Lue keskustelun säännöt.
Heli näyttää kahden päivän ruokansa nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan.
04.05.2022 |
Tätä on oikea köyhyys.
Kommentit (713)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka oma lapsuus ei ollutkaan ns köyhää, meillä tulot vaihteli todella rankasti - velaksi ostettiin välillä ruokaa jotta saatiin syödä, mutta sitten taas välillä oli rahaa harrastaa ja matkustellakin. Omilleni muutin n 16-vuotiaana, ja siinä sitten opintotukien, -lainan ja kesätöiden kanssa rakensin omaa elämää mutkienkin kautta.
Nykyisin olen keski-ikäinen ja keskitasoinen. Silti korjaan vaatteita jos niihin tulee reikiä, parsin myös sukkia sillon kun ne ovat muuten ihan hyviä, ja ostan vaatteeni liki poikkeuksetta alennusmyynneistä. Nuoruudesta jäi tapa muokata esim kirpparilta ostettuja vaatteita sopiviksi, silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa, nykyisin käytän siitä säästyvät rahat esim matkusteluun tai muuhun mukavaan. Vaatekaapin sisällön keski-ikä on varmaan lähemmäs 10 vuotta, pidän melko "ajattomasta" tyylistä joten tämä toimii hyvin.
Säästän ruokakuluissa, en syö ulkona tai tilaile kotiin, mutta siksi, että käytän mielummin rahaa muihin juttuihin. Tämä on aivan eri asia kuin pakko. Vaikka välillä syönkin ennen tilipäivää illalliseksi kaurapuuroa tai pakasteesta vähemmän herkkuja aineksia siksi että kuukausibudjetti on mennyt jostain syystä yli, tämä on täysin oma valinta. Tämäkin on aivan eri asia kuin pakko. Ja jos silloin kaupassa onkin joku perusostos tarjouksessa, menenkin budjetista yli koska säästöä tulee.
Tulen aina muistamaan aina ne ajat kun vanhemmilla ei ollutkaan yhtäkkiä rahaa ja ruokaa oli juuri ja juuri sen verran että pahin nälkä lähti. Elämä on todella eri näköistä silloin kun ei oikeasti ole rahaa, ruokaa tai sitä pesuainetta, ja se näyttää täälläkin monelta unohtuvan jos sitä ovat koskaan ymmärtäneetkään.
Ymmärrän sinua vaikka meillä ei koskaan ollutkaan puutetta ruoasta. Se vain sai ajattelemaan muitakin ja rahankäyttöä pitkällä aikavälillä, tuskin olisin ymmärtänyt rahankäytön filosofiaa näin hyvin ilman köyhyyttä. Kiitos siitä isälleni ja äidilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyi noista kuvista myös se, että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.
Ja kuvan mehukaan ei ole sieltä halvemmasta päästä. Eikä nakkipaketti.
Näkyipä siellä ylähyllyllä olevan myös joku tölkkijuoma, liekö olutta vai limsaa, mutta äkkiä laskettuna hänellä olisi kyllä ollut varaa ostaa ihan ruokaakin, vaikkapa ne kaalilaatikkoainekset, jos olisi tehnyt parempia valintoja kaupassa.
Pointtihan tuossa on se, että kaappi on lähes tyhjä. Nuo kastikkeet ja tölkki (pantti 0,15€) voivat olla alesta, lahjoitus tai ruokajonosta, eikä niiden hankinnassa säästäminen olisi kokonaiskuvaa monella kymmenellä sentillä muuttanut. Köyhän kaapissa on vaan satunnaisesti mitä on halvalla sattunut saamaan. Kun ei ole puskuria, ei voi hyödyntää tarjouksia, jos hinta halvennettunakin nousee käytössä olevan pikku summan yli. Eli jos sinulla on 1,40€ rahaa leipään, ostat Pienen Pyöreän näkkileipäpaketin, 1,35€/250gr, vaikka Koulunäkkipaketti olisi olllut isompi, 375gr, mutta se olisi maksanut yli 2€, jota sinulla ei ole.
jos on 1,40€ rahaa leipään, niin ostat jauhoja ja hiivaa. Menet kotiisi, teet leipätaikinan, otat hiukan taikinaan seuraavan leivän juureksi ja sitten leivot sen leivän. Leipätaikinan koosta riippuen, voit leipoa vaikka kolmekin leipää, ehkä neljäkin.
Leipominenkin on hyvinvoivan mamman harrastus, jota pitää treenata, ettei viimeisellä eurolla ostettu jauho palaa kärtsähdä tai jää likilaskuiseksi. Köyhällä ei välttämättä ole siihen hätään kulhoa, yleiskonetta ja paistouuniakaan. Kätevät martat eivät yleensä olekaan köyhiä, mutta ei leipomataidottomuus tee köyhästäkään huonompaa ihmistä.
Nyt alkaa tekosyyt olemaan ihan tapissa.
Kun minä olin työtön ja köyhä, niin ihan onnistui leipominen ilman yleiskonetta, käsin vaivaamalla. Ja siinähän sen taidon oppii kun viikoittain leipoo. Olisi niin kiva omalla köyhyystaustalla ymmärtää näitä sinun ja artikkelin kaltaisia ihmisiä, mutta väkisin alkaa välittymään kuva, että köyhyys on ennen kaikkea henkistä.
Ei köyhällä tosiaankaan ole yleiskonetta, ei minulla ainakaan. Ei ole se ensimmäinen tarvittava ostos.
Onhan se turhaa rahanmenoa jos leipomus epäonnistuu.
Monta kertaa joutuu opettelemaan, siinähän se säästö hukkuu puhumattakaan sähkön hinnasta.
Usein käy juuri niin, että kun leipoo huvikseen niin onnistuu. Mutta kun on stressi, että pitää onnistua niin epäonnistuu.
Ei kaikki vaan ole leipojia, kuten ei ole ompelijoitakaan. Silloin voi olla järkevää olla yrittämättä.Tässä tulikin kiteytettynä se, miksi jotku ihmiset pysyvät elämänsä köyhinä. Mitään ei kannata opetella tai tehdä, koska järkevämpää on olla yrittämättä.
Köyhälläkin on oikeus käyttää järkeään. Silloin kun se yrittäminen tulee kalliimmaksi kuin esimerkiksi valmiina alennuksella ostettu tuote köyhän on järkevää valita se itselleen halvin vaihtoehto.
Varakkaalla ei hetkauta mitenkään vaikka muutamat leipomukset epäonnistuisivat tai sähkölasku nousee jopa kymppejä.
Köyhällä ei ole tähän varaa.
Sähkön kulutuksen ei tarvitse nousta paljoa kun se nostaa myös suhteessa siirtomaksua yllättävän paljon.
Itse ainakin mahdollisimman vähäinen sähköuunin käyttö on eräs tapa säästää.
Jos yksinelävä omilla leipomuksillaan mahdollisesti hiukan säästää niin se kosahtaa takaisin korkojen kera sähkölaskussa.
Eikä edes välttämättä säästä leipomalla itse.
Kannattaa ennenkuin antaa tulla tylytystä köyhille, ymmärrän kyllä miten kivaa se on, miettiä oliskohan köyhän jutuissa perää, hänen omalla kohdallaan, tilanteet ovat erilaisia.
Köyhä kyllä yrittää ihan tarpeeksi, koko ajan joutuu yrittämään pärjätä. Hän ei voi lillua huolettomana hetkeäkään unohtamatta tilannettaan.
Sanoisin, että hyvin harvat näistä "neuvojista" ja " kunnon kansalaisista" tosipaikan tullen pärjäisivät köyhänä montaa kuukautta. Eiköhän sen jälkeen virsi vaihtuisi toiseksi.
"Ei sen tällaista pitänyt olla, täähän on ihan kauheeta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
Mnä olen niin köyhä, että ostan koko vuoden ruuat kerralla!
Toisin sanoen, et ole ole köyhää nähnytkään, jos puhut paljon ostamisesta. Kerro mtä ne neljä pulloa maksoivat. Sitä ennen en usko, että köyhän kannattaa ostaa ensisijaisesti pesuainetta eikä ruokaa.
No siinähän lukee, että on säästetty 8 euroa kun tuotteet ostettiin puoleen hintaan, joten 8 euroahan silloin on myös maksettu. Ja sen takia kun ostaa pesuaineita silloin kun ne on tarjouksessa, jää sitä rahaa enemmän myös siihen ruokaan kun niitä pesuaineita tarvitsee sitten ostaa harvemmin ja on jo kerran ostettu enemmän halvemmalla. Kuinka joku ei tätä ymmärrä?
Kuinka sinä et ymmärrä, että köyhille ei helposti tule tilannetta, että juuri silloin kun pesuainetta (tai jotain muuta tuotetta, jota ei kuitenkaan sillä hetkellä akuutisti tarvita) on alessa, heillä olisi laittaa rahat siihen eikä ruokaan?
kuinka sillä köyhällä sitten on varaa ostaa sitä silloin kun on akuutti tarve ja tuote maksaa vielä enemmän?
Ei välttämättä olekaan. Olen joskus pessyt astiat suihkugeelillä tai antanut olla pari, kolme päivää likaisena tiskialtaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
Mnä olen niin köyhä, että ostan koko vuoden ruuat kerralla!
Toisin sanoen, et ole ole köyhää nähnytkään, jos puhut paljon ostamisesta. Kerro mtä ne neljä pulloa maksoivat. Sitä ennen en usko, että köyhän kannattaa ostaa ensisijaisesti pesuainetta eikä ruokaa.
No siinähän lukee, että on säästetty 8 euroa kun tuotteet ostettiin puoleen hintaan, joten 8 euroahan silloin on myös maksettu. Ja sen takia kun ostaa pesuaineita silloin kun ne on tarjouksessa, jää sitä rahaa enemmän myös siihen ruokaan kun niitä pesuaineita tarvitsee sitten ostaa harvemmin ja on jo kerran ostettu enemmän halvemmalla. Kuinka joku ei tätä ymmärrä?
Kuinka sinä et ymmärrä, että köyhille ei helposti tule tilannetta, että juuri silloin kun pesuainetta (tai jotain muuta tuotetta, jota ei kuitenkaan sillä hetkellä akuutisti tarvita) on alessa, heillä olisi laittaa rahat siihen eikä ruokaan?
kuinka sillä köyhällä sitten on varaa ostaa sitä silloin kun on akuutti tarve ja tuote maksaa vielä enemmän?
Ei välttämättä olekaan. Olen joskus pessyt astiat suihkugeelillä tai antanut olla pari, kolme päivää likaisena tiskialtaassa.
Omalla kohdallani on niin, että jos joku tarjous on loppukuusta en pysty sitä hyödyntänään useinkaan.
Jos on pesuaine tai mikä tahansa ei niin pakollinen loppu niin sitä ostosta siirretään. Tai keksitään juuri joku muu keino. Olen itse pessyt käsipyykkiä Fairylla tai tiskannut Mäntysuovalla esim.
Ostan aina ensin ruokaa ja siirrän jotain muuta. Ei ole kivaa olla nälkäisenä. Pyykinpesua voi siirtää.
Tietenkin kun sitten joskus ostaa pesuainetta joku toinen, ehkä myöhempään siirrettävä ostos jää taas pois jne.
Tätähän tämä köyhän elämä on, koko ajan mietittävä mikä on valttämätöntä.
Olisihan se aivan uskomatonta kun voisi aina ostaa tarvittavan ja hyödyntää tarjouksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyi noista kuvista myös se, että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.
Ja kuvan mehukaan ei ole sieltä halvemmasta päästä. Eikä nakkipaketti.
Näkyipä siellä ylähyllyllä olevan myös joku tölkkijuoma, liekö olutta vai limsaa, mutta äkkiä laskettuna hänellä olisi kyllä ollut varaa ostaa ihan ruokaakin, vaikkapa ne kaalilaatikkoainekset, jos olisi tehnyt parempia valintoja kaupassa.
Pointtihan tuossa on se, että kaappi on lähes tyhjä. Nuo kastikkeet ja tölkki (pantti 0,15€) voivat olla alesta, lahjoitus tai ruokajonosta, eikä niiden hankinnassa säästäminen olisi kokonaiskuvaa monella kymmenellä sentillä muuttanut. Köyhän kaapissa on vaan satunnaisesti mitä on halvalla sattunut saamaan. Kun ei ole puskuria, ei voi hyödyntää tarjouksia, jos hinta halvennettunakin nousee käytössä olevan pikku summan yli. Eli jos sinulla on 1,40€ rahaa leipään, ostat Pienen Pyöreän näkkileipäpaketin, 1,35€/250gr, vaikka Koulunäkkipaketti olisi olllut isompi, 375gr, mutta se olisi maksanut yli 2€, jota sinulla ei ole.
jos on 1,40€ rahaa leipään, niin ostat jauhoja ja hiivaa. Menet kotiisi, teet leipätaikinan, otat hiukan taikinaan seuraavan leivän juureksi ja sitten leivot sen leivän. Leipätaikinan koosta riippuen, voit leipoa vaikka kolmekin leipää, ehkä neljäkin.
Leipominenkin on hyvinvoivan mamman harrastus, jota pitää treenata, ettei viimeisellä eurolla ostettu jauho palaa kärtsähdä tai jää likilaskuiseksi. Köyhällä ei välttämättä ole siihen hätään kulhoa, yleiskonetta ja paistouuniakaan. Kätevät martat eivät yleensä olekaan köyhiä, mutta ei leipomataidottomuus tee köyhästäkään huonompaa ihmistä.
Nyt alkaa tekosyyt olemaan ihan tapissa.
Kun minä olin työtön ja köyhä, niin ihan onnistui leipominen ilman yleiskonetta, käsin vaivaamalla. Ja siinähän sen taidon oppii kun viikoittain leipoo. Olisi niin kiva omalla köyhyystaustalla ymmärtää näitä sinun ja artikkelin kaltaisia ihmisiä, mutta väkisin alkaa välittymään kuva, että köyhyys on ennen kaikkea henkistä.
Ei köyhällä tosiaankaan ole yleiskonetta, ei minulla ainakaan. Ei ole se ensimmäinen tarvittava ostos.
Onhan se turhaa rahanmenoa jos leipomus epäonnistuu.
Monta kertaa joutuu opettelemaan, siinähän se säästö hukkuu puhumattakaan sähkön hinnasta.
Usein käy juuri niin, että kun leipoo huvikseen niin onnistuu. Mutta kun on stressi, että pitää onnistua niin epäonnistuu.
Ei kaikki vaan ole leipojia, kuten ei ole ompelijoitakaan. Silloin voi olla järkevää olla yrittämättä.Tässä tulikin kiteytettynä se, miksi jotku ihmiset pysyvät elämänsä köyhinä. Mitään ei kannata opetella tai tehdä, koska järkevämpää on olla yrittämättä.
Köyhälläkin on oikeus käyttää järkeään. Silloin kun se yrittäminen tulee kalliimmaksi kuin esimerkiksi valmiina alennuksella ostettu tuote köyhän on järkevää valita se itselleen halvin vaihtoehto.
Varakkaalla ei hetkauta mitenkään vaikka muutamat leipomukset epäonnistuisivat tai sähkölasku nousee jopa kymppejä.
Köyhällä ei ole tähän varaa.Sähkön kulutuksen ei tarvitse nousta paljoa kun se nostaa myös suhteessa siirtomaksua yllättävän paljon.
Itse ainakin mahdollisimman vähäinen sähköuunin käyttö on eräs tapa säästää.
Jos yksinelävä omilla leipomuksillaan mahdollisesti hiukan säästää niin se kosahtaa takaisin korkojen kera sähkölaskussa.
Eikä edes välttämättä säästä leipomalla itse.
Kannattaa ennenkuin antaa tulla tylytystä köyhille, ymmärrän kyllä miten kivaa se on, miettiä oliskohan köyhän jutuissa perää, hänen omalla kohdallaan, tilanteet ovat erilaisia.Köyhä kyllä yrittää ihan tarpeeksi, koko ajan joutuu yrittämään pärjätä. Hän ei voi lillua huolettomana hetkeäkään unohtamatta tilannettaan.
Sanoisin, että hyvin harvat näistä "neuvojista" ja " kunnon kansalaisista" tosipaikan tullen pärjäisivät köyhänä montaa kuukautta. Eiköhän sen jälkeen virsi vaihtuisi toiseksi.
"Ei sen tällaista pitänyt olla, täähän on ihan kauheeta".Tuo uunista jankkaaminen on ihan täyttä tuubaa. Vattefall arvioi, että neljän tunnin yhtä jaksoinen uunin lämmitys maksaa sähkölaskussa noin 0,30 €. Neljän tunnin siis ja yhden leivän/sämpylöiden paistoon menee alta tunti. Tämä täytyy toistaa n. kolme kertaa kuukaudessa. Ei siis mene todellakaan kymppejä kuussa sähkölaskuun parin leivonta kerran takia.
Huvittaa, että sinä puhut kuin kukaan muu ei olisi kokenut köyhyyttä. Itselleni on leipäjonot tuttuja, tukipäivän odottelu kaapit tyhjänä tuttua. Tiedän mitä on, kun vaatteet lahoaa päälle ja uusia ei ole varaa ostaa tai miltä tuntuu, kun ei mahdollisuutta käydä koskaan missään.
Minä vain päätin joka asian suhteen yrittää ja olla luovuttamatta. Minä en valittanut ja uhriutunut köyhyyteni kanssa, vaan opettelin uusia taitoja kompensoidakseni rahan puutetta. Tämän takia minä olen myös onnistunut nousemaan sieltä köyhyydestä pois.
Sinä saat elää ihan kuinka tykkäät, mutta anna myös minun elää niinkuin minä tykkään.
Tyhmintä on kahden köyhän tapella keskenaan kumpi on "parempi" köyhä.
Minä en leivo enkä käytä uunia yhtään turhaan. Se on minun valintani, sinun on joku muu.
Minä en nouse köyhyydestä, olen jo sen ikäinen etten ehdi. Aika on rajallinen. Tuloni ovat mitkä ovat.
Siksi en ala enää leikkiä mitään suorittajaa, hankin mieluummin tuotteen valmiina jos sen saan samaan hintaan tai halvemmalla.
Elän tämän loppuajan parhaaksi katsomallani tavalla.
Siten miten parhaiten itse jaksan henkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyi noista kuvista myös se, että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.
Ja kuvan mehukaan ei ole sieltä halvemmasta päästä. Eikä nakkipaketti.
Näkyipä siellä ylähyllyllä olevan myös joku tölkkijuoma, liekö olutta vai limsaa, mutta äkkiä laskettuna hänellä olisi kyllä ollut varaa ostaa ihan ruokaakin, vaikkapa ne kaalilaatikkoainekset, jos olisi tehnyt parempia valintoja kaupassa.
Pointtihan tuossa on se, että kaappi on lähes tyhjä. Nuo kastikkeet ja tölkki (pantti 0,15€) voivat olla alesta, lahjoitus tai ruokajonosta, eikä niiden hankinnassa säästäminen olisi kokonaiskuvaa monella kymmenellä sentillä muuttanut. Köyhän kaapissa on vaan satunnaisesti mitä on halvalla sattunut saamaan. Kun ei ole puskuria, ei voi hyödyntää tarjouksia, jos hinta halvennettunakin nousee käytössä olevan pikku summan yli. Eli jos sinulla on 1,40€ rahaa leipään, ostat Pienen Pyöreän näkkileipäpaketin, 1,35€/250gr, vaikka Koulunäkkipaketti olisi olllut isompi, 375gr, mutta se olisi maksanut yli 2€, jota sinulla ei ole.
jos on 1,40€ rahaa leipään, niin ostat jauhoja ja hiivaa. Menet kotiisi, teet leipätaikinan, otat hiukan taikinaan seuraavan leivän juureksi ja sitten leivot sen leivän. Leipätaikinan koosta riippuen, voit leipoa vaikka kolmekin leipää, ehkä neljäkin.
Leipominenkin on hyvinvoivan mamman harrastus, jota pitää treenata, ettei viimeisellä eurolla ostettu jauho palaa kärtsähdä tai jää likilaskuiseksi. Köyhällä ei välttämättä ole siihen hätään kulhoa, yleiskonetta ja paistouuniakaan. Kätevät martat eivät yleensä olekaan köyhiä, mutta ei leipomataidottomuus tee köyhästäkään huonompaa ihmistä.
Nyt alkaa tekosyyt olemaan ihan tapissa.
Kun minä olin työtön ja köyhä, niin ihan onnistui leipominen ilman yleiskonetta, käsin vaivaamalla. Ja siinähän sen taidon oppii kun viikoittain leipoo. Olisi niin kiva omalla köyhyystaustalla ymmärtää näitä sinun ja artikkelin kaltaisia ihmisiä, mutta väkisin alkaa välittymään kuva, että köyhyys on ennen kaikkea henkistä.
Ei köyhällä tosiaankaan ole yleiskonetta, ei minulla ainakaan. Ei ole se ensimmäinen tarvittava ostos.
Onhan se turhaa rahanmenoa jos leipomus epäonnistuu.
Monta kertaa joutuu opettelemaan, siinähän se säästö hukkuu puhumattakaan sähkön hinnasta.
Usein käy juuri niin, että kun leipoo huvikseen niin onnistuu. Mutta kun on stressi, että pitää onnistua niin epäonnistuu.
Ei kaikki vaan ole leipojia, kuten ei ole ompelijoitakaan. Silloin voi olla järkevää olla yrittämättä.Tässä tulikin kiteytettynä se, miksi jotku ihmiset pysyvät elämänsä köyhinä. Mitään ei kannata opetella tai tehdä, koska järkevämpää on olla yrittämättä.
Köyhälläkin on oikeus käyttää järkeään. Silloin kun se yrittäminen tulee kalliimmaksi kuin esimerkiksi valmiina alennuksella ostettu tuote köyhän on järkevää valita se itselleen halvin vaihtoehto.
Varakkaalla ei hetkauta mitenkään vaikka muutamat leipomukset epäonnistuisivat tai sähkölasku nousee jopa kymppejä.
Köyhällä ei ole tähän varaa.Sähkön kulutuksen ei tarvitse nousta paljoa kun se nostaa myös suhteessa siirtomaksua yllättävän paljon.
Itse ainakin mahdollisimman vähäinen sähköuunin käyttö on eräs tapa säästää.
Jos yksinelävä omilla leipomuksillaan mahdollisesti hiukan säästää niin se kosahtaa takaisin korkojen kera sähkölaskussa.
Eikä edes välttämättä säästä leipomalla itse.
Kannattaa ennenkuin antaa tulla tylytystä köyhille, ymmärrän kyllä miten kivaa se on, miettiä oliskohan köyhän jutuissa perää, hänen omalla kohdallaan, tilanteet ovat erilaisia.Köyhä kyllä yrittää ihan tarpeeksi, koko ajan joutuu yrittämään pärjätä. Hän ei voi lillua huolettomana hetkeäkään unohtamatta tilannettaan.
Sanoisin, että hyvin harvat näistä "neuvojista" ja " kunnon kansalaisista" tosipaikan tullen pärjäisivät köyhänä montaa kuukautta. Eiköhän sen jälkeen virsi vaihtuisi toiseksi.
"Ei sen tällaista pitänyt olla, täähän on ihan kauheeta".Tuo uunista jankkaaminen on ihan täyttä tuubaa. Vattefall arvioi, että neljän tunnin yhtä jaksoinen uunin lämmitys maksaa sähkölaskussa noin 0,30 €. Neljän tunnin siis ja yhden leivän/sämpylöiden paistoon menee alta tunti. Tämä täytyy toistaa n. kolme kertaa kuukaudessa. Ei siis mene todellakaan kymppejä kuussa sähkölaskuun parin leivonta kerran takia.
Huvittaa, että sinä puhut kuin kukaan muu ei olisi kokenut köyhyyttä. Itselleni on leipäjonot tuttuja, tukipäivän odottelu kaapit tyhjänä tuttua. Tiedän mitä on, kun vaatteet lahoaa päälle ja uusia ei ole varaa ostaa tai miltä tuntuu, kun ei mahdollisuutta käydä koskaan missään.
Minä vain päätin joka asian suhteen yrittää ja olla luovuttamatta. Minä en valittanut ja uhriutunut köyhyyteni kanssa, vaan opettelin uusia taitoja kompensoidakseni rahan puutetta. Tämän takia minä olen myös onnistunut nousemaan sieltä köyhyydestä pois.
Onneksi olkoon! Olet ilmeisesti sen verran nuori ja terve, että sinulla oli mahdollisuuksia valita. Tarviitkoos sädekehän kiillottajaa vai kiillotatko sen ihan itse.
Köyhyys ei ole ainakaan mitenkään sinua jalostanut paremmaksi ihmiseksi henkisesti.
Kovin kylmästi puhut vertaisistasi.
Tietämättä ihmisten taustoja ja kohtaloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyynel. Meinaako köyhä että normaalituloinen heittää lapsen haalarin pois kun se repeää? Se paikataan.
Uusavuttomuutta.
Joo kosteussuojattuun kerrokseen tökitään naulalla reikiä tai sulatetaan silittämällä. Nykyaikaa.
Kuvat haalarit eivät olleet koskaan kosteussuojaa nähneetkään.
Ja näytti kyllä housuilta eikä haalarista. Tämä hyvätuloinen kyllä paikkaa repeytyneet ulkoiluvaatteet, myös omani, itseliimaantuvilla tarrapaikoilla, jotka myös ovat vedenpitäviä. En silittämistä vaativilla enkä varsinkaan neuvomalla. Lapsen haalarin punttiin on joskus vedetty juurikin jesaria, kun ei tarrapaikkoja ole kaapissa ollut ja päiväkotiin on pitänyt lähteä. Hyvin sekin ajaa asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovasti täällä "köyhä" uhriutuu ja nämä pari jotka antaa neuvoja köyhyyden voittamisesta tai päihteiden jättämisestä saa alapeukkuja. Mistä kiikastaa?
Nyt kun uutisoitiin niistä Jalostajan hernekeitoista että muutamissa oli kuolleita kuoriaisia joukossa...
Ottaisi kyllä luonnon päälle ostaa viimeisillä rahoilla hernekeittoa ja todeta purkin aukaisun jälkeen, että siellä on kuoriaisia. Kyllä £@€%&? ottais niin pattiin ja sarvi alkaisi pullottaa otsalla. En ilkeä nyt ottaa noita kaapissa olevia tölkkejä minnekään ulkoilureissuun mukaan, jos niistä löytyy tuollainen ötökkäyllätys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elänyt köyhyyshetkeni kun erosin, masennuin ja olin ihan pohjalla. Sain toimeentulotukea, eli tiedän mitä köyhyys on.
Silti, kuvia katsoessani alkoi naurattaan ja olin pölmistynyt etteivätkö he parempaan pystyneet. Näilläkö kuvilla pitää sääliä hakea.
Kun meillä oli se köyhyyshetki, niin kyllä meillä lapselle saatiin ehjät ulkovaatteet kirpparilta sekä Hope järjestöltä. Ei tarvinut alkaa jeesusteippaileen lastenvaatteita.
Kaalilaatikko on aina ollut yksi mun lemppariruoka. Mitä vikaa siinä nyt on?
Ainiin ja kyllä me tultiin ihan hyvin toimeen sillä toimeentukitulolla. Lapset oli siististi pukeutuneet, harrastivat, kaapit oli täynnä ruokaa, käytiin elokuvissa ja lintsillä ja laivaristeilyllä yms. Piti vain tehdä tarkka budjetti siitä mihin rahat käyttää. Itse lopetin tupakoinnin esimerkiksi ja se oli yksi iso taloudellinen säästö niin myös terveyden kannalta hyvä sijoitus.
Köyhissä on todella paljon uusavuttomuutta, holtitonta rahankäyttöä. Nykyään olen kaupan kassalla töissä ja huomaa kyllä ne ns köyhät ihmiset ja tukipäivän ostokset. Monesti tulee paha mieli esim lapsiperheiden kohdalla kun ostoskärry pullistelee ns turhaa, kallista ja epäterveellistä. Samat henkilöt loppukuusta ostaa niitä kakikista halvempia ja sitä safkaa mihin on enää varaa. Tekis mieli antaa neuvoja siihen, että koko kuun voisi syödä ihan hyvin ja ok:sti eikä niin et tukipäivinä mässäillään olan takaa ja loppukuusta nähdään jo melkein nälkää.
Olen ollut köyhä kahdeksan vuotta yhtä soittoa ja totta vie ostan rahapäivänä enemmän ja kalliimpaa, kuin loppukuusta. Se on vain inhimillistä. Ruoka/herkut ovat ainoa hemmottelu, mihin mulla on varaa, joten niihin käytän rahaa silloin, kun se on mahdollista. Minua ei odota ulkomaanreissu tai Lapin laskettelureissu, ei mitkään juhlat, ei mikään arjesta poikkeava. En käy kampaamossa, hieronnassa, teatterissa tai keikoilla. Kyllä vain suon itselleni ja lapsilleni silloin tällöin suklaalevyn tai pitsan.
Ollaan työssäkäyvä perhe. Aika aina kortilla, ei mitenkään jatkuvasti odota ulkomaanmatka nurkan takana. Lapissa käytiin ajelemassa viime kesänä mutta majoituttiin pääosin teltassa. Ei meillä mitenkään tajunnanräjäyttävää viikonloppuelämää ole. Monesti sitä on töistä niin väsynyt että hyvä kun ehtii ollenkaan levähtää viikonloppuna. Sukulaisia ja kavereita nähdään ja toisiemme luona kyläillään.
Jos sähköuunin kulutus maksaa tunnissa 30 senttiä niin siihen tulee siirtomaksu päälle, noin kolminkertaisena. Plus muun kulutuksen nostama siirtomaksu.
Jos on 1,20 kerta. Jos on kuukaudessa viisi viikkoa niin 6 euroa.
Plus leipomisaineet päälle. Plus mahdolliset susituootteet.
Ei se nyt niin halpaakaan ole, periaate taitaa olla nyt joillekin se tärkein juttu. Köyhän pitää kiittä ja kumartaa viisaampien neuvoista. Tai jos varakaskin leipoo niin köyhänkin pitää leipoa, muuten varakas loukkaantuu verisesti.
Köyhän ei pidä sanoa vastaan tai missään nimessä kieltäytyä leipomasta itse.
Köyhä ei saa niskuroida. Vanhan ajan meininki kunniaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskelija joten koko kaveriporukka ollaan köyhiä. Kerran oli tarkoitus viettää iltaa yhdessä, laittaa ruokaa ja juoda viiniä.
Yksi kaveri sanoi ettei voi osallistua ruokakulujen jakamiseen koska hänellä ei ole yhtään rahaa. Mentiin kuitenkin yhdessä kauppaan ja hän osti jonkun yli 2 maksavan paistopisteen pikkupitsan?? Ja nämä yhdessä ostetut ruuat olisivat maksaneet reilu 3 per henkilö. Ja viiniin ja tupakkaan oli taas rahaa.
No ei siinä, me muut jaettiin tämä ylimääräinen 3 niin ei siinä isoa eroa tullut mutta ärsyttää tuollaiset ihmiset
Tarkoitus oli ostaa viiniä, mutta sitten olikin väärin, että tuo kyseinen henkilö osti viiniä? Ok.
Tuttavani on tällainen jolla on ruokakaupassa suhtellisuudentaju hukassa. Työttömyystaustaa useamman vuoden ajalta (töissä ahdistaa ja pitää herätä ennen kello 11). Saattaa siis kaupassa ostaa sellaisia kokkikartanon lohikeittoja perheelle, pussisalatteja jotka valmiiksi suikaloidut salaatit.
Köyhä voi myös olla pitkäaikaissairas pelkällä toimeentulotuen minimillä. Samalla henkilöllä voi myös olla rajattu ruokavalio, niin ettei sieltä ilmaisjakelusta ole mitään syötäväksi kelpaavaa edes haettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa olla köyhä, jos on neuvokas. Ja jaksaa nähdä vähän vaivaa ja ennakoida. Rumasti sanottu fiksu köyhä pärjää paremmin kuin tyhmä köyhä. Ehkä fiksu köyhä lopulta löytää jotain töitäkin.
Auttaisin mielelläni menojen järkeistämisessä jota kuta, mutta ensimmäisenä käskisin jättää päihteet, röökit ja energiajuoma ja noutoruuan. Sen jälkeen musta ei enää tykättäis.
Huutonaurua! Huutonaurua! Lisää huutonaurua!
Menepä ehdottamaan tuota yli nelikymppiselle, vajaatyökykyiselle, joka on saanut potkut yt-neuvottelujen päätteeksi. Vanhuuseläkkeelle on aikaa 20 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle ei kriteerit täyty, mutta kokopäivätöihin ei kykene. Jos hänelle taiot työpaikan, niin ihme.
Lisään vielä, että osapäivätöitä on turha ehdottaa, kun työnantajat haluavat siihenkin täysin työkykyisen henkilön, kun ties vaikka 30 vuoden kuluttua se työ muuttuu kokopäiväiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elänyt köyhyyshetkeni kun erosin, masennuin ja olin ihan pohjalla. Sain toimeentulotukea, eli tiedän mitä köyhyys on.
Silti, kuvia katsoessani alkoi naurattaan ja olin pölmistynyt etteivätkö he parempaan pystyneet. Näilläkö kuvilla pitää sääliä hakea.
Kun meillä oli se köyhyyshetki, niin kyllä meillä lapselle saatiin ehjät ulkovaatteet kirpparilta sekä Hope järjestöltä. Ei tarvinut alkaa jeesusteippaileen lastenvaatteita.
Kaalilaatikko on aina ollut yksi mun lemppariruoka. Mitä vikaa siinä nyt on?
Ainiin ja kyllä me tultiin ihan hyvin toimeen sillä toimeentukitulolla. Lapset oli siististi pukeutuneet, harrastivat, kaapit oli täynnä ruokaa, käytiin elokuvissa ja lintsillä ja laivaristeilyllä yms. Piti vain tehdä tarkka budjetti siitä mihin rahat käyttää. Itse lopetin tupakoinnin esimerkiksi ja se oli yksi iso taloudellinen säästö niin myös terveyden kannalta hyvä sijoitus.
Köyhissä on todella paljon uusavuttomuutta, holtitonta rahankäyttöä. Nykyään olen kaupan kassalla töissä ja huomaa kyllä ne ns köyhät ihmiset ja tukipäivän ostokset. Monesti tulee paha mieli esim lapsiperheiden kohdalla kun ostoskärry pullistelee ns turhaa, kallista ja epäterveellistä. Samat henkilöt loppukuusta ostaa niitä kakikista halvempia ja sitä safkaa mihin on enää varaa. Tekis mieli antaa neuvoja siihen, että koko kuun voisi syödä ihan hyvin ja ok:sti eikä niin et tukipäivinä mässäillään olan takaa ja loppukuusta nähdään jo melkein nälkää.
Olen ollut köyhä kahdeksan vuotta yhtä soittoa ja totta vie ostan rahapäivänä enemmän ja kalliimpaa, kuin loppukuusta. Se on vain inhimillistä. Ruoka/herkut ovat ainoa hemmottelu, mihin mulla on varaa, joten niihin käytän rahaa silloin, kun se on mahdollista. Minua ei odota ulkomaanreissu tai Lapin laskettelureissu, ei mitkään juhlat, ei mikään arjesta poikkeava. En käy kampaamossa, hieronnassa, teatterissa tai keikoilla. Kyllä vain suon itselleni ja lapsilleni silloin tällöin suklaalevyn tai pitsan.
Ollaan työssäkäyvä perhe. Aika aina kortilla, ei mitenkään jatkuvasti odota ulkomaanmatka nurkan takana. Lapissa käytiin ajelemassa viime kesänä mutta majoituttiin pääosin teltassa. Ei meillä mitenkään tajunnanräjäyttävää viikonloppuelämää ole. Monesti sitä on töistä niin väsynyt että hyvä kun ehtii ollenkaan levähtää viikonloppuna. Sukulaisia ja kavereita nähdään ja toisiemme luona kyläillään.
En ole käynyt ikinä ulkomailla, en edes Tallinnassa. Minulla ei ole autoa. Pääosin teltassa on eri asia kuin täysin teltassa, kun voi vaikkapa sateen sattuessa valita.
Aikaa minulla kyllä on eri tavalla kuin työssä käydessä.
Silti ostan välillä pitsaa tai käydään hampurilaisilla. Sinäkin voit puolestani elää niin pihisti kuin haluat, ei ole multa pois, mutta välillä huvittaa, kun keskituloiset täällä kilvan vakuuttelevat etteivät hekään osta ikinä mitään tai käy missään. Ovat pahus vieköön parempia köyhiäkin kuin me oikeasti persaukiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
En ole eläessäni ostanu tahranpoistoainetta. Olen vissiin säästäny tosi paljon. T. 50v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, "ongelmia toiminnanohjauksessa". Eli köyhä on yleensä tyhmä, kuten sanoin.
Sitäkö sitten pitäisi sympatiseerata? Suomessa kaikki voivat opiskella, myös sairaat. Sairaseläkkeellä elää kyllä, ellei muuten ole ryssinyt asioitaan joillakin vipeillä ja vastaavilla. Suomessa ei ole muita köyhiä kuin nämä omat asiansa ryssineet.
Vähänpä tiedät. Minulla on ongelmia toiminnanohjauksessa, mutta olen silti hyvin älykäs. Tämä voi olla tietenkin liian vaikea asia kaltaisesi ymmärtää.
No niin varmaan joo. Siis hyvin älykäs, mutta ei osaa edes käyttää rahaa? Et ole älykäs muuta kun omasta mielestäsi.
Riippuu tietysti siitä, että miltä kannalta asiaa katsoo. Jos rahan määrä määrittelee älykkyyttä mielestäsi, niin olet vapaa ajattelemaan niin.
Todellinen ongelma tässä taitaa olla se, että köyhä kuvittelee keskiluokkaisen elämän olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Itse ainakin hieman loukkaannun, kun köyhä kuvailee elämääni ja kertoo, kuinka kurjaa ja "päätä hajoittavaa" sellainen on.
Olen kuitenkin varsin onnellinen ja syön kaalilaatikkoa sesonkiaikaan kerran viikossa. Myös hernekeitto on hyvää. Puoli kiloa kuivattuja herneitä maksaa 0,69€ ja siitä tehtyä keittoa meillä syödään kolme päivää.
Instagram ja blogit eivät ole todellisuutta. Aika monella olisi mahdollisuus ostaa parinkympin hyppylento Pariisiin, varata halpa hostelli jostain slummista ja käydä kuvaamassa itsensä pommac-lasin kanssa loistohotellin aulassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työssäkäyvä ja ihan hyvin tienaava mutta ostan silti vaatteet pääosin käytettynä. Juuri tuli parit uudet housut, yhdet mustat siistit housut ja yhdet adidas ulkoiluhousut, ostettua Uffin kolmen euron päiviltä. Farkkulöytöjä teen säännöllisesti. Ihmiset ostavat ja kierrättävät niin paljon vaatteita etten ymmärrä miten joku voi väittää ettei kirpparilta löydy mitään.
Ja luulisi että juurikin näillä joilla on työttömyyttä niin ehtisivät mennä tarjousten perässä, mennä kirppareille. Koko päivä aikaa.Olen työkkärin tukiensaaja opiskelija ja hyvin harvoin löydän kirppareilta mitään. Ennen oli toisin, löysi vaikka mitä. Ihmiset ovat kai niin köyhtyneet ettei löydy tavaraa enää yhtä paljon kirppareilta.
En syytä ketään, olen hyväksynyt tilanteen ja ostan vaatteet uutena. Kovin montaa vaatekappaletta ei tarvitse kiertoon. Pärjään ihan ok ja ostan nettivaatekauppojen aleista yms. Olisi hauskaa koluta kirppareita enemmän muttei ole niin enää löytöjä. Keskiluokka on köyhtynyt.
Tässä on mennyt pari vuotta koronan kanssa, jolloin ei vaatteita ole tarvinnut Ehkä tilanne muuttuisi, nyt kun palataan vähän normaalimpaan elämään, mutta kun ei vaan palata siihen entiseen normaaliin.
EUn Venäjän pakotteet iskevät yhtälailla meihin kuin Venäjäänkin, ja Ukrainan sotakin tuntuu.
Jo pelkästään polttoaneiden hinnan loikka seuraavan pakotepaketin vuoksi nostaa taas tuotteiden, asumisen (no, onneksi tulee kesä tähän väliin) liikkumisen jne hintoja. Inflaatio laukkaa ja rahojamme taravitaan muille ja hallitus niitä mielellään muille lähettääkin. Minusta olisi reilua, että hallitus kertoisi kansalaisille rehellisesti, kuten Saksan talousministeri on montakertaa todennut, että tulemme köyhtymään. Ei tulisi yllätyksenä. Nyt meillä velkaviisikko parhaansa mukaan pyrkii asiaa pimittämään ottamalla kaikkiin turhiin prokkiksiinsa lisää ja lisää velkaa ja höpertää jostain koronasta, joka ei ole enää syy mihinkään.
Ei, vaan minulle sopii ihan hyvin, että köyhäkin saa jotain muuta kuin halvinta näkkileipää. Joillakin heistä kieltämättä on taloudenhallintaongelmia, mutta siihen pitäisi saada apua. Apu ei ole sitä, että heitä lyödään kepillä, haukutaan ja vaaditaan tukia entistä pienemmäksi.