Miksi keskituloisista aina puhutaan, että pitävät vaan kulisseja pystyssä?
Mitä tällä halutaan sanoa?
Pohdin tässä vain, että hyvin harvalla suomalaisella on varaa ostaa velattomaksi pientäkään omakotitaloa. Autokin on usein otettava jonkinlaisella osamaksulla. Miten vähävaraisen elämä on aidompaa, tai varakkaan, mutta keskituloinen pitää yllä kulisseja.
(Viittaan useampaan täällä lähipäivinä käytyihin keskusteluihin).
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan rahasta, niin mielestäni sellainen kulissien pito näkyy siinä, että on kaksi todella uutta ja kallista autoa, paljut ja lomat, vaikka molemmat vanhemmista duunareita pienellä palkalla, eli näkyy että eletään yli varojen. Lapsilla viimeisintä uutta kallista vaatetta ja välinettä jne. Eli luodaan tavallaan kuvaa keskiluokkaisuudesta tai varakkuudesta, vaikka kaikki näkee ettei sitä ole. Nämä samat ihmiset on niitä, jotka valittaa ettei palkka riitä ja on niin tiukkaa, no miksiköhän?
Kulissina voi tietenkin tätä pitää, jos se tehdään muiden ihmisten mielipiteet takia.
Tässä esimerkin ajatuksenjuokusssa vaan aina ihmetyttää se, että kerrotaan perheiden elävän elämä, johon heilä ei ole varaaa. Tämä pitää mielestäni paikkansa vain, jos se johtaa velkaantumiskierteeseen, josta ei enää selvitä.
Ei ole kulissi käyttää kaikki tulonsa, eikä ole kulissi, jos ei täysin osaa suunnitella taloutta. Eikä ole kulissi valittaa palkanrittämättömyydestä - enemmänhän se olisi kulissi olla valittamatta, jos tili on aina tyhjä. Silloinhan ihminen nimenomaan esittäisi.
No milläs muulla siivooja ja teboilin tankkaaja nämä maksaa kuin velalla? On tyhmää esittää, että näillä ammateillla olisi varaa vaatettaa lapset yli 50 euron hintaisiin vaatteisiin tai että auto voi olla alkaen hinnat 80te. Tässä nimen omaan tulee kyseeseen kulissit, kun heidän oikea hintatasonsa on marketti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se taitaa olla itsesuojelua. "Meillä ei ole rahaa, mutta meillä on paljon rakkautta", ihan niin kuin tavallisessa, keskiluokkaisessa perheessä ei olisi rakkautta, vaikka arkisin käydään töissä, viikonloppuna on varaa tilata pizzaa ja kerran vuodessa käydään lomamatkalla. "Meidän lapset nauttii yhdessä leipomisesta ja metsäretkistä", niin meidänkin, mutta tykkää myös Hoplopista, Linnanmäestä ja kylpylöistä toisinaan. "Meidän nuoret oppii ymmärtämään, että kaikkea ei voi saada", niin meidänkin, mutta oppivat myös, että kovalla duunilla voi saada enemmän niitä asioita, joista tykkää.
Miten tämä sinua köyhempien dissaaminen liittyy kulissien ylläpitoon?
Siten, että juuri köyhät niitä kulisseja pitää. Pitää olla tonnin luuri ja merkkivaatteet, vaikka luottokortit tapissa tai jopa ulosotossa.
Huomaa parhaiten lapsista, täällä omakotialueella lasten ja heidän kavereidensa urheiluvälineet on kierrätettyjä, vaatteet henkkamaukkaa ja luurikin maksanut vain satkun.
Vuokrataloasujien lapsilla on ne tonnin luurit (osamaksulla) ja merkkivaaeet, ettei vaan luulla köyhiksi. DAAH, he ovat köyhiä, vaatteista ja luureista huolimatta.
No, öljytilaus maksaa puolet enemmän kuin ennen siellä omakotitalo alueella. Ja ruoan hinta nousee syksyllä, nyt myydään vielä vanhoja varastoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se taitaa olla itsesuojelua. "Meillä ei ole rahaa, mutta meillä on paljon rakkautta", ihan niin kuin tavallisessa, keskiluokkaisessa perheessä ei olisi rakkautta, vaikka arkisin käydään töissä, viikonloppuna on varaa tilata pizzaa ja kerran vuodessa käydään lomamatkalla. "Meidän lapset nauttii yhdessä leipomisesta ja metsäretkistä", niin meidänkin, mutta tykkää myös Hoplopista, Linnanmäestä ja kylpylöistä toisinaan. "Meidän nuoret oppii ymmärtämään, että kaikkea ei voi saada", niin meidänkin, mutta oppivat myös, että kovalla duunilla voi saada enemmän niitä asioita, joista tykkää.
Miten tämä sinua köyhempien dissaaminen liittyy kulissien ylläpitoon?
Siten, että juuri köyhät niitä kulisseja pitää. Pitää olla tonnin luuri ja merkkivaatteet, vaikka luottokortit tapissa tai jopa ulosotossa.
Huomaa parhaiten lapsista, täällä omakotialueella lasten ja heidän kavereidensa urheiluvälineet on kierrätettyjä, vaatteet henkkamaukkaa ja luurikin maksanut vain satkun.
Vuokrataloasujien lapsilla on ne tonnin luurit (osamaksulla) ja merkkivaaeet, ettei vaan luulla köyhiksi. DAAH, he ovat köyhiä, vaatteista ja luureista huolimatta.
No, öljytilaus maksaa puolet enemmän kuin ennen siellä omakotitalo alueella. Ja ruoan hinta nousee syksyllä, nyt myydään vielä vanhoja varastoja.
Myös korot on nousussa
No se on se ameriikan meininki että luottokortit ja kulutusluotot yms. vinkuu kokoajan tapissa, vähän aina liksasta lyhennellään, mahdoton ajatus että ne olisivat joskus nollilla ja kaikkia mahdollisia kulutusluottoja ei olisikaan. Ja niillä hankitaan siis vuodessa vanhenevaa kulutuselektroniikkaa, lomamatkoja ym. fiksua.
Vierailija kirjoitti:
No se on se ameriikan meininki että luottokortit ja kulutusluotot yms. vinkuu kokoajan tapissa, vähän aina liksasta lyhennellään, mahdoton ajatus että ne olisivat joskus nollilla ja kaikkia mahdollisia kulutusluottoja ei olisikaan. Ja niillä hankitaan siis vuodessa vanhenevaa kulutuselektroniikkaa, lomamatkoja ym. fiksua.
Osa maksaa autoremontteja sillä, kun perheessä toinen työtön. Joka paikassa ei pääse ilman autoa töihin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuntuu usein keskusteluissa, eli ihmisten mielissä niin olevan, että uusilla omakotialueilla on pystyssä kulissia kulissin perään, koska mitään muuta ei keskiluokkaisen ihmisen elämä voi olla.
Sama somen kanssa.
Jokaisen pitäisi laittaa kuviensa alle aina ensin jokin disclaimer, että ei meillä oikeasti ole aina näin siistiä/hienoa/seesteistä/hymyntäyteistä. Muuten jollakin kansanosalla menee kuppi nurin, että siellä taas teeskennellään onnea.Kun ei vain mene jakeluun, että a) kaikkea ei tarvitse kertoa muille ja b) onni ei ole pysyvä olotila kenenkään elämässä, vaan koostuu hetkistä.
Tämä! Juuri noin se tuntuu useiden mielessä menevän. Jos jollain on elämä pääosin tavallisen ja suht. sujuvan mukavaa, sen on muka pakko olla kulissia ja kaapeissa on varmasti hirveä kasa luurankoja piilossa. Tämä tee myös pitkiin avioliittoihin ja ylipäätään parisuhteisiin. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä teini-ikäisestä asti. Nyt käymme viittäkymmentä. Kaikki on ihan hyvin, mutta tosi monien ulkopuolisten mielestä kyseessä on pakko olla kulissi ja "ette vaan uskalla erota!". Ilmeisesti hyvä pitkä parisuhde on useimpien mielestä mahdottomuus ja aina pelkkää teeskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtänen mitä ap hakee takaa. Ainhan täällä ihmtellään, miten joillakin on varaa taloon, mökkiin ja autoon ja sitten joku tulee kertomaan, että velallahan ne ostetaan ja asia olisi näin kulissia.
Jo itsessään on hassua, että kysymykseen "miten on varaa" vastataa, että "velalla" , koska eihän tämä ole oikeastaan vastaus. Velka pitää aina hoitaa, joten kyllä ihmisellä on varaa niihin asioihin, jotka hän ostaa velalla, jos sen velan pystyy myös hoitamaan.
Mutta kaikkihan eivät pysty. Sillä sekunnilla se muuttuu kulissiksi. Siis jos ei ymmärretä luopua jostain, hyväksyä raa at tosiasiat ja ottaa lusikka kauniiseen käteen.
Kulissielämä on myös sitä, että kuvitellaan onnellisen elämän rakentuvan mammonan ympärille, matkitaan ja esitetään jotain sisustuslehtielämäntapaa. Kunhan vain näyttää hyvältä, muulla ei niin väliä.
Ei tämä ehkä kovin suomalaista ole, olemme liian köyhiä tuon tason kulissielämään. Siis että on rakastajat ja kaksoiselämät ja kaikki tietävät niistä. Julkiset salaisuudet. Taitaa olla joissain maissa peräti osa kulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuntuu usein keskusteluissa, eli ihmisten mielissä niin olevan, että uusilla omakotialueilla on pystyssä kulissia kulissin perään, koska mitään muuta ei keskiluokkaisen ihmisen elämä voi olla.
Sama somen kanssa.
Jokaisen pitäisi laittaa kuviensa alle aina ensin jokin disclaimer, että ei meillä oikeasti ole aina näin siistiä/hienoa/seesteistä/hymyntäyteistä. Muuten jollakin kansanosalla menee kuppi nurin, että siellä taas teeskennellään onnea.Kun ei vain mene jakeluun, että a) kaikkea ei tarvitse kertoa muille ja b) onni ei ole pysyvä olotila kenenkään elämässä, vaan koostuu hetkistä.
Tämä! Juuri noin se tuntuu useiden mielessä menevän. Jos jollain on elämä pääosin tavallisen ja suht. sujuvan mukavaa, sen on muka pakko olla kulissia ja kaapeissa on varmasti hirveä kasa luurankoja piilossa. Tämä tee myös pitkiin avioliittoihin ja ylipäätään parisuhteisiin. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä teini-ikäisestä asti. Nyt käymme viittäkymmentä. Kaikki on ihan hyvin, mutta tosi monien ulkopuolisten mielestä kyseessä on pakko olla kulissi ja "ette vaan uskalla erota!". Ilmeisesti hyvä pitkä parisuhde on useimpien mielestä mahdottomuus ja aina pelkkää teeskentelyä.
Elämme hyvin parisuhdekielteistä aikaa. Onhan se tottakin, että ennenvanhaan moni pitkä avioliitto pysyi koossa ihan vain tahdonvoimalla. Oli sopimatonta erota. Nyt tuntuu olevan sopimatonta tykätä toisistaan vielä vuosikymmenien jälkeenkin.
No jokainen järkevä ihminen tietysti tajuaa jutun juonen ja nauraa näille. Jos asioista pystytään puhumaan ja sopimaan pitkissä suhteissa, ennuste on hyvä. Suhteen ei ole tarkoitus olla vankila. Kyllä siinä täytyy haluta olla ihan vapaaehtoisesti. Jotnkin eksyksissä tunnutaan olevan juuri tämän asian kanssa.
Tässä kulissi-jutussa on nyt jotain samaa, kuin siinä että viidentoista vuoden jälkeen ukin entinen liikekumppani tulee humalassa möykkäämään mökkimme pihalle.
Oli pahoittanut mielensä siitä, että ukki ei halunnut jatkuvasti ryypätä tai käydä lainkaan huoricca liikevoitoilla.
Siksi me teeskentelemme olevamme jotenkin parempia, vaikka ihan silkkaa packaa olemme siinä terassilla päiväkahvia juodessamme.
Sillä haluaahan jokainen syvällä sydämessään sikailla minkä kerkeää, kaikki muu on ällöttävää teeskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se taitaa olla itsesuojelua. "Meillä ei ole rahaa, mutta meillä on paljon rakkautta", ihan niin kuin tavallisessa, keskiluokkaisessa perheessä ei olisi rakkautta, vaikka arkisin käydään töissä, viikonloppuna on varaa tilata pizzaa ja kerran vuodessa käydään lomamatkalla. "Meidän lapset nauttii yhdessä leipomisesta ja metsäretkistä", niin meidänkin, mutta tykkää myös Hoplopista, Linnanmäestä ja kylpylöistä toisinaan. "Meidän nuoret oppii ymmärtämään, että kaikkea ei voi saada", niin meidänkin, mutta oppivat myös, että kovalla duunilla voi saada enemmän niitä asioita, joista tykkää.
Tämä!!
Vierailija kirjoitti:
Tässä kulissi-jutussa on nyt jotain samaa, kuin siinä että viidentoista vuoden jälkeen ukin entinen liikekumppani tulee humalassa möykkäämään mökkimme pihalle.
Oli pahoittanut mielensä siitä, että ukki ei halunnut jatkuvasti ryypätä tai käydä lainkaan huoricca liikevoitoilla.
Siksi me teeskentelemme olevamme jotenkin parempia, vaikka ihan silkkaa packaa olemme siinä terassilla päiväkahvia juodessamme.
Sillä haluaahan jokainen syvällä sydämessään sikailla minkä kerkeää, kaikki muu on ällöttävää teeskentelyä.
Vähän sama juttu kuin se, miten vanha ystäväni humalassa yhteisen ystävämme häissä yhyäkkiä hsukkui minut, että "Olet aina ollut tuollainen teeskentelijä ja esittäjä!" Ja tämä siis siksi, että minulla on peruskäytöstavat, en esimerkiksi lauo toisille päin naamaa suodattanatta kaikkea, mikä päähän pälkähtaa sekö pukeudun ja käyttäydyn hillitysti.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kulissi-jutussa on nyt jotain samaa, kuin siinä että viidentoista vuoden jälkeen ukin entinen liikekumppani tulee humalassa möykkäämään mökkimme pihalle.
Oli pahoittanut mielensä siitä, että ukki ei halunnut jatkuvasti ryypätä tai käydä lainkaan huoricca liikevoitoilla.
Siksi me teeskentelemme olevamme jotenkin parempia, vaikka ihan silkkaa packaa olemme siinä terassilla päiväkahvia juodessamme.
Sillä haluaahan jokainen syvällä sydämessään sikailla minkä kerkeää, kaikki muu on ällöttävää teeskentelyä.
Just tämä "ootte saastaa kuten minäkin, esitätte vain muuta".
Vaikea noille on mitään sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee kulissien ylläpidosta mieleen lähinnä se, että esitetään että kaikki on hyvin ja elämä ihanaa vaikka lapset tappelee, koira ei ole oppinut koskaan sisäsiistiksi, mies juoksee vieraissa ja muistisairas anoppi asuu kellarissa.
Eikö tällaista sitten mukaíh esiinny muissa yhteiskuntaluokissa? Älytöntä, että jos on tyytyväinen, yleensä köyhemmät väittävät sen olevan vain esittämistä. Siskoni, joka jätti koulut kesken eikä oikein työelämäkään maistunut väitti kerran suuttuessaan, että minä ja vaimoni hankimme yliopistokoulutuksen vain levennelläksemme, vaikka molempien ammatit vaativat ylemmän korkeakoulututkinnon ja hän ei laiskuuttaan saanut käytyä edes lukiota.
Mä luulen että tämä on enemmän vähän vanhempien sukupolvien ongelma. Ja ns. luokkanousukkaiden. Mun nyt 70 ja 75 v. vanhemmat on näitä kulissi-ihmisiä. He tulivat ääriköyhistä maalaistölleistä joissa liuta lapsia ja lapsuudesta asti ymmärsivät olevansa köyhiä, jotenkin huonompia ihmisiä kuin isojen talojen tai varakkaiden lapset. Meillä isä sitten ainoana lapsikatraasta maksettiin kouluihin, koska oli opettajien mukaan niin valtavan lahjakas matemaattisesti. Hän sitten kävi oppikoulut, lukion ja luki DI:ksi mikä i ei ollut köyhän mukulalle kovin tavallista kun ei ollut vielä valtion takaamia opintolainojakaan. Äiti sitten löysi isän ja tämän kautta pääsi osalliseksi luokkahypystä, vaikka itse olikin kouluttamaton kaupanmyyjä.
Heillä on aina ollut paljon sitä kulissitouhua eli muille näyttämistä, mutta ymmärrän sen hyvin ja mistä se kumpuaa: heillä on kauhea sisäinen epävarmuus köyhän taustan takia vieläki, he tuntevat olevansa jotenkin huonompia ihmisiä ja yrittävät peittää sitä tekemällä kaikki keskiluokkaiset asiat korostetun oikein. Eli pitää olla tietynlainen talo, tietynlainen auto, mökki, esineitä ja vaatteita, klassikkokirjoja kirjahyllyssä vaikkei kumpaakaan kiinnostanut lukeminen ihan vain että muut näkee että ollaan sivistyneitä. Ja meidän lasten piti käyttäytyä toki hyvin, ettemme me paljastaisi heitä maalaistollukoiksi joiden mukulat on kurittomia. Eräänlainen huijarisyndrooma siis, sisäinen tunne huonommuudesta jota yritetään peittää.
Itseäni taas ei muiden mielipiteet minusta ja elämästäni kiinnosta yhtään. Auto ja asunto on kalliimpia kuin ehkä moni valitsisi tuloillani, ja niiden takiia pitää säästää muusta, mutta ei tässä mistään kulissiista ole kyse koska en ole valinnut näin näyttääkseni oikealta arvostamieni "hienojen" ihmisten silmissä vaan koska nyt vaan haluan itse oman puutarhan vaikka olen sinkku ja rakastan autoilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kulissit = yli varojensa eläminen?
Ingvar Kampradkin ajeli vanhalla Volvolla, vaikka oli miljardiomaisuus ja Steve Jobs aina samoissa farkuissa ja kulahtaneissa lenkkareissa. Eli jos olet oikeasti varakas, sinun ei tarvitse brassailla vaatteilla, automerkeillä tai asunnon sijainnilla. Jos ylläpidät kulisseja, teet juuri päinvastoin (koska sinulla ei oikeasti olisi niihin varaa).
Kulisseja on varmasti monenlaisia. Mutta osallehan ylivarojen eläminen tarkoittaa jo samaa asiaa kuin asuntolainan ottaminen.
Harva pystyy asunnon käteisellä ostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se taitaa olla itsesuojelua. "Meillä ei ole rahaa, mutta meillä on paljon rakkautta", ihan niin kuin tavallisessa, keskiluokkaisessa perheessä ei olisi rakkautta, vaikka arkisin käydään töissä, viikonloppuna on varaa tilata pizzaa ja kerran vuodessa käydään lomamatkalla. "Meidän lapset nauttii yhdessä leipomisesta ja metsäretkistä", niin meidänkin, mutta tykkää myös Hoplopista, Linnanmäestä ja kylpylöistä toisinaan. "Meidän nuoret oppii ymmärtämään, että kaikkea ei voi saada", niin meidänkin, mutta oppivat myös, että kovalla duunilla voi saada enemmän niitä asioita, joista tykkää.
Miten tämä sinua köyhempien dissaaminen liittyy kulissien ylläpitoon?
En näe tässä mitään dissaamista, harvinaiset hyvin kiteytetty. Köyhemmät puolustelevat itseään sillä, että varakkaammat elävät kulissia ja vain oman elämän aidoksi oikeaksi elämäksi. -eri
Siten, että juuri köyhät niitä kulisseja pitää. Pitää olla tonnin luuri ja merkkivaatteet, vaikka luottokortit tapissa tai jopa ulosotossa.
Huomaa parhaiten lapsista, täällä omakotialueella lasten ja heidän kavereidensa urheiluvälineet on kierrätettyjä, vaatteet henkkamaukkaa ja luurikin maksanut vain satkun.
Vuokrataloasujien lapsilla on ne tonnin luurit (osamaksulla) ja merkkivaaeet, ettei vaan luulla köyhiksi. DAAH, he ovat köyhiä, vaatteista ja luureista huolimatta.