Lue keskustelun säännöt.
Heli näyttää kahden päivän ruokansa nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan.
04.05.2022 |
Tätä on oikea köyhyys.
Kommentit (713)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työssäkäyvä ja ihan hyvin tienaava mutta ostan silti vaatteet pääosin käytettynä. Juuri tuli parit uudet housut, yhdet mustat siistit housut ja yhdet adidas ulkoiluhousut, ostettua Uffin kolmen euron päiviltä. Farkkulöytöjä teen säännöllisesti. Ihmiset ostavat ja kierrättävät niin paljon vaatteita etten ymmärrä miten joku voi väittää ettei kirpparilta löydy mitään.
Ja luulisi että juurikin näillä joilla on työttömyyttä niin ehtisivät mennä tarjousten perässä, mennä kirppareille. Koko päivä aikaa.Olen työkkärin tukiensaaja opiskelija ja hyvin harvoin löydän kirppareilta mitään. Ennen oli toisin, löysi vaikka mitä. Ihmiset ovat kai niin köyhtyneet ettei löydy tavaraa enää yhtä paljon kirppareilta.
En syytä ketään, olen hyväksynyt tilanteen ja ostan vaatteet uutena. Kovin montaa vaatekappaletta ei tarvitse kiertoon. Pärjään ihan ok ja ostan nettivaatekauppojen aleista yms. Olisi hauskaa koluta kirppareita enemmän muttei ole niin enää löytöjä. Keskiluokka on köyhtynyt.
Tässä on mennyt pari vuotta koronan kanssa, jolloin ei vaatteita ole tarvinnut Ehkä tilanne muuttuisi, nyt kun palataan vähän normaalimpaan elämään, mutta kun ei vaan palata siihen entiseen normaaliin.
EUn Venäjän pakotteet iskevät yhtälailla meihin kuin Venäjäänkin, ja Ukrainan sotakin tuntuu.
Jo pelkästään polttoaneiden hinnan loikka seuraavan pakotepaketin vuoksi nostaa taas tuotteiden, asumisen (no, onneksi tulee kesä tähän väliin) liikkumisen jne hintoja. Inflaatio laukkaa ja rahojamme taravitaan muille ja hallitus niitä mielellään muille lähettääkin. Minusta olisi reilua, että hallitus kertoisi kansalaisille rehellisesti, kuten Saksan talousministeri on montakertaa todennut, että tulemme köyhtymään. Ei tulisi yllätyksenä. Nyt meillä velkaviisikko parhaansa mukaan pyrkii asiaa pimittämään ottamalla kaikkiin turhiin prokkiksiinsa lisää ja lisää velkaa ja höpertää jostain koronasta, joka ei ole enää syy mihinkään.
No eipä siitä paljon aikaa ole, kun Annika Saarikko sanoi, että suomalaisten on totuttava tinkimään elintasostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellinen ongelma tässä taitaa olla se, että köyhä kuvittelee keskiluokkaisen elämän olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Itse ainakin hieman loukkaannun, kun köyhä kuvailee elämääni ja kertoo, kuinka kurjaa ja "päätä hajoittavaa" sellainen on.
Olen kuitenkin varsin onnellinen ja syön kaalilaatikkoa sesonkiaikaan kerran viikossa. Myös hernekeitto on hyvää. Puoli kiloa kuivattuja herneitä maksaa 0,69€ ja siitä tehtyä keittoa meillä syödään kolme päivää.
Instagram ja blogit eivät ole todellisuutta. Aika monella olisi mahdollisuus ostaa parinkympin hyppylento Pariisiin, varata halpa hostelli jostain slummista ja käydä kuvaamassa itsensä pommac-lasin kanssa loistohotellin aulassa.
Niinpä. Ns köyhät eivät yleensä ymmärrä lainkaan, että se muiden elämä perustuu nimenomaan elämänhallintaan ja viisaaseen rahan käyttämiseen.
En ymmärrä, miksi tätä rahankäyttämistä, halpaa kokkaamista jne ei voida opettaa niille, jotka eivät sitä osaa. Jos loukkaantuvat, niin loukkaantukoon. Kaikki eivät loukkaantuisi, vaan osa olisi jopa kiitollinen.
Olen jo ikuisuuden odottanut, koska joku TV-kanava ottaa tämmöisen kokkausohjelman ohjelmistoonsa.
Se sopisi kaikenikäisille köyhille, vasta kotoa poismuuttaneille (opiskelijoille), ja muille jotka eivät osaa kokata. Voisivat siinä sitten samalla näyttää perusasioita, kuten miten se kiehauttaminen poikkeaa kiehumisesta. Mitään eteviä kokkeja ohjelmaan ei pidä päästää, koska homma menee aina typeräksi, kun "ihan jokainen voi tämän tehdä", mutta kuitenkin lopuksi tarvitaan kymmentä eri maustetta, joiden hankkiminen on turhaa ja kallista.
Jatkakaa vaan röökin polttoa, netflixin tilaamista ja uusimpien iphounien ostamista osamaksulla plus kaikki muut osamaksut.
Sillä se talous korjaantuu varmasti!
Vierailija kirjoitti:
Todellinen ongelma tässä taitaa olla se, että köyhä kuvittelee keskiluokkaisen elämän olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Itse ainakin hieman loukkaannun, kun köyhä kuvailee elämääni ja kertoo, kuinka kurjaa ja "päätä hajoittavaa" sellainen on.
Olen kuitenkin varsin onnellinen ja syön kaalilaatikkoa sesonkiaikaan kerran viikossa. Myös hernekeitto on hyvää. Puoli kiloa kuivattuja herneitä maksaa 0,69€ ja siitä tehtyä keittoa meillä syödään kolme päivää.
Instagram ja blogit eivät ole todellisuutta. Aika monella olisi mahdollisuus ostaa parinkympin hyppylento Pariisiin, varata halpa hostelli jostain slummista ja käydä kuvaamassa itsensä pommac-lasin kanssa loistohotellin aulassa.
Enpä usko, että köyhillä on sen kummemmin harhaluuloja keskiluokkaisten elämästä, varsinkaan meillä vähän vanhemmilla. Kyllä me tiedetään, että sitä todellista luksusta ja higl lifea elävät vain oikeasti äveriäät.
Mutta jos nyt oikeasti ajatellaan, miten paljon Suomessakin on erilaisia palveluja ja tuotteita tarjoavia liikkeitä olemassa, erityisesti isommilla paikkakunnilla. On jos minkäkin sortin ravintolaa ja baaria, on kampaamoita, kauneushoitoloita, muita hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä, vaateketjuja, autoliikkeitä, urheilutarvikekauppoja, huvipuistoja, kylpylöitä jne...
Köyhillä ei ole paljon varaa kuluttaa ja todella varakkaita ihmisiä Suomessa on kuitenkin suhteellisen vähän. Joten se on nimenomaan keskiluokka, joka näitä yrityksiä pitää pystyssä.
Tänne palstalle voi tietysti eksyä niitä keskiluokkaan kuuluvia, jotka elävät hyvin vaatimattomasti eivätkä kuluta oikeastaan mihinkään, mutta ainakin minulle on turha tulla sanomaan, että nämä ihmiset/perheet olisivat jotenkin tyypillisiä keskiluokkaisia. En usko hetkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellinen ongelma tässä taitaa olla se, että köyhä kuvittelee keskiluokkaisen elämän olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Itse ainakin hieman loukkaannun, kun köyhä kuvailee elämääni ja kertoo, kuinka kurjaa ja "päätä hajoittavaa" sellainen on.
Olen kuitenkin varsin onnellinen ja syön kaalilaatikkoa sesonkiaikaan kerran viikossa. Myös hernekeitto on hyvää. Puoli kiloa kuivattuja herneitä maksaa 0,69€ ja siitä tehtyä keittoa meillä syödään kolme päivää.
Instagram ja blogit eivät ole todellisuutta. Aika monella olisi mahdollisuus ostaa parinkympin hyppylento Pariisiin, varata halpa hostelli jostain slummista ja käydä kuvaamassa itsensä pommac-lasin kanssa loistohotellin aulassa.
Enpä usko, että köyhillä on sen kummemmin harhaluuloja keskiluokkaisten elämästä, varsinkaan meillä vähän vanhemmilla. Kyllä me tiedetään, että sitä todellista luksusta ja higl lifea elävät vain oikeasti äveriäät.
Mutta jos nyt oikeasti ajatellaan, miten paljon Suomessakin on erilaisia palveluja ja tuotteita tarjoavia liikkeitä olemassa, erityisesti isommilla paikkakunnilla. On jos minkäkin sortin ravintolaa ja baaria, on kampaamoita, kauneushoitoloita, muita hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä, vaateketjuja, autoliikkeitä, urheilutarvikekauppoja, huvipuistoja, kylpylöitä jne...
Köyhillä ei ole paljon varaa kuluttaa ja todella varakkaita ihmisiä Suomessa on kuitenkin suhteellisen vähän. Joten se on nimenomaan keskiluokka, joka näitä yrityksiä pitää pystyssä.
Tänne palstalle voi tietysti eksyä niitä keskiluokkaan kuuluvia, jotka elävät hyvin vaatimattomasti eivätkä kuluta oikeastaan mihinkään, mutta ainakin minulle on turha tulla sanomaan, että nämä ihmiset/perheet olisivat jotenkin tyypillisiä keskiluokkaisia. En usko hetkeäkään.
Näinpä. Kyllähän minä ympärilleni katsomalla näen, mitä keskiluokalla on ja se ei ole sitä samaa, mitä minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyi noista kuvista myös se, että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.
Ja kuvan mehukaan ei ole sieltä halvemmasta päästä. Eikä nakkipaketti.
Tai talouspaperi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellinen ongelma tässä taitaa olla se, että köyhä kuvittelee keskiluokkaisen elämän olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Itse ainakin hieman loukkaannun, kun köyhä kuvailee elämääni ja kertoo, kuinka kurjaa ja "päätä hajoittavaa" sellainen on.
Olen kuitenkin varsin onnellinen ja syön kaalilaatikkoa sesonkiaikaan kerran viikossa. Myös hernekeitto on hyvää. Puoli kiloa kuivattuja herneitä maksaa 0,69€ ja siitä tehtyä keittoa meillä syödään kolme päivää.
Instagram ja blogit eivät ole todellisuutta. Aika monella olisi mahdollisuus ostaa parinkympin hyppylento Pariisiin, varata halpa hostelli jostain slummista ja käydä kuvaamassa itsensä pommac-lasin kanssa loistohotellin aulassa.
Niinpä. Ns köyhät eivät yleensä ymmärrä lainkaan, että se muiden elämä perustuu nimenomaan elämänhallintaan ja viisaaseen rahan käyttämiseen.
En ymmärrä, miksi tätä rahankäyttämistä, halpaa kokkaamista jne ei voida opettaa niille, jotka eivät sitä osaa. Jos loukkaantuvat, niin loukkaantukoon. Kaikki eivät loukkaantuisi, vaan osa olisi jopa kiitollinen.
Olen jo ikuisuuden odottanut, koska joku TV-kanava ottaa tämmöisen kokkausohjelman ohjelmistoonsa.
Se sopisi kaikenikäisille köyhille, vasta kotoa poismuuttaneille (opiskelijoille), ja muille jotka eivät osaa kokata. Voisivat siinä sitten samalla näyttää perusasioita, kuten miten se kiehauttaminen poikkeaa kiehumisesta. Mitään eteviä kokkeja ohjelmaan ei pidä päästää, koska homma menee aina typeräksi, kun "ihan jokainen voi tämän tehdä", mutta kuitenkin lopuksi tarvitaan kymmentä eri maustetta, joiden hankkiminen on turhaa ja kallista.
Briteissä oli korona-aikana tällainen ruokaohjelma. Siinä kokkasi tosin ihan ammattilainen, Jack Monroe, mutta hän on siis jo vuosia kampanjoinut köyhyyden, ja erityisesti ruokaköyhyyden vähentämisen ja näkyväksi tekemisen puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitähän minäkin ihmettelen miten Suomessa pysyvät pystyssä nämä erilaiset palveluja tuottavat yritykset, erikoisliikkeet, kymmenet autoliikkeet, rautakaupat, sisustusliikkeet jne. Kun köyhillä niihin ei ole varaa. Oikeasti rikkailla on taas omat kommervenkkinsä.
Kun nämä järkevät ja kaikesta pihistävät keskituloisetkaan eivät nyt muka eivät oikeastaan tee muuta kuin käyvät töissä ja ovat viikonloppuisin ja lomilla kotona. Eivät osta mitään ylimääräistä, leikkaavat itse hiuksensa eikä heitä huvita matkustaakaan, kylpylöistä sun muista puhumattakaan.
Edes korona-aikana ei tuon kummempaa konkurssiaaltoa ei tuntunut tulevan, onneksi.
Joku niitä käyttää, kuka, se on mysteeri.
Nämä julkkis-köyhät on usein samalla niitä, joiden elämänhallinta ei oo ihan kohillaan. Miten ihmeessä näitä aina löytyy iltikseen? Soittaaks ne ite toimittajalle vai onks toimittajilla joku jatkuva haku päällä (oletko sinäkin köyhä? )a sit ne poimii ilmoittautuneista ne kaikkein överimmät tapaukset.
Tai ehkä sellainen pienituloinen mutta täysjärkinen eläkeläinen/monisairas/työtön ei vaan oo kiinnostava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki on oikeaakin köyhyyttä, mutta usein kyse on myös asenteesta. "Olen köyhä, joten en voi tehdä mitään enkä nähdä ketään" asenteella ihan varmasti elämä on kurjaa. Olen itsekin kokenut köyhyyttä varsinkin lapsuudenkodissa, mutta en minä asiaa tajunnut kuin vasta vanhempana, koska omat vanhempani eivät tehneet siitä mitään isoa numeroa jota olisi voivoteltu. Ihmisillä on erilaisia elintasoja, mutta ei se että jollain on enemmän rahaa tarkoita, että vähemmällä rahalla elämän pitäisi olla kurjaa. Silloin joutuu tottakai elämään säästeliäästi ja miettimään mitä ostaa, mutta elämän ja tyytyväisyyden peruspalaset ovat kuitenkin jossain muualla kuin siellä kaupan kalliimpien merkkien hyllyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin uusavuttomuutta.
Lasten vaatteita ja farkkuja on paikattu kautta aikojen, ei tarvitse käyttää teippiä kun on neula ja lankaa. Nyt ei vaan viitsitä, aina pitäisi saada uutta tilalle.
Kaalilaatikko on oikein hyvää ruokaa, kyllä sitä syödään varakkaammissakin perheissä. Ei mitään köyhäilyruokaa!
En ole persaukinen enkä kädetön mutta coretex puvusta paikkaan teipillä kun nuotiolla joskus tulee reikiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
köyhyys on mielentila.
persaukisuus on väliaikaista mutta köyhyys ikuista.
sama toimintapa sama lopputulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
Mnä olen niin köyhä, että ostan koko vuoden ruuat kerralla!
Toisin sanoen, et ole ole köyhää nähnytkään, jos puhut paljon ostamisesta. Kerro mtä ne neljä pulloa maksoivat. Sitä ennen en usko, että köyhän kannattaa ostaa ensisijaisesti pesuainetta eikä ruokaa.
No siinähän lukee, että on säästetty 8 euroa kun tuotteet ostettiin puoleen hintaan, joten 8 euroahan silloin on myös maksettu. Ja sen takia kun ostaa pesuaineita silloin kun ne on tarjouksessa, jää sitä rahaa enemmän myös siihen ruokaan kun niitä pesuaineita tarvitsee sitten ostaa harvemmin ja on jo kerran ostettu enemmän halvemmalla. Kuinka joku ei tätä ymmärrä?
Kuinka sinä et ymmärrä, että köyhille ei helposti tule tilannetta, että juuri silloin kun pesuainetta (tai jotain muuta tuotetta, jota ei kuitenkaan sillä hetkellä akuutisti tarvita) on alessa, heillä olisi laittaa rahat siihen eikä ruokaan?
kuinka sillä köyhällä sitten on varaa ostaa sitä silloin kun on akuutti tarve ja tuote maksaa vielä enemmän?
Ei välttämättä olekaan. Olen joskus pessyt astiat suihkugeelillä tai antanut olla pari, kolme päivää likaisena tiskialtaassa.
Ja mä olen joskus pessyt vaatteita astianpesuaineella, kun ei ollut varaa ostaa pesuainetta. Nyt olen melko pienipalkkaisessa työssä, niin ei sellaista hätää ole, mutta leveään elämään ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuilla kolikoilla saa jo jauhoja ja hiivaa. Monta pellillistä tuoreita sämpylöitä.
Vierailija kirjoitti:
Nuilla kolikoilla saa jo jauhoja ja hiivaa. Monta pellillistä tuoreita sämpylöitä.
No ei ehdi leipoa kun pitää surkutella, ettei voi ostaa kaupan leipomonurkassa myytävää ciabattaa.
Vierailija kirjoitti:
Sähköön menee jo senverran leipoessa, että esimerkiksi 50 % alennusleipä on halvempaa. Vaikka aineisiin menisi se 1,40 euroa niin sähköön ja sähkönsiirtoon hukkuu etu.
Näkkileipä on edullista ja terveellistä sekä säilyy.
Usein myös voi leipomukset epäonnistua ja silloin sekin raha menee hukkaan.
Ruokajonoissa saa leipää yleensä jos sellainen paikkakunnalla on.
Sämpylöitä voi paistaa uunissa useamman satsin tunnissa, mistä sähkökustannus on noin 20 senttiä (1kWh). On väärä käsitys, ettei itse leipominen kannattaisi. Ruisjauhoja saa alle 1/kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
Et ole köyhä, jos ostelet tahranpoistoainrita. Tai huuhteluaineita.
Vierailija kirjoitti:
Todellinen ongelma tässä taitaa olla se, että köyhä kuvittelee keskiluokkaisen elämän olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Itse ainakin hieman loukkaannun, kun köyhä kuvailee elämääni ja kertoo, kuinka kurjaa ja "päätä hajoittavaa" sellainen on.
Olen kuitenkin varsin onnellinen ja syön kaalilaatikkoa sesonkiaikaan kerran viikossa. Myös hernekeitto on hyvää. Puoli kiloa kuivattuja herneitä maksaa 0,69€ ja siitä tehtyä keittoa meillä syödään kolme päivää.
Instagram ja blogit eivät ole todellisuutta. Aika monella olisi mahdollisuus ostaa parinkympin hyppylento Pariisiin, varata halpa hostelli jostain slummista ja käydä kuvaamassa itsensä pommac-lasin kanssa loistohotellin aulassa.
On eri asia syödä kaalilaatikkoa koska huvittaa. Ja ilman miettimistä mihin rahat riittää. Ja stressata kauppaan mennessä paljonko kaali maksaa tällä kertaa. Ei ole kyse, että köyhä kuvittelee rikkaiden elämään ja sen takia kärsii köyhyydestä. Paremminkin hyvin toimeen tulevat kuvittelevat köyhien olevan tupakkaa polttavia siiderinkittaajia, jotka eivät tajua elämästä niin kuin he itse tajuavat.
Rahan käyttäjässä se vika on lähes aina. Pitää jakaa ne kuukauden roposet siten, että riittää ruokaan. Esim. Minun siskolla ei ole ikinä kahden viikon kuluttua rahapäivästä euroakaan.
On eri asia syödä kaalilaatikkoa sesonkiaikaan tai halutessaan, samoin hernekeittoa. Ihan mitä tahansa ruokaa voi tietenkin keskituloinen syödä kun voi itse päättää mitä ja kuinka usein niitä syö.
Tietäessään, että on mahdollisuus moneen asiaan, mutta omasta valinnastaan jättää osan niistä käyttämättä elämä on kuitenkin erilaista.
Jos ei lennäkään sinne Pariisiin tai syö joka päivä pihviä, niin voi kuitenkin mennä toisinaan sinne missä viihtyy ja ostaa toisinaan muuta ruokaa kun hernesoppa kyllästyttää.
En ole kyllä kenenkään köyhän täällä nähnyt sanoneen, että köyhän mielestä keskituloisen elämä on kurjaa ja "päätä hajoittavaa"?