Narsistinen suhde ja väkivalta. Kerro absurdi tilanne, jossa väkivaltainen osapuoli on kääntänyt väärinteon sinun omaksi viaksi/harhaisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vastannut baarissa puhelimeen puoleen tuntiin. Mies oli siitä syystä hajottanut isänsä tekemän sohvapöydän, ja syytti siitä minua. "Mieti nyt mitä tein, en voinut itelleni mitään. Sun täytyy vastata kun soitan, olin niin huolissani. Mitä mä nyt sanon isälle kun se tulee käymään ja näkee että sohvapöytä puuttuu? Ei ollut kivasti tehty kun et vastannut."

Jep. Se "suhde" kesti 3 kk.

Meillä oli kanssa tuota "sun syy" -meininkiä. Teoillani (hänen kuvittelemillaan) AIHEUTIN sen, että hän joutui tekemään ne asiat minulle. Ja siis mitään oikeaa tapaa toimia ei ollut, koska se, miten mies käski minua korjaamaan tekemiseni, ei ollut oikea tapa toimia enää huomenna tai ensi viikolla.

Absurdein tilanne joka tapauksessa liittyy yhteen tiettyyn vaatteeseen. Lempivaatteeseeni. Ensinnäkin pitkään väännettiin siitä, oliko se eksäni ostama ja pidänkö siitä vain siksi että se muistuttaa minua eksästäni. Tästä päästiin yli kun mies kävi selkäni takana ystäväni kanssa keskustelun siitä vaatteesta (!!!) ja ystävä kertoi, että olin ostanut sen kirpparilta vuonna X, eli sen jälkeen kun erosin eksästäni. Ja siis se on totta. Mutta sitten tuli päivä, jolloin minun piti luopua siitä vaatteesta, mutta minun piti tehdä se omasta halustani, koska hän "ei ole mitenkään kontrolloiva ihminen". Eli minun piti siinä hetkessä lakata pitämästä siitä vaatteesta, ihan itsekseni, ilman, että hän aiheutti sen, koska hän ei tosiaan ollut mitenkään kontrolloiva ihminen, mutta lopputuloksen piti joka tapauksessa olla, että luovun siitä vaatteesta, mutta omasta halustani. Loogista. Keskustelu käytiin aamulla kun olin lähdössä töihin, ja minulla oli eri vaatteet päällä (ei siis sitä mekkoa).

Tuo tapaus jossakin määrin pystyy jo nykyään herättämään koomisia tunteita, mutta ne muut tekemiset ei.

"En ole kontrolloiva ihminen"

On muuten ihan uskomatonta, millainen kyky itsepetokseen noilla tyypeillä on. Samojen tyyppien suusta kuulee mm. seuraavia lausahduksia:

- Olen kiltti ja luotettava.

- En voisi koskaan lyödä naista.

- Olen hyvä saalis, koska en ole koskaan pettänyt.

- En juo kovin paljoa.

Jne.

Jokin alkeellinen käsitys moraalista siellä aivojen sopukoissa kai on, jos heittelee moisia lauseita. Eli jollain tasolla pitää lyömistä, pettämistä, kontrollointia ym. huonoina asioina. Mutta sitten se käytös onkin ihan päinvastaista kuin mitä puheet antavat ymmärtää. Onko niin, että tällaiset ihmiset oikeasti uskovat olevansa hyviä ja kunnollisia? Ehkä. Uskovat vakaasti omaan hyvyyteensä ja väittävät kirkkain silmin etteivät tee yllä mainittuja "pahoja" asioita. Jos sitten sortuu lyömään, tekijä ulkoistaa sen itsestään "se oli sun vika!!!"

Mulla on myös kokemus tällaisesta tyypistä kun olin nuori. Hän oli ollut juhlimassa ja missannut viimeisen bussin. Niinpä hän soitti keskellä yötä ja ilmoitti tulevansa yöksi. Menin alaovelle vastaan, ja ennen kuin päästin hänet sisään pysäytin hänet sanoakseni että en jatkossa halua itseäni herätettävän, yo-kirjoituksiin luku oli kesken. Hän sai siitä pultit, kukaan ei koske muhun noin (siis laittanut käden eteen ja estänyt tulemasta sisään ennen kun olen sanonut asiani loppuun) ja pieksäminen alkoi. Potkiessaan ja mukiloidessaan hän hoki jos joku lyö mua, mä lyön heti takasin. Jos joku lyö mua, mä lyön heti takasin vaikka hän oli se ainoa joka löi. Pysähtyessään hetkeksi katsomaan minua itkemässä, hän sanoi Enhän mä koskaan löis sua, mähän rakastan sua ja sitten jatkoi taas. Suhde loppui siihen, mutta sain aikamoisen oppitunnin, että on olemassa ihmisiä jotka eivät voi myöntää edes itselleen mitä ovat parhaillaan tekemässä jos se ei sovi sankarilliseen käsitykseen itsestä. Opin myös, että ihminen joka ei kunnioita toisten yöunia on todennäköisesti väärä.

😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma aito narsu tai pahempi hakeutuu terapiaan ja laajentaa reviiriään kun saa imuroitua tietoa.

Mitähän tarkoitat? Taitaa aika harvassa olla narsistit, jotka hakeutuvat terapiaan. Väkivaltaisten narsistien uhreille se on usein tuttua puuhaa.

Ainakin psykopaattinen narsisti tekee niin, että käyttää terapeuttien tietoja uhrejaan vastaan. Yleensäkin jos joku luennoi heille inhimillisyydestä, niin psykopaatti(nen narsisti) käyttää sitä aseena uhreja vastaan. Psykopaatilla ei kasva oma inhimillisyys, eikä ymmärrys (paitsi lapsena).

Psykopaatit saavat pakkoterapiaa jos syyllistyvät sellaisiin rikoksiin, joiden vuoksi sellaista annetaan. Tutkimus oli amerikkalainen (jossa kerrottiin tuosta hommasta).

Kyllä juuri näin. Tuntemani psykopaattinen narsisti harrasti psykologian opiskelua. Hän usein kertoili oppimistaan teorioista ja ajattelin, että ihan normaalia olla harrastuksia. Kävi ilmi, että käyttää näitä teorioita ihmisten pika-analysointiin tilanteissa jotta löytäisi mistä manipulaatioista olisi eniten hyötyä. Tyyliin, tuo ihminen on ekstrovertti, minäpä näyttelen ekstroverttia kanssa. Sekä satuttamiseen. Ne meni ihan pimeiksi ne analyysit kanssa, eli joissain perusjutuissa oli oikeassa niinkuin kuka tahansa voi sanoa joku on introvertti yms. Mutta vei sitten ne analyysinsä ihan hämärän rajamaille ja se on pelottavaa, koska toimii sitten ihmissuhteissa niiden pohjalta ja se on sekopäistä touhua se. Otetaan huomioon, että tällä henkilöllä ei ole juurikaan tunteita eikä ollenkaan omatuntoa. Todella sekainen ja häiriintynyt mielenmaailma, mutta näyttelee muille tunteita ja ns. normaalia mikä ei kylläkään ihan aina onnistu. Uskon, että alunperin tämä henkilö alkoi harrastaa psykologiaa sen vuoksi, että tietää että itsessään on jotain "vikana" tai "erilaista" mutta ei uskalla mennä oikeasti psykologin kanssa keskustelemaan, koska pelkää mitä siellä voisi selvitä, sen vuoksi itse opiskelee ja esiintyy asian osaajana, ikäänkuin haluaa hallita tätä asiaa mitä todellisuudessa itsessään alitajuisesti pelkää.