Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan sun tuttu (ollut) vankilassa? Miten voit? Mun poika on.
03.05.2022 |
Harmittaa, nolottaa, ärsyttää, suututtaa, itkettää, on ikävä... Ei tämä meille läheisillekään ole helppoa. Sanoinkin mun pojalle ettei hän lusi tuomiotaan yksin. Satuttaa se meitä muitakin.
Kommentit (55)
Huumeet on kyl niin paska juttu et vankilakin on parempi paikka. Jos pääsee niistä irti. Niin silloinhan toi vankila on hyvä juttu. Joillain tulee sitä ennen muutama reissu ja jotku ei selviä sinne asti. Tuossahan on nyt se tärkein päästä huumeista eroon. Se on sellainen työ, et tukee voi johonkin asti. Jos ei ole itsellä haluja lopettaa ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääministerimme serkkupoika, Joel, istuu vankilassa Kuopion miekkamurhasta.
Sanna senkun porskuttaa!
Vierailija kirjoitti:
Huumeet on kyl niin paska juttu et vankilakin on parempi paikka. Jos pääsee niistä irti. Niin silloinhan toi vankila on hyvä juttu. Joillain tulee sitä ennen muutama reissu ja jotku ei selviä sinne asti. Tuossahan on nyt se tärkein päästä huumeista eroon. Se on sellainen työ, et tukee voi johonkin asti. Jos ei ole itsellä haluja lopettaa ei voi mitään.
Ja siitä huolimatta huumeita glorifioidaan valtamedioita myöten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jooh. Ootko katsonut peiliin? Olisitko voinut tehdä jotain toisin, kun kasvatit häntä?
No mitäpä luulet? Tää asia pyörii mun päässä jatkuvasti. Käyn terapiassakin. Ymmärräthän, että tää koko juttu muutti mun (äiti)-identiteetin kokonaan? En koe olevani enää se sama ihminen ja sama äiti kun vaikka silloin kun poika oli pieni. Oon sata kertaa miettinyt, mikä meni pieleen. En edelleenkään tiedä. Mulla on kolme muutakin jo nyt aikuista lasta. Heillä on tasapainoiset elämät, perhettäkin, kaikilla samanlainem lapsuus. En mä tiedä mitä kävi. Väärät kaverit ainoa selitys. Ei se muuta tarvitse. Kai.
Ap
Lämmin halaus sinulle! Olet varmasti ollut hyvä äiti, tehnyt voitavasi. Poikasi valitsema tie ei ole lainkaan sinun syysi.
Paljon voimia vaikeaan tilanteesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jooh. Ootko katsonut peiliin? Olisitko voinut tehdä jotain toisin, kun kasvatit häntä?
No mitäpä luulet? Tää asia pyörii mun päässä jatkuvasti. Käyn terapiassakin. Ymmärräthän, että tää koko juttu muutti mun (äiti)-identiteetin kokonaan? En koe olevani enää se sama ihminen ja sama äiti kun vaikka silloin kun poika oli pieni. Oon sata kertaa miettinyt, mikä meni pieleen. En edelleenkään tiedä. Mulla on kolme muutakin jo nyt aikuista lasta. Heillä on tasapainoiset elämät, perhettäkin, kaikilla samanlainem lapsuus. En mä tiedä mitä kävi. Väärät kaverit ainoa selitys. Ei se muuta tarvitse. Kai.
Ap
Ei tullut mieleen heti puuttua huonoon kaveripiiriin?
Enhän mä siitä tiennyt ennen kuin oli jo kussut pahasti omat asiat. Sillä oli kaveripiiri, jonka tiesin ja kaveripiiri jota en tiennyt. Ei asunut tuolloin enää kotona, mistä olisin voinut tietää?
Ja en tosiaan katko välejä. Hän luottaa muhun. Mun luo hän tuli käymään kun oli kussut lopullisesti omat asiansa. Mulle hän kertoi ensimmäisenä. En voisi jättää häntä. Hän on mun lapsi. Kaikesta huolimatta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko poika ensikertalainen? Onko pitkä tuomio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vankilassa taitaa olla vaikeata päästä huumeista irti. Ihan vaan mediaa seuraamalla olen ymmärtänyt, että vankiloissakin liikkuu huumeita.
Mutta toivotaan, että lapsesi pääsee lopulta jaloilleen.
Miehen ystävä oli vankilassa. Kerran kävin mukana vierailulla kun hän sai siirron Suomenlinnan avovankilaan. Mies kävi useammin katsomassa ja lainasi rahaa pari kertaa tälle ystävälle. On kyllä maksanut velkansa.
Muuten tuo ei ole meidän elämään vaikuttanut. Tää kaveri elää nykyään ihan tavallista elämää, käy töissä ja on siisti koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko poika ensikertalainen? Onko pitkä tuomio?
On. Vähän yli kolme vuotta. Enempää en voi enkä halua sanoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, että minä taas jopa toivon, että poikani joutuisi vankilaan. Tietäisin missä hän on. Nyt haahuilee täysin sekaisin kodittomana ulkona. Joka päivä pelko, milloin saan huonoja uutisia. Vapaaehtoisesti ei saa menemään hoitoon ja on häädetty pois kaikista sossunkin hankkimista paikoista.
Tämä viesti voisi olla kuin minun kirjoittama koskien veljeäni. Onnellisinta aikaa ja parasta kaikille (myös veljelleni) olivat hänen lukuisat vankilatuomionsa. Sai vankilassa hyvää ruokaa, oli katto pään päällä ja myös terveydenhuoltoa. Käytti kyllä myös vankilassa oloaikana päihteitä, mutta huomattavasti vähemmän ja aina oli joku (henkilökunta) vankilan tiukista rutiineista johtuen katsomassa perään ja tarvittaessa auttamassa. Vankilatuomioiden aikana ei omaisilla ollut muuta pelättävää kuin se, milloin vapaus koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi sinulla on terapia elämässä mukana.
Sinä et ole asialle voinut mitään, näin vain kävi.
Ne jotka jättivät sinut tämän asian takia, olisivat sen tehneet ennemmin tai myöhemmin.
He eivät ymmärrä, mitä käyt läpi, he eivät ymmärrä miten rikki olet.
Selviätte kyllä, kaikki ei ole pitkään aikaan ehjää ja hyvää, ei ehkä koskaan enää sellaista kuin oli. Mutta tästä poikii jotain hyvääkin ehkä?
Äitinä oleminen on rankkaa.
Ymmärrän sinua. Broidi ei ollut vankilassa, mutta huonosti meni muuten, päihde-ja mielenterveysongelmaa. Kaikki hylkäsivät paitsi minä ja vanhemmat. Mutta odotas kun oli hautajaisten aika, niin kyllä oli niihin tulijoita ja uteliaita soittelijoita. Kyllä otti päähän kun niitä "surijoita" sai sitten lohdutella. Toivotaan että lapsesi pääsee kaidalle polulle.
Äläkä välitä noista syyllistäjistä. Varmasti olet tehnyt kaiken mihin olet kyennyt. Jokainen kuitenkin tekee omat valinnat, joihin edes vahemmat eivät pysty aina vaikuttamaan. Voimia sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miespuolinen sukulainen sai juuri pitkän vankeustuomion. On ollut rikkonaisesta perheestä, isänsä aivan luuseri ja lusmu. Äitinsä hyvä ihminen, liian kiltti ehkä, pitkän työuran tehnyt, nykyään eläkkeellä.
Mietin usein hänen äitiään, varmasti todella raskasta nyt. Haluaisin sanoa hänelle jotain mutta hän ei ole puhunut tapahtuneesta kenellekään, asia on varmasti raskas. En ole häntä nähnyt nyt muutamaan vuoteen. Haluaisin jotenkin osoittaa tukeni hänelle kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vankilassa taitaa olla vaikeata päästä huumeista irti. Ihan vaan mediaa seuraamalla olen ymmärtänyt, että vankiloissakin liikkuu huumeita.
Mutta toivotaan, että lapsesi pääsee lopulta jaloilleen.
Ja vankilassa pääsee helposti "cum dumpiksi". Tosin narkkipiireissä harrastetaan *omoilua paljonkin joten se ei ole pojalle mitään uutta.
Ikävää aapee. Toivottavasti poikasi raitistuu ja pääsee eroon huumeista. Vankila voi olla se elämän käännekohta, jolloin voi olla mahdollisuus kääntää uusi sivu elämässä ja ottaa opiksi tehdyistä virheistä. Toki monilla jatkuu elämä samaan malliin vapaaksi päästyä. Toivon mukaan ei teillä näin.
Varmasti aapeella myös kova huoli lapsensa terveydestä.
Mitä tulee kasvatukseen, johon täällä muutamat viittasivat, ei todellakaan aina mene yksi yhteen, että kasvatuksessa olisi vikaa. Ihmisillä on oma tahto ja vaikka kotona olisi saatu terveet lähtökohdat elämälle, voi suunta muuttua eri tilanteista riippuen. Ystävillä (tai niiden puuttumisella), on iso merkitys elämässä. Joukkoon kuulumisen tunne voi olla niin voimakas, ettei kaikki välttämättä pysty vastustamaan joukkopainetta. Huumeet ovat melkoinen vitsaus helpon saatavuuden takia ja huumeiden on tarkoituskin koukuttaa heti ensimmäisellä kokeilulla. Monesti nuoret eivät ehdi edes harkita asiaa sen kummemmin, jos joku työntää käteen jotain ja kaverit vielä yllyttävät vieressä.
Elämän eri vastoinkäymiset vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Toisten psyyke kestää paremmin kuin toisten, toiset hakevat tuskaansa helpotusta läheisiltä, toiset kaivautuvat peiton alle, toiset tsemppaavat itseään sisulla eteenpäin, toiset turvautuvat uskontoon, toiset päihteisiin.
Kyllä meillä kaikilla on onni ja siunaus matkassa, joiden nuoret säästyvät huumekokeiluilta-/käytöltä. Turhaa kenenkään tuskaa lisäillä "katso peiliin" kommenteilla. Voi joskus kolahtaa omaan nilkkaan.
Se, mihin poika ensimmäiseksi menee vapautuessaan, tulee ratkaisemaan hänen elämänsä suunnan. Meneekö äitinsä luo vai meneekö vanhojen huumekavereidensa luo.
Ihan ap:lle vinkiksi, Helsinki Missiolla on nykyisin nuorille vapautuneille vangeille suunnattu oma tukiohjelma, joka toimii Helsingissä ja Tampereella (oli ainakin vuosi sitten). En tiedä, miten ohjelmaan pääsee, tiedän vain sen olemassaolosta. Tietämäni mukaan ohjelmalla on saatu hyviä tuloksia.
Voimia ap:lle!
Onko hänellä lapsuudessa annettu diagnoosi?
Mun työkaverin molemmat pojat ovat olleet vankilassa jo usean vuoden. Molemmat on tuomittu taposta. Kaverini kesti sen, että vanhempi poika joutui vankilaan. Hänet luhisti vasta se, että myös nuorempi poika tappoi huumepäissään aivan sivullisen ihmisen. Kaverini on aivan maassa. Hädin tuskin jaksaa käydä töissä, kotona kuulemma vain makaa sohvalla tai sängyssä. Monen ihmisen elämä meni pilalle poikiensa tekojen vuoksi.
Juuri näin. Narkit ovat yleensä aina velkaa jollekin ja tarvitsevat päivittäisen annoksensa. Se aiheuttaa sen, että narkit varastavat vaikka pyörätuolissa istuvilta vanhemmiltaan saadakseen maksettua velkaansa tai ostettua lisää mömmöjä. Samalla vanhemmatkin saattavat saada vähän puukosta kun narkki luulee heitä demoneiksi.