kassillinen neulomiani villasukkia, mutta kukas ne päättelisi?

Ihme ettei langanpäätä pysty päättelemään jos koko sukan on nähnyt kutoa.

Onhan tuo nyt kaksi eri asiaa. Mummeli kutoo sukanvarret vaikka silmät kiinni, kavennuksessa ja kantapäässä pitää nähdäkin. Mummelille ostettiin sellainen pieni suurennuslasi, jota voi pitää ommellessa neulan yläpuolella. Googlaa.

Sormet tuntee virheetkin paremmin kuin, mitä silmä näkee. Itselläni on itse asiassa lukulaseilla hyvä näkö, mutta telkkaria katsoessa sormenpää kyllä kertoo, mitä pitää tehdä Työtä pitää katsoa kerroksia laskiessa ja ranskalaisen kantapään sivussa silmukoita poimiessaan. 

Tuosta suurennuslasista on kaulassa pidettävä versiokin.

Suurennuslasin  on pysyttävä paikoillaan.  langanpujottaja parempi.  Tai suurennuslasilla varustettu lamppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkea puuvillapaita kirkastuu auringossa - muutama päivä ulkona ja kellastumat lähtevät.

Keltaiset pinttyneet dödön sekaiset hikiläiskät ei taida ihan niin vain lähteä

Näin on. Valkopyykki tulee kirkkaan vaaleaksi kloorilla, ei tosiaankaan pelkällä auringossa kuivattelulla. Vaaleat pitää pestä tietenkin usein, ettei ihorasvaa kerry vaatteisiin kellertämään ja aina valkopyykkiin vain valkoisia vaatteita, ei mukaan muita värillisiä vaatteita, ettei valkoinen vaate värjäydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden paikkaaminen käsin on todella terapeuttista, suosittelen kokeilemaan. Jos ahdistaa, niin sukkien parsimiseen keskittyminen helpottaa oloa hetkessä.

Tuo toimii niin kauan, kun näkökyky on normaali. Jossain vaiheessa ei tarkasti ilman laseja eikä lasien kanssa. Minulla on iso kassillinen neulomiani villasukkia, mutta kukas ne päättelisi?

Ihme ettei langanpäätä pysty päättelemään jos koko sukan on nähnyt kutoa.

Onhan tuo nyt kaksi eri asiaa. Mummeli kutoo sukanvarret vaikka silmät kiinni, kavennuksessa ja kantapäässä pitää nähdäkin. Mummelille ostettiin sellainen pieni suurennuslasi, jota voi pitää ommellessa neulan yläpuolella. Googlaa.

Sormet tuntee virheetkin paremmin kuin, mitä silmä näkee. Itselläni on itse asiassa lukulaseilla hyvä näkö, mutta telkkaria katsoessa sormenpää kyllä kertoo, mitä pitää tehdä Työtä pitää katsoa kerroksia laskiessa ja ranskalaisen kantapään sivussa silmukoita poimiessaan. 

Tuosta suurennuslasista on kaulassa pidettävä versiokin.

Suurennuslasin  on pysyttävä paikoillaan.  langanpujottaja parempi.  Tai suurennuslasilla varustettu lamppu.

Tais tarkottaa sitä kaulassa pidettävää handsfree-mallia. iitäkin on valolla.

Riippuu vähän materiaalista, mutta esim. puuvillaiset t-paidat ja pitkähihaiset siirtyvät ensin kotivaatteiksi, siitä yöpaidoiksi, lopulta käytän esim. maalaushommissa. Siitä sitten roskiin, rätteinä en käytä. Sukat ja alkkarit menevät roskiin ensimmäisestä reiästä. 

Jos vaatteet ratkeavat saumasta, korjaan ne.

Ennen ensimmäistä pesua kirpparille ja kaupasta uudet tilalle. Toimii.