Harmaiden hiuksien salailu tai muu iän peittely, miksi? Miksi ei voi vain olla
oman ikäisensä tai ylipäänsä itsensä näköinen? Tää on aika iso kysymys.
Kommentit (172)
Hopeakettu ei värjäile karvojaan!
Vierailija kirjoitti:
Kun näkee peruskalpean suomalaisen ihmisen jolla on pikimusta tukka niin tulee vähän tuplavee-tee vibat. Harmaa voi ollayllättävän hyvä. Se on ylpeä. Pidä itsesi kunnossa ja hoikkana niin hopeahapset ei edes vanhenna.
Kalju mun mielestä sama. Julmankomea joillain. Ehkei ihan kaikille suomipojan geeneille mutta kun sen luontevasti kantaa niin so not.
Kaljujen parjaus tällä palstalla on niin väsynyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt ihan suoraan: ikääntyminen on rumaa ja vanhat ihmiset etovia. Rypyt ja harmaus on jotain ihan hirveää. Aion mennä jopa kauneusleikkaukseen, kun naama rypistyy liikaa. Harmaat pitää saada piiloon heti.
Sori nyt vaan jos tämä jotakuta loukkaa, mutta tämä on minun mielipiteeni. N41Näin juuri! Kaikenlainen kaunistautuminen on sallittua, myös kauneusleikkaukset.
Mutta miksi on yleisesti hyväksyttyä värjätä hiuksia ja meikata, mutta kun joku sanoo menevänsä suoristamaan hampaansa, täyteainehoitoihin, tai hui kauhistus, vaikka nenänkorjausleikkaukseen, niin niskaan sataa passkamyrsky ja käsketään hakeutumaan terapiaan. Se tässä ulkonäkökeskustelussa on kaikkein sairainta.
Eikö jokainen saa kaunistautua juuri niillä keinoilla kun tykkää, jotta tuntee olonsa hyväksi omissa nahoissaan ja peilikuvaa viitsii katsella.Vastaan nyt ihan omasta puolestani, kun toteat tuohon vanhuuden rumuuteen, että Näin juuri.
On ihan kulttuurista ja opittua ajatella, että nuoruus on kaunista ja vanhuus rumaa. Lisäksi se on ihan järjetön ajatus, kun me kaikki vanhenemme. Minusta oman kauneuskäsitteen laajentaminen on vain niin paljon terveempää kuin väkisin yrittäminen - ja olen ihan vilpittömästi sitä mieltä, että leikatut, pistoshoidetut jne. jne. ihmiset näyttävät surullisilta yliyrittäjiltä eikä kauneus ole mitään yhteenlaskua, jossa lasketaan täydellisiä osia yhteen ja saadaan tulokseksi kaunis ihminen. Nuori on kaunis ja vanha on kaunis.
Hirvittävän surullinen näky on leikelty ja keinotekoisesti silliteltu iäkäs ihminen. Ikä ei ole sairaus eikä sitä tarvitse korjata - eikä sellaistakaan sairautta ole kuin rumuus.
Näin juuri-kommenttini ei ollut kohdennettu "vanhuuden rumuuteen", vaan lainaamani kirjoittavan mielipiteeseen kokonaisuudessaan. Jos hän ajattelee kuten ajattelee, hänellä on kaikki oikeus toimia kuten toimii.
Se mitä ihmettelen on, että mikä ihme sinut saa surulliseksi leikellyissä ja siloitelluissa vanhoissa ihmisissä? Pitää muistaa, että sinun surun tunteesi kumpuaa sinusta itsestäsi.
Minä ainakin olen onnellinen ja iloinen jos näen, että kauneushoitojen vuoksi vanha ihminen tuntee itsensä edelleen hyvännäköiseksi ja tyytyväiseksi ulkonäköönsä. Jos se edellyttää kauneushoitoja niin miksi ei? Ei se ole minulta mitenkään pois eikä varsinkaan herätä surua. Suren ihan muita asioita kuin ihmisten toivetta tuntea itsensä kauniiksi, vaikkapa vielä 80-vuotiaana. Ja kukaan muu kuin henkilö itse ei voi määrätä tai määritellä itse sitä, millaisena kukin saa tuntea itsensä kauniiksi - naturellina vai paranneltuna versiona itsestään.Lyhyesti: Surullinen näky on eri asia kuin se, että minä olen surullinen sanan laajassa merkityksessä. Vaikkapa luonnon turmeleminen on surullinen näky, koska siinä näkyy ihmisen itsekkyys ja ymmärtämättömyys. Harvoin silti itkua väännän aiheesta, kunhan totea, että ihminen on loppumattoman typerä olento.
Leikkelyssä surullista on, että sitä tehdään tavoitellen kauneutta ja se johtaa usein aivan toiseen suuntaan. Väitän, että suurin osa ihmisistä huomaa tämän itsekin ja usein on liian myöhäistä peruuttaa. Sekin on surkeaa, että jotkut rikastuvat noin moraalittomalla liiketoiminnalla, kun voisi oikeasti samoilla taidoilla auttaa ihmisiä.
Voisin nyt linkata tähän lukemattomia esimerkkejä Linda Evangelistasta Melissa Gilbertiin jne., mutta tyydyn toteamaan, että minusta silpominen ympärileikkausta varten, jalkojen typistäminen ja kauneusleikkaukset ovat kaikki aivan yhtä surullisia ilmiöitä. Kaikissa on kyse siitä, että naisen keho ei kelpaa sellaisenaan. Pehmeä vallankäyttö ja se, että ihminen itse päättää leikauttaa itsensä ei tee ajatusta kelpaamattomuudesta yhtään riemukkaammaksi.
Minäkään en usko, että leikkely lopulta saa heidät tuntemaan itseään sen paremmaksi. Se on vain viesti riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteesta. Siksi surullista.
-EriNäin se on myös tämän hiustenvärjäämisen kanssa, itsepetosta. Vaikka kuinka yrittäisi niitä harmaita piilottaa niin en usko kenenkään siitä onnellisemmaksi tulevan. Harmaantuva tukka tuo riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunnetta ja sen värjäily on epätoivoinen yritys muuttaa asiaa. Kannattaisi ennemmin opetella hyväksymään oma vanheneminen johon hiusten harmaantuminen yhtenä osana kuuluu.
Hiustenvärjäily ja kauneuskirurgisethoidot, meikkaus ja mitä näitä nyt on, kaikki ne on itsepetosta eikä tee ketään onnelliseksi. Tulen surulliseksi kun näen naisen jolla on meikkiä ja värjätyt hiukset ja mietin, että miten onneton ihmisraasu siinäkin kulkee.
Että sellanen toisten alentaja ja itsensä ylentäjä siellä. Kaikenlaisia sitä onkin.
Vierailija kirjoitti:
Huoh..Taidanko olla ainoa joka oikein odottaa että hiukset harmaantuvat? Olen nimittäin vaalentanut vaaleahkoja hiuksiani vaaleammiksi iät ajat. Vaaleat hiukset ovat osa minun identiteettiäni. Isän puolen sukulaisilla hiukset harmaantuvat helmen vaaleiksi, todella kauniin näköisiksi. Sellaisia odotan itselleni niin ei tarvitsisi enää saikata hiusvärien kanssa:)
Ei niistä välttämättä kauniin harmaita tule. Vaan voi tulla sellaiset ruman hiiren harmaat.
Sitä paitsi hiusten vaalennus ja vaaleat hiukset ovat aivan eri asia kuin harmaat hiukset.
Yritän saada harmaita paremmin esille. Ostin Elvital shampoon ja hoitoaineen, joilla saa harmaita kirkkaammiksi ja paremmin näkyville.
En ole värjännyt hiuksia 25 vuoteen enkä värjää
58 oon, tänä talvena harmaa hiuskasvusto ilahduttavasti lisääntynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt ihan suoraan: ikääntyminen on rumaa ja vanhat ihmiset etovia. Rypyt ja harmaus on jotain ihan hirveää. Aion mennä jopa kauneusleikkaukseen, kun naama rypistyy liikaa. Harmaat pitää saada piiloon heti.
Sori nyt vaan jos tämä jotakuta loukkaa, mutta tämä on minun mielipiteeni. N41Näin juuri! Kaikenlainen kaunistautuminen on sallittua, myös kauneusleikkaukset.
Mutta miksi on yleisesti hyväksyttyä värjätä hiuksia ja meikata, mutta kun joku sanoo menevänsä suoristamaan hampaansa, täyteainehoitoihin, tai hui kauhistus, vaikka nenänkorjausleikkaukseen, niin niskaan sataa passkamyrsky ja käsketään hakeutumaan terapiaan. Se tässä ulkonäkökeskustelussa on kaikkein sairainta.
Eikö jokainen saa kaunistautua juuri niillä keinoilla kun tykkää, jotta tuntee olonsa hyväksi omissa nahoissaan ja peilikuvaa viitsii katsella.Vastaan nyt ihan omasta puolestani, kun toteat tuohon vanhuuden rumuuteen, että Näin juuri.
On ihan kulttuurista ja opittua ajatella, että nuoruus on kaunista ja vanhuus rumaa. Lisäksi se on ihan järjetön ajatus, kun me kaikki vanhenemme. Minusta oman kauneuskäsitteen laajentaminen on vain niin paljon terveempää kuin väkisin yrittäminen - ja olen ihan vilpittömästi sitä mieltä, että leikatut, pistoshoidetut jne. jne. ihmiset näyttävät surullisilta yliyrittäjiltä eikä kauneus ole mitään yhteenlaskua, jossa lasketaan täydellisiä osia yhteen ja saadaan tulokseksi kaunis ihminen. Nuori on kaunis ja vanha on kaunis.
Hirvittävän surullinen näky on leikelty ja keinotekoisesti silliteltu iäkäs ihminen. Ikä ei ole sairaus eikä sitä tarvitse korjata - eikä sellaistakaan sairautta ole kuin rumuus.
Näin juuri-kommenttini ei ollut kohdennettu "vanhuuden rumuuteen", vaan lainaamani kirjoittavan mielipiteeseen kokonaisuudessaan. Jos hän ajattelee kuten ajattelee, hänellä on kaikki oikeus toimia kuten toimii.
Se mitä ihmettelen on, että mikä ihme sinut saa surulliseksi leikellyissä ja siloitelluissa vanhoissa ihmisissä? Pitää muistaa, että sinun surun tunteesi kumpuaa sinusta itsestäsi.
Minä ainakin olen onnellinen ja iloinen jos näen, että kauneushoitojen vuoksi vanha ihminen tuntee itsensä edelleen hyvännäköiseksi ja tyytyväiseksi ulkonäköönsä. Jos se edellyttää kauneushoitoja niin miksi ei? Ei se ole minulta mitenkään pois eikä varsinkaan herätä surua. Suren ihan muita asioita kuin ihmisten toivetta tuntea itsensä kauniiksi, vaikkapa vielä 80-vuotiaana. Ja kukaan muu kuin henkilö itse ei voi määrätä tai määritellä itse sitä, millaisena kukin saa tuntea itsensä kauniiksi - naturellina vai paranneltuna versiona itsestään.Lyhyesti: Surullinen näky on eri asia kuin se, että minä olen surullinen sanan laajassa merkityksessä. Vaikkapa luonnon turmeleminen on surullinen näky, koska siinä näkyy ihmisen itsekkyys ja ymmärtämättömyys. Harvoin silti itkua väännän aiheesta, kunhan totea, että ihminen on loppumattoman typerä olento.
Leikkelyssä surullista on, että sitä tehdään tavoitellen kauneutta ja se johtaa usein aivan toiseen suuntaan. Väitän, että suurin osa ihmisistä huomaa tämän itsekin ja usein on liian myöhäistä peruuttaa. Sekin on surkeaa, että jotkut rikastuvat noin moraalittomalla liiketoiminnalla, kun voisi oikeasti samoilla taidoilla auttaa ihmisiä.
Voisin nyt linkata tähän lukemattomia esimerkkejä Linda Evangelistasta Melissa Gilbertiin jne., mutta tyydyn toteamaan, että minusta silpominen ympärileikkausta varten, jalkojen typistäminen ja kauneusleikkaukset ovat kaikki aivan yhtä surullisia ilmiöitä. Kaikissa on kyse siitä, että naisen keho ei kelpaa sellaisenaan. Pehmeä vallankäyttö ja se, että ihminen itse päättää leikauttaa itsensä ei tee ajatusta kelpaamattomuudesta yhtään riemukkaammaksi.
Saattaa helpottaa jos koitat keskittyä vain omaan ulkonäköösi ja asioihisi. Anna muiden elää kuten tykkäävät. Koita hyväksyä että joidenkin mielestä kurttuinen roikkuva naisen naama on ruminta mitä peilistä voi nähdä ja heidät onnelliseksi tekee se sinun suremasi leikelty naama.
Se on myös sosiaalista vallankäyttöä ettei ihmisten anneta tehdä omia ratkaisujaan ulkonäkönsä suhteen, vaan tuomitaan raskaasti.
Nuoruutta ja kauneutta on ihannoitu niin kauan kun ihmislaji on ollut olemassa. Ennen on ollut tyytyminen siihen mitä vanhuus tuo tullessaan, mutta nykyään on mahdollisuus myös muuhun.
Vai tuletko surulliseksi myös muista vanhenevaa kehoa hoitavista lääketieteellisistä hoitotoimenpiteistä?
Edelleenkin, sinun tunteesi on sinun omassa päässäsi ja omassa ideologiassasi. Mieti myös mikä saa sinut tuomitsemaan noin kovalla kädellä ja näkemään asiat negatiivisessa valossa.
Itse en ole mikään överien kauneushoitojen kannattaja, mutta en tuomitse ketään, jotka niitä tekevät tai niistä tulevat onnelliseksi. Ei ole minulla sellaista valtaa.
Itse en ole leikkelystä mitään mieltä, mutta mainitsen tähän väliin että meidän kulttuuri on kyllä ihan omaa luokkaansa nuoruuden ihailussa. Ei tällaista kulttuuria, jossa vanhuutta pitäisi piilotella, ole ollut varmaan koskaan aiemmin. Monissa muinaisissa kulttuureissa varsinkin vanha nainen on ollut yhteisön arvostetuin olento. Meillä naiset itse sanovat, että vanha naisen naama on ällöttävä ja ruminta mitä he tietävät.
Ikään liittyy kokemus ja tieto. Nuoruuteen kokemattomuus ja tietämättömyys. Kertoo aika paljon kulttuuristamme että näistä kahdesta nuoruus nostetaan ylimmäksi tavoitteeksi koko elämän ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt ihan suoraan: ikääntyminen on rumaa ja vanhat ihmiset etovia. Rypyt ja harmaus on jotain ihan hirveää. Aion mennä jopa kauneusleikkaukseen, kun naama rypistyy liikaa. Harmaat pitää saada piiloon heti.
Sori nyt vaan jos tämä jotakuta loukkaa, mutta tämä on minun mielipiteeni. N41Näin juuri! Kaikenlainen kaunistautuminen on sallittua, myös kauneusleikkaukset.
Mutta miksi on yleisesti hyväksyttyä värjätä hiuksia ja meikata, mutta kun joku sanoo menevänsä suoristamaan hampaansa, täyteainehoitoihin, tai hui kauhistus, vaikka nenänkorjausleikkaukseen, niin niskaan sataa passkamyrsky ja käsketään hakeutumaan terapiaan. Se tässä ulkonäkökeskustelussa on kaikkein sairainta.
Eikö jokainen saa kaunistautua juuri niillä keinoilla kun tykkää, jotta tuntee olonsa hyväksi omissa nahoissaan ja peilikuvaa viitsii katsella.Vastaan nyt ihan omasta puolestani, kun toteat tuohon vanhuuden rumuuteen, että Näin juuri.
On ihan kulttuurista ja opittua ajatella, että nuoruus on kaunista ja vanhuus rumaa. Lisäksi se on ihan järjetön ajatus, kun me kaikki vanhenemme. Minusta oman kauneuskäsitteen laajentaminen on vain niin paljon terveempää kuin väkisin yrittäminen - ja olen ihan vilpittömästi sitä mieltä, että leikatut, pistoshoidetut jne. jne. ihmiset näyttävät surullisilta yliyrittäjiltä eikä kauneus ole mitään yhteenlaskua, jossa lasketaan täydellisiä osia yhteen ja saadaan tulokseksi kaunis ihminen. Nuori on kaunis ja vanha on kaunis.
Hirvittävän surullinen näky on leikelty ja keinotekoisesti silliteltu iäkäs ihminen. Ikä ei ole sairaus eikä sitä tarvitse korjata - eikä sellaistakaan sairautta ole kuin rumuus.
Näin juuri-kommenttini ei ollut kohdennettu "vanhuuden rumuuteen", vaan lainaamani kirjoittavan mielipiteeseen kokonaisuudessaan. Jos hän ajattelee kuten ajattelee, hänellä on kaikki oikeus toimia kuten toimii.
Se mitä ihmettelen on, että mikä ihme sinut saa surulliseksi leikellyissä ja siloitelluissa vanhoissa ihmisissä? Pitää muistaa, että sinun surun tunteesi kumpuaa sinusta itsestäsi.
Minä ainakin olen onnellinen ja iloinen jos näen, että kauneushoitojen vuoksi vanha ihminen tuntee itsensä edelleen hyvännäköiseksi ja tyytyväiseksi ulkonäköönsä. Jos se edellyttää kauneushoitoja niin miksi ei? Ei se ole minulta mitenkään pois eikä varsinkaan herätä surua. Suren ihan muita asioita kuin ihmisten toivetta tuntea itsensä kauniiksi, vaikkapa vielä 80-vuotiaana. Ja kukaan muu kuin henkilö itse ei voi määrätä tai määritellä itse sitä, millaisena kukin saa tuntea itsensä kauniiksi - naturellina vai paranneltuna versiona itsestään.Lyhyesti: Surullinen näky on eri asia kuin se, että minä olen surullinen sanan laajassa merkityksessä. Vaikkapa luonnon turmeleminen on surullinen näky, koska siinä näkyy ihmisen itsekkyys ja ymmärtämättömyys. Harvoin silti itkua väännän aiheesta, kunhan totea, että ihminen on loppumattoman typerä olento.
Leikkelyssä surullista on, että sitä tehdään tavoitellen kauneutta ja se johtaa usein aivan toiseen suuntaan. Väitän, että suurin osa ihmisistä huomaa tämän itsekin ja usein on liian myöhäistä peruuttaa. Sekin on surkeaa, että jotkut rikastuvat noin moraalittomalla liiketoiminnalla, kun voisi oikeasti samoilla taidoilla auttaa ihmisiä.
Voisin nyt linkata tähän lukemattomia esimerkkejä Linda Evangelistasta Melissa Gilbertiin jne., mutta tyydyn toteamaan, että minusta silpominen ympärileikkausta varten, jalkojen typistäminen ja kauneusleikkaukset ovat kaikki aivan yhtä surullisia ilmiöitä. Kaikissa on kyse siitä, että naisen keho ei kelpaa sellaisenaan. Pehmeä vallankäyttö ja se, että ihminen itse päättää leikauttaa itsensä ei tee ajatusta kelpaamattomuudesta yhtään riemukkaammaksi.
Minäkään en usko, että leikkely lopulta saa heidät tuntemaan itseään sen paremmaksi. Se on vain viesti riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteesta. Siksi surullista.
-EriNäin se on myös tämän hiustenvärjäämisen kanssa, itsepetosta. Vaikka kuinka yrittäisi niitä harmaita piilottaa niin en usko kenenkään siitä onnellisemmaksi tulevan. Harmaantuva tukka tuo riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunnetta ja sen värjäily on epätoivoinen yritys muuttaa asiaa. Kannattaisi ennemmin opetella hyväksymään oma vanheneminen johon hiusten harmaantuminen yhtenä osana kuuluu.
Hiustenvärjäily ja kauneuskirurgisethoidot, meikkaus ja mitä näitä nyt on, kaikki ne on itsepetosta eikä tee ketään onnelliseksi. Tulen surulliseksi kun näen naisen jolla on meikkiä ja värjätyt hiukset ja mietin, että miten onneton ihmisraasu siinäkin kulkee.
Vai semmonen provoyritys siellä. Voisitko seuraavaan edes vähän panostaa...
Vierailija kirjoitti:
Huoh..Taidanko olla ainoa joka oikein odottaa että hiukset harmaantuvat? Olen nimittäin vaalentanut vaaleahkoja hiuksiani vaaleammiksi iät ajat. Vaaleat hiukset ovat osa minun identiteettiäni. Isän puolen sukulaisilla hiukset harmaantuvat helmen vaaleiksi, todella kauniin näköisiksi. Sellaisia odotan itselleni niin ei tarvitsisi enää saikata hiusvärien kanssa:)
Itsellä on luonnostaan tummat hiusket, joten harmaa ei kiinnosta yhtään. Toivottavasti en edes harmaannu, joten ei tarvitse käyttää värjäystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt ihan suoraan: ikääntyminen on rumaa ja vanhat ihmiset etovia. Rypyt ja harmaus on jotain ihan hirveää. Aion mennä jopa kauneusleikkaukseen, kun naama rypistyy liikaa. Harmaat pitää saada piiloon heti.
Sori nyt vaan jos tämä jotakuta loukkaa, mutta tämä on minun mielipiteeni. N41Näin juuri! Kaikenlainen kaunistautuminen on sallittua, myös kauneusleikkaukset.
Mutta miksi on yleisesti hyväksyttyä värjätä hiuksia ja meikata, mutta kun joku sanoo menevänsä suoristamaan hampaansa, täyteainehoitoihin, tai hui kauhistus, vaikka nenänkorjausleikkaukseen, niin niskaan sataa passkamyrsky ja käsketään hakeutumaan terapiaan. Se tässä ulkonäkökeskustelussa on kaikkein sairainta.
Eikö jokainen saa kaunistautua juuri niillä keinoilla kun tykkää, jotta tuntee olonsa hyväksi omissa nahoissaan ja peilikuvaa viitsii katsella.Vastaan nyt ihan omasta puolestani, kun toteat tuohon vanhuuden rumuuteen, että Näin juuri.
On ihan kulttuurista ja opittua ajatella, että nuoruus on kaunista ja vanhuus rumaa. Lisäksi se on ihan järjetön ajatus, kun me kaikki vanhenemme. Minusta oman kauneuskäsitteen laajentaminen on vain niin paljon terveempää kuin väkisin yrittäminen - ja olen ihan vilpittömästi sitä mieltä, että leikatut, pistoshoidetut jne. jne. ihmiset näyttävät surullisilta yliyrittäjiltä eikä kauneus ole mitään yhteenlaskua, jossa lasketaan täydellisiä osia yhteen ja saadaan tulokseksi kaunis ihminen. Nuori on kaunis ja vanha on kaunis.
Hirvittävän surullinen näky on leikelty ja keinotekoisesti silliteltu iäkäs ihminen. Ikä ei ole sairaus eikä sitä tarvitse korjata - eikä sellaistakaan sairautta ole kuin rumuus.
Näin juuri-kommenttini ei ollut kohdennettu "vanhuuden rumuuteen", vaan lainaamani kirjoittavan mielipiteeseen kokonaisuudessaan. Jos hän ajattelee kuten ajattelee, hänellä on kaikki oikeus toimia kuten toimii.
Se mitä ihmettelen on, että mikä ihme sinut saa surulliseksi leikellyissä ja siloitelluissa vanhoissa ihmisissä? Pitää muistaa, että sinun surun tunteesi kumpuaa sinusta itsestäsi.
Minä ainakin olen onnellinen ja iloinen jos näen, että kauneushoitojen vuoksi vanha ihminen tuntee itsensä edelleen hyvännäköiseksi ja tyytyväiseksi ulkonäköönsä. Jos se edellyttää kauneushoitoja niin miksi ei? Ei se ole minulta mitenkään pois eikä varsinkaan herätä surua. Suren ihan muita asioita kuin ihmisten toivetta tuntea itsensä kauniiksi, vaikkapa vielä 80-vuotiaana. Ja kukaan muu kuin henkilö itse ei voi määrätä tai määritellä itse sitä, millaisena kukin saa tuntea itsensä kauniiksi - naturellina vai paranneltuna versiona itsestään.Lyhyesti: Surullinen näky on eri asia kuin se, että minä olen surullinen sanan laajassa merkityksessä. Vaikkapa luonnon turmeleminen on surullinen näky, koska siinä näkyy ihmisen itsekkyys ja ymmärtämättömyys. Harvoin silti itkua väännän aiheesta, kunhan totea, että ihminen on loppumattoman typerä olento.
Leikkelyssä surullista on, että sitä tehdään tavoitellen kauneutta ja se johtaa usein aivan toiseen suuntaan. Väitän, että suurin osa ihmisistä huomaa tämän itsekin ja usein on liian myöhäistä peruuttaa. Sekin on surkeaa, että jotkut rikastuvat noin moraalittomalla liiketoiminnalla, kun voisi oikeasti samoilla taidoilla auttaa ihmisiä.
Voisin nyt linkata tähän lukemattomia esimerkkejä Linda Evangelistasta Melissa Gilbertiin jne., mutta tyydyn toteamaan, että minusta silpominen ympärileikkausta varten, jalkojen typistäminen ja kauneusleikkaukset ovat kaikki aivan yhtä surullisia ilmiöitä. Kaikissa on kyse siitä, että naisen keho ei kelpaa sellaisenaan. Pehmeä vallankäyttö ja se, että ihminen itse päättää leikauttaa itsensä ei tee ajatusta kelpaamattomuudesta yhtään riemukkaammaksi.
Minäkään en usko, että leikkely lopulta saa heidät tuntemaan itseään sen paremmaksi. Se on vain viesti riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteesta. Siksi surullista.
-EriNäin se on myös tämän hiustenvärjäämisen kanssa, itsepetosta. Vaikka kuinka yrittäisi niitä harmaita piilottaa niin en usko kenenkään siitä onnellisemmaksi tulevan. Harmaantuva tukka tuo riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunnetta ja sen värjäily on epätoivoinen yritys muuttaa asiaa. Kannattaisi ennemmin opetella hyväksymään oma vanheneminen johon hiusten harmaantuminen yhtenä osana kuuluu.
Tätä mäkin mietin paljon. Vaihtelunhalu, nuorena harmaantuminen ja monet muut syyt on helppo ymmärtää. Kuitenkin värjäys voi olla myös epätoivon sävyttämää. Hyväksyminen on kai tässäkin avainsana. Vielä tuli mieleen useita tuttavia, työkavereita, sukulaisia, jotka tuskailevat harmaiden värjäyskierteen kanssa, ovat tehneet sitä jo vuosia. Osa sitten lopulta luovuttaa ja ovat olleet poikkeuksetta, tai ainakin sanoneet niin, pelkästää helpottuneita. Ehkä siksi kyselin mielipiteitä, sekä asian itselle ajankohtaisuuden vuoksi myös. Olen pahoillani jos ketju loukkasi sinua. Kiitos kaikille hyvistä kirjoituksista ja rentouttavaa, oman näköistä viikonloppua ja kevättä <3 ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh..Taidanko olla ainoa joka oikein odottaa että hiukset harmaantuvat? Olen nimittäin vaalentanut vaaleahkoja hiuksiani vaaleammiksi iät ajat. Vaaleat hiukset ovat osa minun identiteettiäni. Isän puolen sukulaisilla hiukset harmaantuvat helmen vaaleiksi, todella kauniin näköisiksi. Sellaisia odotan itselleni niin ei tarvitsisi enää saikata hiusvärien kanssa:)
Ei niistä välttämättä kauniin harmaita tule. Vaan voi tulla sellaiset ruman hiiren harmaat.
Sitä paitsi hiusten vaalennus ja vaaleat hiukset ovat aivan eri asia kuin harmaat hiukset.
Ei ehkä tule tai sitten tulee. Hiusten vaalennukseen käytettävät aineet ovat tosi tujuja, eivät varmaan mitenkään terveellisiä. Jo senkin takia odotan että juuresta alkaisi pukkaamaan harmaata. Sukulaisilla tosiaan mennyt ensin harmaaksi, sitten vaalenneet helmen väriseksi. Olen tullut enemmän ulkonäöllisesti ja hiuslaadun suhteen isän puolen sukuun, joten suurella todennäköisyydellä saan nauttia vielä helmen värisistä hiuksista kun tarpeeksi vanhenen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh..Taidanko olla ainoa joka oikein odottaa että hiukset harmaantuvat? Olen nimittäin vaalentanut vaaleahkoja hiuksiani vaaleammiksi iät ajat. Vaaleat hiukset ovat osa minun identiteettiäni. Isän puolen sukulaisilla hiukset harmaantuvat helmen vaaleiksi, todella kauniin näköisiksi. Sellaisia odotan itselleni niin ei tarvitsisi enää saikata hiusvärien kanssa:)
Ei niistä välttämättä kauniin harmaita tule. Vaan voi tulla sellaiset ruman hiiren harmaat.
Sitä paitsi hiusten vaalennus ja vaaleat hiukset ovat aivan eri asia kuin harmaat hiukset.Ei ehkä tule tai sitten tulee. Hiusten vaalennukseen käytettävät aineet ovat tosi tujuja, eivät varmaan mitenkään terveellisiä. Jo senkin takia odotan että juuresta alkaisi pukkaamaan harmaata. Sukulaisilla tosiaan mennyt ensin harmaaksi, sitten vaalenneet helmen väriseksi. Olen tullut enemmän ulkonäöllisesti ja hiuslaadun suhteen isän puolen sukuun, joten suurella todennäköisyydellä saan nauttia vielä helmen värisistä hiuksista kun tarpeeksi vanhenen.
Itse en koskaan täysin blondannut, pelkästään raitoja. En käsitä miksi valveutuneet nuoret naiset, tummahiuksisetkin värjäävät tujuilla aineilla hiuksiaan muutaman viikon välein.
Toki kampaajat auttavat vasta-aineilla etteivät hiukset ihan heti päästä tipu, mutta terveellistä touhu ei ole.
Just just. Eikö se nyt vaan voi olla yksinkertaisesti halua kaunistautua, kuten esim. huulien ja ripsien värjääminen ym.? Ja olla nuorekas tietty, se on osa sitä. Ei siinä ole mitään epätoivoista, mä ainakin värjäilen mielelläni, en koe, että olisi jotenkin pakko.