Lue keskustelun säännöt.
Miksi teille tuli avioero?
Tavoitteeni on pitkä, jopa elinikäinen liitto toisen ihmisen kanssa. Haluan tutustua niihin mahdollisiin sudenkuoppiin ja ongelmiin mihin liitto voi kaatua jos on kaatuakseen. On varmasti paljon syitä joille ei mitään voi, mutta uskon että on myös sellaisia joita voi ehkäistä etukäteen. Ajatteletko itse, että olisit voinut tehdä jotain eron estääksesi jos olisit ryhtynyt toimenpiteisiin tarpeeksi aikaisin vai oliko ero väistämätön? Kerro myös minkä ikäisenä erosit ja kuinka pitkän liiton jälkeen. Kiitos vastauksista :)
Kommentit (1765)
En jaksanut enää katsoa aikuista lasta pleikkarinsa äärellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastollisesti eroperheiden lapset eroaa itsekin useammin, joten kannattaa valita sellainen jolla on kotoa ehjän perheen malli.
Tilastollisesti eroperheissä ovat alemmat sosiaaliryhmät yliedustettuina.
Tämä on totta. Mitä korkeampi koulutus, sitä epätodennäköisempää on että eroaa.
Ja mahdollisia syitä tähän?
On fiksumpi alunperinkin valinnassaan. Osaa ehkä myös muuttua ihmisenä, kantaa vastuunsa suhteen toimivuudesta. On ylipäänsä kapasiteettia pitää yllä parisuhdetta. Ymmärtää tekojensa seurauksen. Ei elä hetken mielijohteesta, kuten esim joku vähemmän kouluttautunut, joka jättänyt kaikki koulut kesken
Liikaa omaisuutta jaettavana, sosiaaliset ja muut arkiset kuviot on järjestetty ulkoisesti pysyvänpään malliin (esim. omakotitalo, lasten harrastukset). Painavat kulissit.
Vähemmän kouluttautunut ei tarkoita keskeytettyjä opintoja.
Ei täysin näin.
Virheellinen oletus sinänsä vaikka osaltaan ymmärrettävä logiikka.
Korkeasti koulutetut pettävät enemmän. Ja sivisuhteissiin koetaan olevan " oikeus"
Koska varaa on. Ja on ainakin omasta mielestään " siinä asemassa"
Lisäksi ellei avioehtoa-- ei tahdota hevin erota
On muistettava että tilastot eivät kerro totuutta
Kuten ei tieteellinen tutkimus kauan koska ihmisillä on tendenssi valehdella sekä vääristellä.
Ja tietysti näistä " hankalista luonteista voi avata ihan oman keskustelupolun näitten korkeasti koulutettujen ja varakkaitten tiimoilta"
Ei siinä surffaa rajapinnalla tai toisella aina lopulta on " housut kintuissa "
En mennyt naimisiin asti, mutta ero tuli siksi, että saimme toisistamme esiin parhaat puolet. Nykyisessä, kohta 15 v. täyttävässä avioliitossa saamme toisistamme esiin parhaat puolet.
Jos haluat kestävän avioliiton, niin 1. älä päätä alkuhuumassa mitään ja
2. älä katso, millainen ihminen toinen on, vaan millaiseksi hän tekee sinut.
Alkoholista tuli tärkeämpi kun mikään muu. Yritin puhua pitkään mutta ei auttanut, yhdestä saunakaljasta alkoi, jonkun ajan päästä oli jo mäyräkoira, sittten väkevät.. Minä lähdin, työt meni ja talo lähti alta.. Eipä jäänyt surettamaan. Pilatkoot oman elämänsä, mun elämää ei tarvi pilata.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Itse en ole naimisissa vaan pitkä seurustelusuhde, ollaan 30+. Mies pitää aikataulut avoinna, vaikeaa suunnitella mitään. Eipä taida rakastaa ja taitaa seurustella kanssani pelkästä tottumuksesta. Nytkin jossain, mutta iltasuunnitelma silti avoinna: kysyin, nähdäänkö tänään illalla. Hän kiertää vastaamalla, että "ei usko että menee kauaa kaverien kanssa bissellä". Haluaisin vain tietää, että miksi TÄSSÄ VAIHEESSA pitää heittäytyä vastuuttomaksi? Alussa hoin kuin mantraa, että en etsi mitään typerysjuttua vaan vakavaa parisuhdetta. Hirveää tajunannvirtaa tämä. Olen apn kohtalotoveri, vain vanhempaa vuosimallia.
Mutta kertokaa muut, että miten saa itsekunnioituksen takaisin ja pitkän liiton jonkun TAVALLISEN arkea-arvostavan kanssa!
"kaverien kanssa bissellä"
Vai bissellä. No en kyllä edes yrittäisi alkaa tuollaisten bisseihmisten kanssa mihinkään henkilökohtaisempiin yhteyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehille neuvoksi, ja naisillekin jos kääntää tilanteen.
Ennen kuin lähdet pidempään liittoon katso tarkasti miten anoppi ja hänen äitinsä kohtelevat ja puhuvat puolisoistaan.
Onko perheessä tai suvussa taipumus ratkaista ongelmia eroamalla. Malli kopioituu helposti jossain vaiheessa.
No voi se kopioituakin mutta ei se mikään luonnonlaki ole. Sillä ihminen voi olla ajatteleva yksilö ja tullut esim. tulokseen ettei halua olla sellainen mies kuin isänsä eikä halua sellaista vaimoa kuin äitinsä tai päinvastoin.
Selvää on että näistäkin asioista on mitä tärkeintä keskustella sen kumppaniehdokkaan kanssa jos on tarkoitus lähteä suhdetta rakentamaan.
[/quote]... Miehestä tulee aiemmin raihnainen reppana, kun nainen on vielä hyvässä kunnossa ja keksisi parempaakin tekemistä kuin omaishoitajana oleminen.[/quote]
Tilastolliset keskiarvot eivät sano mitään tietystä yksittäistapauksesta.
Tunsin samana vuonna syntyneen pariskunnan. Nainen jäi sairastuttuaan pois työelämästä jo ennen eläkeikää, ja menehtyi yli 10 vuotta sitten, kun mies nyt vielä yli 90:n ikäisenä ajelee autolla, huolehdittuaan, ajoittaisia vaimon sairaalajaksoja lukuunottamatta, vähemmässä tai suuremmassa määrin vaimonsa hyvinvoinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote].... Nuorissa naisissa on paljon helpon elämän tavoittelijoita. Ennen näitä taidettiin kutsua laiskoiksi ;). [/quote]
Ilmeisesti tuollaisia nuorissa naisissa on.
Kerran vuosikymmeniä sitten matkustin bussissa parin kaupungin välillä. Takanani istui pari lukioikäistä tai juuri jatko-opinnot aloittanutta keskenään juttelevaa tyttöä.
Oli sitten tien varrella jonkin matkan päässä maisemallisesti hieno paikka. Niin sanoi toinen tytöistä että tuolla mäellä hän haluaa asua komeassa talossa. Toinen siihen että miten onnistuu, niin tuo toinen sanoi että hän aikoo sitten elää vain ihan valitsemansa hyvätuloisen ja varakkaan miehensä siivellä.
Kun itsekin olin tuolloin vielä kenties aivan noiden neitosten ikäluokkaa, niin olihan se avartavaa kuultavaa sen suhteen millaisia sudenkuoppia saattaa ihmissuhteissa olla edessä.
Vierailija kirjoitti:
vaimo rupsahti ja olen johtavassa asemassa. niin edustavampi vaimo tuli tilalle
tämäkin laitetaan kiertoon jos taso ei pysy yllä
Jos tuollainen (trolli) oikeasti olisi 'johtavassa asemassa', niin kohteliaan tavan kansalaisen suhtautuminen 'johtajaan' olisi kai lähinnä pidättyvän etäinen äänetön halveksunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
.... Elämään kuuluu monenlaisia vaiheita, myös virheiden tunnustamista ja pettymyksiä. Takanani on yksi avioero muutaman vuoden liitosta, jossa ei sitten yhdessäolon aineksia tarpeeksi ollutkaan, mutta minulta kesti aikansa myöntää tämä. Ero oli elämäni fiksuin päätös, koska kyseessä oli aivan selvä virhearvio. Tuon eron jälkeen törmäsin nykyiseen mieheeni, jonka kanssa olemme olleet pitkään naimisissa (nyt jo isovanhempia). Hienoja ja huonoja vaiheita yhdessä koettu. Rakkauden löytyminen on sattumaa/kohtaloa. Yhdessä pysyminen/rakkauden jatkuminen vaatii hyvää henkilökemiaa ja molempien sitoutumista yhteiseen elämään.
"Rakkauden löytyminen on sattumaa/kohtaloa"
No en nyt sanoisi aivan noinkaan. Nykyään kun on monenlaista informaatiokanavaa, joiden välityksellä voi perehtyä ihmisten kokemuksiin ja näkemyksiin kirjoista lähtien ja päätyen vaikka tällaisiin internetin sivustoihin. - Jollei sitten sano sitä kohtaloksi/sattumaksi, että on etukäteen päätynyt ymmärrykseen, että asioista voi yrittää itsekin etukäteen pyrkiä ottamaan monipuolisesti selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa että ikävän monella on sellainen lapsuudenkodin malli että isä on ryypännyt, pettänyt tai lyönyt ehkä jopa kaikkia näitä. Mutta avioliitto on jatkunut koska eihän sitä voi erota kun on papin edessä aamenet sanottu!
Tuollainen ajatuskulku on kyllä hieman outo, Raamatun mukaan kun haureellinen uskottomuus on sallittu peruste avioerolle.
Siis jos nainen pettää. Raamatun mukaan mies saa touhuta minkä kerkeää. Toisen miehen naisen vieminen voi olla rangaistava teko, raamatun mukaan, mutta silloinkin ollaan vastuussa naisen omistavalle miehelle.
"Raamatun mukaan mies saa touhuta minkä kerkeää"
Tuollainen vääristymä taitaa olla kyllä vain sun mielikuvitusraamatussasi.
Vaikka Raamatussa on raatorehellisiä kertomuksia miesten lankeamisista, niin ei se tarkoita, että Jumala katsoisi niitä myötämielin. 'Jumalan mielenmukainen' Daavid katui ja sai anteeksi muttei välttynyt häpeällisestä tuomiosta.
Nuhteettomista miehistä tulee lähinnä mieleen Egyptiin myyty Joosef sekä ainoina Egyptin orjuudesta lähteneistä Kanaanin maahan pääsyyn saakka elossa säilyneinä Joosua ja Kaaleb.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yhteist aikaa,liikaa töitä,jatkuvat reissaamiset muiden kaa,aina syyllistämistä,masennuin meni rahahanat kii ni alko ajojahti ja lähtö tuli. Myönnän että itsekkin toimin väärin monessa asiassa.
Priorisoikaa mikä on tärkeetä ja mikä ei.miten aikaa käyttää. Mikä oikeestaa yhdistaa teitä ? Onko rakkautta,välittämistä vai pelkkää kylmää hyödyn tavoittelua
Vierailija kirjoitti:
.... Nuorissa naisissa on paljon helpon elämän tavoittelijoita. Ennen näitä taidettiin kutsua laiskoiksi ;).
Ilmeisesti tuollaisia nuorissa naisissa on.
Kerran vuosikymmeniä sitten matkustin bussissa parin kaupungin välillä. Takanani istui pari lukioikäistä tai juuri jatko-opinnot aloittanutta keskenään juttelevaa tyttöä.
Oli sitten tien varrella jonkin matkan päässä maisemallisesti hieno paikka. Niin sanoi toinen tytöistä että tuolla mäellä hän haluaa asua komeassa talossa. Toinen siihen että miten onnistuu, niin tuo toinen sanoi että hän aikoo sitten elää vain ihan valitsemansa hyvätuloisen ja varakkaan miehensä siivellä.
Kun itsekin olin tuolloin vielä kenties aivan noiden neitosten ikäluokkaa, niin olihan se avartavaa kuultavaa sen suhteen millaisia sudenkuoppia saattaa ihmissuhteissa olla edessä.
Sulta puuttuu huumorintaju. Tuollainen on ihan vaan naisten hupijuttuja. Kukaan ei sellaista oikeasti ja tosissaan puhu eikä tarkoita.
Mekin on kavereitten kanssa höpötelty vaikka mitä. Jopa "suunniteltu," kuinka me perustetaan pihavajaan ilotalo ja taksoitetaan tarkkaan mitä mikäkin maksaa, oikein vanhoille ukoille ja komeille kolmekymppisille annetaan ilmaiseksi, ukoille hyväntekeväisyydestä ja kolmekymppisille ihan silkasta omasta ilosta. Jne.
Luuletko, että ollaan tosissaan?
Upporikkaita miehiä mekin silloin oikein nuorina hupimielessä haviteltiin, silkkaa huumoriahan se vaan oli.
Olen minä kuullut miestenkin leikillään kaavailevan, kuinka pitäisi nyt löytyä se rikas leski, mieluummin vanha ja sairas jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan.
Suurimman osan eroilmoituksista tekee naisoletetut puolisot.
Silti kannattaa yrittää löytää parisuhde ja mennä ehkä naimisiinkin - ainakin miesoletetun onnellisuus on korkeampi avioliitossa kuin sinkkuna.
[/quote] .. On se kyllä erikoista että täällä palstamammat tuntuu koko ajan valitsevan itselleen mieslapsia. Eikö silloin pitäisi katsoa peiliin oman valintansa suhteen? Itse en ole koskaan kelpuuttanut sellaisia jotka eivät itsenäisesti pärjää.[/quote]
"Erikoista"
Erikoista? Erikoista siis että kommentoijat pysyvät suht'hyvin aloituksen aiheessa?
Sulla oli jo vähän viittausta siihen miten eron voisi välttää. Ehkä voisit aloittaa ketjun jollain aiheella "Miksi minulle ei (ainakaan vielä) ole tullut(kaan) avioeroa."
Olen ollut yli 20 v. naimisissa. Mielestäni avioliiton kestävyys on päätöksestä kiinni.
Eroa ei tule, jos sitä ei ota. Kaikki pitää antaa toiselle anteeksi. Tästä palkkiona lapsilla on ollut ehjä koti. Talous on hyvässä kunnossa.
Korkeakoulutettujen avioliitot päättyvät harvemmin eroon siksi, koska ne ovat useimmiten onnellisempia. Elämä on useammin kaiken kaikkiaan hyvää. Ei silloin tule mieleen alkaa ryypätä holtittomasti, käyttää huumeita, rähjätä aviopuolisolle tai lapsille. Korkeakoulutetuista - kuten muistakin kansalaisista - valtaosa on ihan tavallista villasukkaporukkaa, ei mitään ökyautoilla tai -veneillä ajelevia rolexranteita.
Matalasti koulutetuilla ihmisillä on vain useammin vaikeuksia. Työelämässä, raha-asioissa, koulutuksen puutteessa, asumisessa, yleisessä tyytyväisyydessä elämään. Ne saavat helpommin hyvissäkin parisuhteissa olevat ihmiset käyttäytymään huonosti. Hyvin koulutetuilla ihmisillä on huonoja tilanteita varten usein paljon paremmat puskurit kuin heikosti koulutetuilla / kouluttamattomilla.
Tiukassa tilanteessa koulutetuilla on enemmän "liikkumatilaa", koska esim. talousasiat ovat usein paremmin kunnossa. Korkeasti koulutetuilla on useammin varakkaat vanhemmat ja sukulaiset, talouden äkki-iskuissa myös lähipiiri saattaa olla tavalla tai toisella avuksi.
Korkeasti koulutettujen työtilanteet ovat useimmiten paljon paremmissa kantimissa. Työ on fyysisesti vähän kuormittavaa, ja työajat ovat usein paremmat, työyhteisöt myös. Työsuhteet ovat pidempiä, mikä tuo turvallisuuden tunnetta elämään.
Korkeasti koulutetut tekevät usein elämään liittyvät isot ja pienemmätkin päätökset vastuullisesti. Asuinpaikan valinta, puolison valinta, parisuhteeseen panostaminen, lasten kasvatukseen panostaminen jne.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei kestänyt, että olin älykkäämpi kuin hän itse. Veti turpiin, se oli ainoa tapa saada minut pois tolaltaan.
Otin eron ja menin eteenpäin elämässä.
Tässä kyllä hieman ihmetyttää.
Mentiinköhän suinpäin yhteen, ilman että olisi sen enempää yritetty aluksi tutustua toisiinsa; ei kai Suomessa, ainakaan kantisten kesken ole ns. järjestettyjä liittoja.
[/quote] .. Tutkimusten mukaan aloite avioeroon ja eroon tulee yleensä naiselta.
En tiedä sitten miksi: ehkä miehet rapistuvat tuossa iässä, kun taas naiset vapautuvat?[/quote]
Jos on hieman lukenut edellä noita tämänkin ketjun kommentteja, niin eiköhän noita syitä ole aivan riittävästi tullut esille.
Ja eroavat yhtä kaikki.