Lue keskustelun säännöt.
Heli näyttää kahden päivän ruokansa nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan.
04.05.2022 |
Tätä on oikea köyhyys.
Kommentit (713)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitäisi heti heittää vaate roskiin jos on reikä? On niitä ennenkin paikattu nykyään ei vaan viitsitä tässä ympäristöä kuormittavasta kertakäyttökulttuurissa. Minä käyn töissä, mutta silti käytän vaatteeni loppuun asti. Risaisia käytän kotona, siistimpiä kodin ulkopuolella. En ymmärrä etenkään miksi lapselle pitäisi heti ostaa uusi haalari jos on pieni paikka? Kasvavat kuitenkin koko ajan ja pitää pian jo uusia muutenkin. Ehkä jotkut ovat köyhiä juuri siksi että elämäntapa on tuhlaileva? Mutta ymmärrän silti ettei kaikilla oikeasti ole rahaa mihinkään.
Kyse ei ole tuosta. Tässä ehdotettiin köyhille että lasten vedenpitävän haalarin voi paikata silitetyävällä paikalla. Köyhälle se on rahanmenoa ja hän käyttää pyöräkellarista löydettyä roudarinteippiä. Silituspaikka on oikean värinen eikä näy. Jesari näkyy. Molemmat haalarit on paikattu.
Sen teipinkin voi laittaa kauniisti nurjalle puolelle ja vain koristeparsia oikealta puolelta.
Sitäkin teen ihan rutiinilla.
Samaten muuten niitä paikkoja lahjoitellaan ilmaiseksi. Ja muuten myös noita ompelutarpeita, jos se on kynnyskysymys.
Miksi kommentoit, koska et tiedä mistä on kysymys? Vedenpitävän haalarin parsiminen pahentaa asiaa. Kurahousuihin paikan voi laittaa nurjalle pulelle, mutta niissäkin on nykyään joku vuori. Haalareissa on aina vuori ja teippi ei siihen laitettuna auta mitään.
No sitten ei parsi, vaan siistii päältä muuten. Joka tapauksessa sitä jesaria ei tarvitse lätkäistä ruttuna näkyviin.
Miten se vuori estää laittamasta teippia sisäpuolelle? Ratkoo saumasta sen verran että saa laitettua teipin ja ompelee sitten ratkotun kohdan kiinni.
Huokaus.
Loppuiko tekosyyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesittekö että venäläiset kopioi etiketit mutta tuote on muuta. Eniten niissä on öljyä palmu rapsi ja muuta kuin etiketissä luvataan. Myös juustot piraatteja vaikka Suomi etiketti .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää korjaan farkkuni jatkuvasti itse ommellen, vaikka olisi varaa ostaa uudetkin. Ei se ole mikään nolo asia.
Mistä kohtaa sulta yleensä hajoaa farkut ja miten saat sen nätisti korjattua niin ettei muut huomaa sitä?
Mulla aina hajoaa haaroista, tulee sellaiset oikein isot aukot ja niitä on aika mahdoton saada siististi korjattua. 😔
Niillä voi aika pitkään kulkea reikäisinä, kun laittaa alle pitkätkalsarit. 😁. Tämä on Ihan aito kokemuksesta kumpuava neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitäisi heti heittää vaate roskiin jos on reikä? On niitä ennenkin paikattu nykyään ei vaan viitsitä tässä ympäristöä kuormittavasta kertakäyttökulttuurissa. Minä käyn töissä, mutta silti käytän vaatteeni loppuun asti. Risaisia käytän kotona, siistimpiä kodin ulkopuolella. En ymmärrä etenkään miksi lapselle pitäisi heti ostaa uusi haalari jos on pieni paikka? Kasvavat kuitenkin koko ajan ja pitää pian jo uusia muutenkin. Ehkä jotkut ovat köyhiä juuri siksi että elämäntapa on tuhlaileva? Mutta ymmärrän silti ettei kaikilla oikeasti ole rahaa mihinkään.
Kyse ei ole tuosta. Tässä ehdotettiin köyhille että lasten vedenpitävän haalarin voi paikata silitetyävällä paikalla. Köyhälle se on rahanmenoa ja hän käyttää pyöräkellarista löydettyä roudarinteippiä. Silituspaikka on oikean värinen eikä näy. Jesari näkyy. Molemmat haalarit on paikattu.
Sen teipinkin voi laittaa kauniisti nurjalle puolelle ja vain koristeparsia oikealta puolelta.
Sitäkin teen ihan rutiinilla.
Samaten muuten niitä paikkoja lahjoitellaan ilmaiseksi. Ja muuten myös noita ompelutarpeita, jos se on kynnyskysymys.
Miksi kommentoit, koska et tiedä mistä on kysymys? Vedenpitävän haalarin parsiminen pahentaa asiaa. Kurahousuihin paikan voi laittaa nurjalle pulelle, mutta niissäkin on nykyään joku vuori. Haalareissa on aina vuori ja teippi ei siihen laitettuna auta mitään.
No sitten ei parsi, vaan siistii päältä muuten. Joka tapauksessa sitä jesaria ei tarvitse lätkäistä ruttuna näkyviin.
Miten se vuori estää laittamasta teippia sisäpuolelle? Ratkoo saumasta sen verran että saa laitettua teipin ja ompelee sitten ratkotun kohdan kiinni.
Huokaus.
Loppuiko tekosyyt?
Ei, mutta käy vilaisemassa kaupassa haalreita ja kerro sitten mistä ne puretaan. Päälikankaan saumat on teipattu, sitä kautta ei ainakaan. Olen omepelutaitoinen käsityöläinen. Koulutettu ja jo alunperin kiinnostunut ja lahjakas. Mutta jossain kulkee järkevyyden raja. Helpoin olisi leikata vuori reiän kohdalta ja laittaa teippinsitä kautta ja parsia vuoden reikä. Entäs ku teippi irtoaa, koska se irtoaa jossain pesussa? Edelleen sanon, että kommentoikaa adioista josta tiedätte. Älkää keksikö absurdeja ratkaisuja, jotka kuulostaa lähinnä v## lta.
Vierailija kirjoitti:
Mihin se kaikki raha menee? Kun olin opiskelija, minulla kyllä oli kaapissa ruokaa koko ajan.. Kun olin työtön, ei ollut huolta huomisesta. En tosin polttanut tupakkaa, en käynyt ulkona syömässä tai bilettämässä, tein itse ruoan ja katsoin hintojen perään kaupassa..
Olisi tosi kiva nähdä tällaisissa jutuissa kuukausitulot ja menojen jakautuminen.
Eihän tuossa tarvitse kuin sairastuminen, josta tulee lääkäri- ja lääkekuluja ja pitkä sairausloma, jonka aikana saa sairauspäivärahan monen viikon odottelun jälkeen. Vaikka Kela maksaisikin lääkärikulut, niin sairaana ei pysty juoksemaan päiväystarjousten perässä eikä kunto riitä valmistamaan ruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin se kaikki raha menee? Kun olin opiskelija, minulla kyllä oli kaapissa ruokaa koko ajan.. Kun olin työtön, ei ollut huolta huomisesta. En tosin polttanut tupakkaa, en käynyt ulkona syömässä tai bilettämässä, tein itse ruoan ja katsoin hintojen perään kaupassa..
Olisi tosi kiva nähdä tällaisissa jutuissa kuukausitulot ja menojen jakautuminen.
Minulla se meni lapsiin. Myös opiskeluaikana. Lapsia ennen oli helppoa. Itse en kuluta. Lapsille haluaa tarjota muutakin kuin linssejä ja puuroa.
Jos haluatte kasviksia kannattaa käydä lidllissä heti kun se aukeaa sieltä löytyy hävikki laatikoita. Tänään sain yhdestä laatikosta mansikoita mustikoita, avocadoja, tomaatteja ja banaaneja 2 eurolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää korjaan farkkuni jatkuvasti itse ommellen, vaikka olisi varaa ostaa uudetkin. Ei se ole mikään nolo asia.
Mistä kohtaa sulta yleensä hajoaa farkut ja miten saat sen nätisti korjattua niin ettei muut huomaa sitä?
Mulla aina hajoaa haaroista, tulee sellaiset oikein isot aukot ja niitä on aika mahdoton saada siististi korjattua. 😔
Oletko kuullut sellaisesta paikasta kuin Youtube?
Se pursuilee kissavideoiden ohella nikseistä ja ohjeista.
Tuolle haaroista rikki menneille farkuillekin löytyy sen tuhannen ohjetta, ettei tarvi heittää pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitäisi heti heittää vaate roskiin jos on reikä? On niitä ennenkin paikattu nykyään ei vaan viitsitä tässä ympäristöä kuormittavasta kertakäyttökulttuurissa. Minä käyn töissä, mutta silti käytän vaatteeni loppuun asti. Risaisia käytän kotona, siistimpiä kodin ulkopuolella. En ymmärrä etenkään miksi lapselle pitäisi heti ostaa uusi haalari jos on pieni paikka? Kasvavat kuitenkin koko ajan ja pitää pian jo uusia muutenkin. Ehkä jotkut ovat köyhiä juuri siksi että elämäntapa on tuhlaileva? Mutta ymmärrän silti ettei kaikilla oikeasti ole rahaa mihinkään.
Kyse ei ole tuosta. Tässä ehdotettiin köyhille että lasten vedenpitävän haalarin voi paikata silitetyävällä paikalla. Köyhälle se on rahanmenoa ja hän käyttää pyöräkellarista löydettyä roudarinteippiä. Silituspaikka on oikean värinen eikä näy. Jesari näkyy. Molemmat haalarit on paikattu.
Sen teipinkin voi laittaa kauniisti nurjalle puolelle ja vain koristeparsia oikealta puolelta.
Sitäkin teen ihan rutiinilla.
Samaten muuten niitä paikkoja lahjoitellaan ilmaiseksi. Ja muuten myös noita ompelutarpeita, jos se on kynnyskysymys.
Miksi kommentoit, koska et tiedä mistä on kysymys? Vedenpitävän haalarin parsiminen pahentaa asiaa. Kurahousuihin paikan voi laittaa nurjalle pulelle, mutta niissäkin on nykyään joku vuori. Haalareissa on aina vuori ja teippi ei siihen laitettuna auta mitään.
No sitten ei parsi, vaan siistii päältä muuten. Joka tapauksessa sitä jesaria ei tarvitse lätkäistä ruttuna näkyviin.
Miten se vuori estää laittamasta teippia sisäpuolelle? Ratkoo saumasta sen verran että saa laitettua teipin ja ompelee sitten ratkotun kohdan kiinni.
Huokaus.
Loppuiko tekosyyt?
Ei, mutta käy vilaisemassa kaupassa haalreita ja kerro sitten mistä ne puretaan. Päälikankaan saumat on teipattu, sitä kautta ei ainakaan. Olen omepelutaitoinen käsityöläinen. Koulutettu ja jo alunperin kiinnostunut ja lahjakas. Mutta jossain kulkee järkevyyden raja. Helpoin olisi leikata vuori reiän kohdalta ja laittaa teippinsitä kautta ja parsia vuoden reikä. Entäs ku teippi irtoaa, koska se irtoaa jossain pesussa? Edelleen sanon, että kommentoikaa adioista josta tiedätte. Älkää keksikö absurdeja ratkaisuja, jotka kuulostaa lähinnä v## lta.
Se vuori on aivan varmasti ommeltu jostakin kohtaa. Ja jos se on ommeltu, se on myös purettavissa. Ja jos ei ole muuta keinoa, leikkaa sitten pienen viillon reiän kohdalle, paikkaa sen ulkokankaan ja omeplee sitten sen viillon kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin se kaikki raha menee? Kun olin opiskelija, minulla kyllä oli kaapissa ruokaa koko ajan.. Kun olin työtön, ei ollut huolta huomisesta. En tosin polttanut tupakkaa, en käynyt ulkona syömässä tai bilettämässä, tein itse ruoan ja katsoin hintojen perään kaupassa..
Olisi tosi kiva nähdä tällaisissa jutuissa kuukausitulot ja menojen jakautuminen.
Eihän tuossa tarvitse kuin sairastuminen, josta tulee lääkäri- ja lääkekuluja ja pitkä sairausloma, jonka aikana saa sairauspäivärahan monen viikon odottelun jälkeen. Vaikka Kela maksaisikin lääkärikulut, niin sairaana ei pysty juoksemaan päiväystarjousten perässä eikä kunto riitä valmistamaan ruokia.
Siksipä juuri pitää suunnitella ja varautua. Että kestää nuokin vaiheet.
Minulla oli puskuria, mutta puolen vuoden sairausloman aikana meni kaikki eikä riittänytkään. Menot pitää maksaa ajallaan, mutta tulot voi tulla monta kuukautta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Mihin se kaikki raha menee? Kun olin opiskelija, minulla kyllä oli kaapissa ruokaa koko ajan.. Kun olin työtön, ei ollut huolta huomisesta. En tosin polttanut tupakkaa, en käynyt ulkona syömässä tai bilettämässä, tein itse ruoan ja katsoin hintojen perään kaupassa..
Olisi tosi kiva nähdä tällaisissa jutuissa kuukausitulot ja menojen jakautuminen.
Yhdellä tai kahdella aikuisella on aina helpompaa, mutta kun kuvioissa on lapsia, kaikki on vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne facebookin ilmaistavarat voi olla paikassa, jonne ei pääse edes bussilla. Tai sitten vaatteet on persty hajustetuilla pyykinpesuaineilla, sitä hajua ei vaatteista saa pois millään.
Niinhän ne voi olla - tai sitten ne voi olla ihan naapurissa.
Niissä voi olla pesuaineen haju - tai sitten ei ole.
Niissä voi olla pesuaineen haju - joka on ihan poistettavissa.
Mutta olennaisintahan on kököttää kotona marisemassa, eikä edes yritä tehdä mitään millekään. Paitsi tietenkin keksiä loputtomia loputtomia tyhmiä tekosyitä.
p. s. Minä olen tänä talvena saanut kahdelle opiskelijalleni kerättyä vaatehuoneellisen hyvää ilmaista vaatetta, mm kaksi vanhojen tanssipukuakin.
Pyykinpesuaineiden haju ei lähde tekstiileistä mitenkään, kun haju on tarttunut.
Itse hommaan vaatteita vain tarpeeseen, en kaappien täytteeksi.
Kyllä se lähtee. Tuulettaa hyvin, pesee lianpoistoliinan kanssa ja laittaa kuivausrumpuun raikastetta mukaan. Been there, done that, all the time.
Mun opiskelijat tarvitsee nuo vaatteet, koska käyvät koulussa, töissä, vapaa-ajalla kaverien kanssa, liikkumassa, matkoilla, festareilla, tanssimassa. Ei siellä mitään turhaa ole.
Ja on järkevää hankkia vaatetta, kun siihen on aikaa. Sen sijaan että jatkuvasti on tekemässä viime hetkellä jotain hankintaa, jolloin helposti hankkii jotain josta ei oikeastaan edes pidä ja/tai jotain joka maksaa liikaa koska valinnanvaraa ei ole.
Nytkin mun opiskelijoilla on bikinit, lentolaukut, kesävaatteet sekä kesätyövaatteet jo valmiina. He keskittyy opintoihin ja minä keskityn vapaa-ajallani puutarhan laittoon - jossa muuten kasvatan ilmaiseksi syötävää.
Sen ilmaisen vaatteen joutuu siis pesemään moneen kertaan, ostamaan lianpoistoliinoja, raikastetta ja kuivausrummun. Niin missä se säästö nyt on? Kuivausrummun hinnalla ja sen vaatimalla sähköllä ostaa jo monta vaatetta, kun tulee tarve uusia niitä.
Si-nä et o-saa lu-ke-a.
Miten ihmeessä sait tuon luettua niin, että YKSI VAATE pestään MONTA KERTAA ja käytetään MONTA LIINAA?
Kerropa mulle nyt sitten, että paljonko se kuivausrumpukerta maksaa, jos se on tässä niin oleellinen. Ja montako uutta vaatetta sillä muka saat.
Ja jos se kuivausrumpu on sulle se kriittinen, ne voi muuten kuivattaa myös narulla. Ihan ilmaiseksi.
Älä nyt raivoamaan rupea. Hajustetuilla pesuaineilla pestystä vaatteesta ei saa sitä hajua pois. Jos sen laittaa muun pyykin mukaan koneeseen, ne omatkin vaatteet haisevat. Sitten onkin koko koneellinen haisevaa pyykkiä, joista pitää saada haju pois. En käytä mitään lianpoistoliinoja, joten en tiedä, myydäänkö niitä yksitellen vai paketissa. Itse kerroit, että vaatteet saa hajuttomiksi, kun ne kuivattaa kuivausrummussa. Narukuivatuksella haju ei lähde.
En minä raivoa. Ta-vu-tin si-nul-le, kos-ka si-nul-la on sel-ke-äs-ti on-gel-mi-a lu-ke-a.
Olen nyt jo useaan kertaan kertonut, että sen saa pois.
Kas kun minä pesen ne voimakkaasti haisevat kaikki kerralla. En niin että pesisin yhtä kerrallaan enkä myöskään niin että erottelisin sieltä yhden haisevan vaatteen muiden vaatteiden sekaan.
Tuuletan ne, pesen koneellisen "haisevaa" pyykkiä kerralla, yhden lianpoistoliinan kanssa. Kuivausrumpuun laitan edelleen ne kaikki kerralla, ilmaiseksi saamani raikasteen kanssa. Vaihtoehtoisesti ne voi kuivata ulkona telineillä.
Lianpoistoliinat myydään paketissa.
En kertonut että vaatteet saa hajuttomiksi kuivausrummussa. Tässä tuli taas si-nul-le se lu-ki-vai-keus.
Nyt alkoi oikeasti naurattaa. :D. Olen myös eri vastaaja, mutta kuinka paljon sinä luulet, että köyhillä niitä hajunpoistoa tarvitsevia vaatteita on?
En tietenkään voi vastata kuin omasta puolestani, mutta minä ostan kirpparilta (useimmiten UFF:sta) vahvempaa hajunpoistoa tarvitsevia vaatekappaleita ehkä yhden kahdessa vuodessa. Kerääpä siinä sitten kunnon koneellinen! :D
Ja nuo lianpoistoliinat näyttävät ainakin Tokmannin verkkokaupassa maksavan 5,49 €/paketti. Aika iso kynnys olisi ostaa tuollainen, koska normaalisti pyykkiä pestessä ei ole mitään tarvetta käyttää. Ja laskeskelin, että samalla hinnalla saisin esim. 6 kilon pakettia kaurahiutaleita tai ison läjän vaikka pakastevihanneksia (8 sekavihannespussia tai 15 keittojuurespussia).
Joten enköhän minä vain edelleenkin tyydy ruokasoodaan ja etikkaan, ne ovat riittäneet yleensä aina hajunpoistoon. Ainoastaan kerran oli niin tuju satsi hajuvettä upotettu vaatteeseen, että ei noilla lähtenyt. Laitoin uudelleen kierrätykseen.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta näkee hyvin kuinka moni köyhä ei kykene näkemään ihmistä aktiivisena toimijana joka pystyy päätöksillään ja tekemisillään vaikuttamaan omaan elämäänsä.
Mitä ikinä kukaan ehdottaa, löytyy aina joukko syitä miksei jollain tavalla köyhä voi toimia. Alkaen ihan niinkin absurdeista (teko)syistä kuin, että leipoa ei voi ilman yleiskonetta. Toisaalta oletetaan, että keskiluokkaisille kaikki on vain tupsahtanut perintöjen ja verkostojen avulla. Ei ymmärretä sitä, että valtaosan keskiluokkaisten vanhemma ovat vielä elossa ja verkostot on ihan itse luotu kouluttautumalla jollekin alalle ja siellä itselleen hyvän maineen tekemällä.
Vihon viimeisenä vaihtoehtona nähdään se, että joku entinen köyhä kehtaa kertoa, että on ihan itse noussut kyhyyden suosta omilla toimillaan. Ikään kuin kaikki muu kuin kurjuudessa kieriminen olisi sula mahdottomuus.
Meillä monella se on mennyt toisinpäin. Olemme siirtyneet toimeentulevasta köyhyyteen. Näin on jokaisen ystäväni kohdalla käynyt. Yksi tehnyt konkurssin ja menettänyt siinä kaiken ja vain velat on jäänyt. Hänen thaimaa lomat ja omistusasunnot on vaihtunut kaupungin vuokra-asuntoon ja kelan kuntoutuskursseihin. Toisella sama juttu. Hän joutuu lopettamaan firmansa ammattitaudin vuoksi. Aika paljon velkaa ja pieni eläke. Helppo sanoa, että olisi kerryttänyt enemmän, mutta firma pyöri aika lailla kädestä suuhun intohimoisena harrastuksena. Kolmas ystövä sairastui ja jäi eläkkeelle pitkän sairaskieteen jälkeen. Sitä ennen hän oli ollut äitiyslomalla ja tehnyt osapäiväistä lasten takia miehen työ toi ruuan pöytää. Ero ja pienineläke+lapset. Hänen onni on omistusasunto. Hän varmasti nousee, kun lapset lähtee kotoa. Konkurssi tehnyt nousee, kun on saanut velkansa maksettua. Ammattitaudin kanssa oleva ei nouse, vaan menee huo omaan suuntaa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
Mihin edes tarvitaan tahranpoistoainetta ja vielä pullokaupalla?
Tervetuloa lapsiperheen elämään.
Kymmenen vuoden lapsiperhekokemuksella sanon, että paras tahranpoistaja on Fairy ja kakkosena sappisaippua (ei poista rasvatahroja, joten siksi vasta toisena). Kaikki hienot tahranpoistoon tarkoitetut putelit on turhia (eivät toimi).
No minä en ole tuo joka asiasta ensin kirjoitti, mutta minulla on käytössä sappisaippua (ja sitä on myös nestemäisenä), Marseillen saippua, Vanish pumppupullossa ja sitten ne tahran/lianpoistoliinat.
Meillä on myös kaksi koiraa, joten likaa pinttyy esimerkiksi huopiin.
Tällä arsenaalilla on lähtenyt ihan kaikki muu paitsi mustikka ja ruusunmarja.
No mä olen saanut kaiken pois ihan sillä Fairylla ja sappisappualla. (Mustikka kannattaa puhdistaa kiehuvalla vedelle ennen pesua).
No minä en ole.
- Kaikkia tahroja ei pääse käsittelemään heti
- Kaikki tekstiilit ei kestä kiehuvaa vettä
Esim. Mitkä tekstiilit ei kestä hetkellisesti kiehuvaa vettä? Ja jos tällaisia löytyy, niin kannattaako ne yllä sotkea marjojen kanssa?
No esim. lasten juhlavaatteet, joita ei haluaisi olla alituiseen ostamassa uusia, koska käyttökertoja tulee muutenkin niin vähän. Kyllä siinä joku Murphyn laki tuppaa kuitenkin toteutumaan, että juuri siellä juhlissa lapsi onnistuu saamaan jonkun marja-/mehutahran rinnuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta näkee hyvin kuinka moni köyhä ei kykene näkemään ihmistä aktiivisena toimijana joka pystyy päätöksillään ja tekemisillään vaikuttamaan omaan elämäänsä.
Mitä ikinä kukaan ehdottaa, löytyy aina joukko syitä miksei jollain tavalla köyhä voi toimia. Alkaen ihan niinkin absurdeista (teko)syistä kuin, että leipoa ei voi ilman yleiskonetta. Toisaalta oletetaan, että keskiluokkaisille kaikki on vain tupsahtanut perintöjen ja verkostojen avulla. Ei ymmärretä sitä, että valtaosan keskiluokkaisten vanhemma ovat vielä elossa ja verkostot on ihan itse luotu kouluttautumalla jollekin alalle ja siellä itselleen hyvän maineen tekemällä.
Vihon viimeisenä vaihtoehtona nähdään se, että joku entinen köyhä kehtaa kertoa, että on ihan itse noussut kyhyyden suosta omilla toimillaan. Ikään kuin kaikki muu kuin kurjuudessa kieriminen olisi sula mahdottomuus.
Meillä monella se on mennyt toisinpäin. Olemme siirtyneet toimeentulevasta köyhyyteen. Näin on jokaisen ystäväni kohdalla käynyt. Yksi tehnyt konkurssin ja menettänyt siinä kaiken ja vain velat on jäänyt. Hänen thaimaa lomat ja omistusasunnot on vaihtunut kaupungin vuokra-asuntoon ja kelan kuntoutuskursseihin. Toisella sama juttu. Hän joutuu lopettamaan firmansa ammattitaudin vuoksi. Aika paljon velkaa ja pieni eläke. Helppo sanoa, että olisi kerryttänyt enemmän, mutta firma pyöri aika lailla kädestä suuhun intohimoisena harrastuksena. Kolmas ystövä sairastui ja jäi eläkkeelle pitkän sairaskieteen jälkeen. Sitä ennen hän oli ollut äitiyslomalla ja tehnyt osapäiväistä lasten takia miehen työ toi ruuan pöytää. Ero ja pienineläke+lapset. Hänen onni on omistusasunto. Hän varmasti nousee, kun lapset lähtee kotoa. Konkurssi tehnyt nousee, kun on saanut velkansa maksettua. Ammattitaudin kanssa oleva ei nouse, vaan menee huo omaan suuntaa koko ajan.
Myös mun kaveripiirissäni köyhillä on velkaa. Siinä mielessä hyvä juttu, ettei kenelläkään heistä niin paljoa velkaa, ettei sitä ehtisi elinaikanaan maksaa. Mutta vuosien velkataakka ja velkojen maksun vuoksi usein laskuja ei pystytä maksamaan eräpäivänä vaan ne siirtyvät pitkälle eteenpäin, jolloin niihin tulee viivästyskorot päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa?
Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.
Mihin edes tarvitaan tahranpoistoainetta ja vielä pullokaupalla?
Tervetuloa lapsiperheen elämään.
Kymmenen vuoden lapsiperhekokemuksella sanon, että paras tahranpoistaja on Fairy ja kakkosena sappisaippua (ei poista rasvatahroja, joten siksi vasta toisena). Kaikki hienot tahranpoistoon tarkoitetut putelit on turhia (eivät toimi).
No minä en ole tuo joka asiasta ensin kirjoitti, mutta minulla on käytössä sappisaippua (ja sitä on myös nestemäisenä), Marseillen saippua, Vanish pumppupullossa ja sitten ne tahran/lianpoistoliinat.
Meillä on myös kaksi koiraa, joten likaa pinttyy esimerkiksi huopiin.
Tällä arsenaalilla on lähtenyt ihan kaikki muu paitsi mustikka ja ruusunmarja.
No mä olen saanut kaiken pois ihan sillä Fairylla ja sappisappualla. (Mustikka kannattaa puhdistaa kiehuvalla vedelle ennen pesua).
No minä en ole.
- Kaikkia tahroja ei pääse käsittelemään heti
- Kaikki tekstiilit ei kestä kiehuvaa vettä
Esim. Mitkä tekstiilit ei kestä hetkellisesti kiehuvaa vettä? Ja jos tällaisia löytyy, niin kannattaako ne yllä sotkea marjojen kanssa?
No esim. lasten juhlavaatteet, joita ei haluaisi olla alituiseen ostamassa uusia, koska käyttökertoja tulee muutenkin niin vähän. Kyllä siinä joku Murphyn laki tuppaa kuitenkin toteutumaan, että juuri siellä juhlissa lapsi onnistuu saamaan jonkun marja-/mehutahran rinnuksille.
Tai ne juhlasukkikset jos niissä on nailonia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää korjaan farkkuni jatkuvasti itse ommellen, vaikka olisi varaa ostaa uudetkin. Ei se ole mikään nolo asia.
Mistä kohtaa sulta yleensä hajoaa farkut ja miten saat sen nätisti korjattua niin ettei muut huomaa sitä?
Mulla aina hajoaa haaroista, tulee sellaiset oikein isot aukot ja niitä on aika mahdoton saada siististi korjattua. 😔
Oletko kuullut sellaisesta paikasta kuin Youtube?
Se pursuilee kissavideoiden ohella nikseistä ja ohjeista.
Tuolle haaroista rikki menneille farkuillekin löytyy sen tuhannen ohjetta, ettei tarvi heittää pois.
Kerro vinkki, minkä olet itse kokenut parhaaksi. Mielelläni otan vastaan. Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää korjaan farkkuni jatkuvasti itse ommellen, vaikka olisi varaa ostaa uudetkin. Ei se ole mikään nolo asia.
Mistä kohtaa sulta yleensä hajoaa farkut ja miten saat sen nätisti korjattua niin ettei muut huomaa sitä?
Mulla aina hajoaa haaroista, tulee sellaiset oikein isot aukot ja niitä on aika mahdoton saada siististi korjattua. 😔
En ole edellinen kommentoija. Olen itse tienannut elantoni vaiheompelijana (ammattikunta, joka lähes täysin katosi Suomesta yhdessä välissä) ja sen jälkeen muutosompelijana, joten todennäköisesti osaan korjata ja paikata ja muokata vaatteita paremmin kuin keskiverto kotiompelija, joka jättää mielummin vetoketjun vaihtamatta (tosin olen myös harrastanut kotiompelua noin 40v, välillä harrastuksena, välillä pakosta).
kut nykyään yleensä hapertuvat haaroista, ja niitä on sinällään mahdoton paikata, se hapertunut kangas repeää vain lisää ja lisää.
Parasta on, jos ehtii puuttua asiaan siinä vaiheessa, kun ensimmäiset merkit hapertumisesta tulevat. Jos ei ehdi, niin sama periaate pätee silti: Otetaan mahdollisimman saman väristä farkkukangasta kuin mitä ne paikattavat housut ovat - minulla on aina leikattuja puntteja tallessa, olen lyhyt ja farkut pitkät, ne täytyy aina lyhentää. Mutta tässä voi sitten hyödyntää niitä säkkikaupalla ilmaiseksi facebookista saatuja kuivausrummussa raikastusliinan kanssa hajuttomaksi saaatuja farkkuja. (olen muuten nähnyt monella kirpputorilla "ota ilmaiseksi" laatikoissa farkkuja, joissa on esimerkiksi vetoketju hajalla tai nappi revennyt - en ole facebookissa, joten en tiedä, miten sieltä noita vaatteita saa säkkikaupalla ilmaiseksi).
Se paikkapala tulee olla SUURI, sen pitää ylettyä reilusti sen hapertuneen kohdan yli joka suuntaan. Todennäköisesti joudut laittamaan sitä paikkaa myös taka/haarasauman yli. Kiinnitä se paikkakangas nuppineuloilla nurjalle puolelle myös sen reiän reunoista (kohdista se repeämä mahdollisimman tarkkaan umpeen takaisin). Sen jälkeen joko ompelukoneella siksakilla tai käsin mahdollisimman lähelle kankaan värisellä langalla kiinnitetään se paikka, ensin ulkoreunat, sitten sen repeämän reunat. Sitten lähdetään ompelemaan joko koneella siksakkia tai ihan tavallisia pistoja käsin sen paikan alueelle. Tämä vahvistaa sitä hapertunutta kangasta ja se paikka pysyy paikoillaan, ja se repeämäkin pysyy aloillaan eikä lähde laajenemaan.
Jos ompelee koneella , niin kannattaa vetää edestakaisin siksakkia enemmän pystysuunnassa, se uppoaa enemmän farkkukankaan rakenteeseen kuin sivuttain ommeltu. Jos ulkonäöllä ei ole väliä, niin sitten fifty-fifty, ristikkäin niitä ompeleita.
Toisaalta, jos paikkaus joka tapauksessa näkyy, sitä kannattaa korostaa. Ompelee siihen poikkeavalla värillä tikkausta tehosteeksi (japanilainen tekniikka).
Tämä ON hidasta, etenkin käsin tehtynä, eikä sitä kannata lähteä tekemään kauheassa kiireessä tai kun tekee jotain muuta huomiota vaativaa. Minä laitan usein Yle Areenasta jonkun kivan dokumentin tai podcastin taustalle kuunneltavaksi. Nuppineulat pistelevät, se on ihan väistämätöntä.
Parhaimmillan (pahimmillaan?) olen paikannut samoja farkkuja viisi-kuusi kertaa. Miehellä on parit lempifarkut, joista ei luovu. Olen niitä paikannut useasti, ja jossain niissä on varmaan enemmän paikkakangasta kuin alkuperäistä farkkua. Parempi se silti noin on kuin reiät vilkkuen...
Teinityttö taas laittaa mielellään paikaksi jotain tehostekangasta (siis jotain kirkkaanväristä tai mielestä kuviota, kuten USA:n lippu).
Ei ne kaikki ilmaiset vaatteet suinkaan miltään haise kun nehän tulee kodeista eikä kirppiksiltä.
Mulla on yksi ainoa iso kassillinen ollut sellainen voimakastuoksuinen.
Osa lahjoittaa uusia vaatteita joissa laput kiinni. Sain tässä taannoin 18 mekkoa joista osa uusia.
No sitten ei parsi, vaan siistii päältä muuten. Joka tapauksessa sitä jesaria ei tarvitse lätkäistä ruttuna näkyviin.
Miten se vuori estää laittamasta teippia sisäpuolelle? Ratkoo saumasta sen verran että saa laitettua teipin ja ompelee sitten ratkotun kohdan kiinni.