Lue keskustelun säännöt.
Oletko matkustanut yksin ulkomaille, minne?
02.05.2022 |
Millainen reissu oli. Mikä oli kivaa ja mikä ei?
Minä olin suunnitellut matkaa kaverini kanssa mutta nyt hän ei pääse. Hotelli on maksettu, lentoliput ostettu. Nyt pitäisi uskaltaa lähteä yksin.
Kommentit (98)
Kymmeniä lomareissuja yksin, just parasta,ei tartte ootella muita ja saa muutenki ite tehdä mitä haluaa .
Helsinki-bangkok lennot aina puolillaan yksin matkaavia miehiä , ja ei näytä pelottavan ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsekeissä kävin kylpylälomalla.
Tsekissä.
Kyllä monikkomuotoa käytetään puhekielessä.
Älkää käyttäkö. Maan nimi on Tsekki, ei Tsekit. Eihän kukaan sano että kävin Slovakeissa, Unkareissa, Ranskoissa jne. Tsekit on yksinkertaisesti väärä, järjetön muoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsekeissä kävin kylpylälomalla.
Tsekissä.
Kyllä monikkomuotoa käytetään puhekielessä.
Ne käyttävät, jotka lentävät Thaimaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin reissaaminen on parasta. Odottelin aina, että saadaan kaverien kanssa sovittua jokin matka, mutta harvoin ne toteutui. Yksi matka onnistuttiinkin tekemään ja minusta tuntui, etten saanut vaikuttaa mihinkään. Kohde ja tekemiset valittiin äänestämällä ja olin aina vähemmistössä.
Kerran, kun uskalsin kokeilla yksin matkustamista, niin oli aivan mahtavaa. Sain tehdä täsmälleen sellaisen matkan kuin itse halusin. Ihan luksusta.
Nuorempana (22-26) matkustelin Euroopassa ja säästin majoittumalla hostelleissa. Tutustuin niissä aina uusiin kivoihin ihmisiin, joiden kanssa sitten tehtiin jotain yhdessä. Nykyään arvostan enemmän omaa rauhaa ja varaan aina yksityisen huoneen.
Euroopassa hauska reissu oli esim. Irlantiin, jossa kävin musiikkifestareilla ja tein päiväretken Game of thrones kuvauspaikalle. Päiväretket ovat mielestäni kivoja yksin matkustavalle, koska silloin ei tarvitse huolehtia mistään. Istuu vain bussiin, joka yleensä vielä hakee hotellilta.
Olen tehnyt matkoja yksin kauemmaskin. Esim. kiertelymatkan Yhdysvaltoihin. Matkustin maan sisällä lentokoneella, mutta myös bussilla ja junalla. Bussi oli virhe, mutta juna oli mahtava. Amerikkalaiset eivät käytä junia usein ja siksi juna olikin lähes tyhjä. Penkit olivat tilavat kuin nojatuolit ja ne sai makuuasentoon.
Tänä kesänä lähden taas pitkästä aikaa yksin reissuun. En malta odottaa!Mikäs busseissa oli vikana? 😅 T. Greyhoundeilla reissannut
Laitoin lisäyksen tuohon. Bussissa ei sinänsä muuta vikaa, kuin se, että se oli aivan täynnä. Minulle täydessä ahtaassa bussissa 12h on karsea kokemus. Junassa sama aika kaksi kertaa sujui mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen itse sitä jos kaikki tykkäävät matkustaa yksin. Itse en ole koskaan ollut ulkomailla ja jos pitää tunnustaa en kyllä mielelläni yksin ainakaan aluksi lähtisi. Pitäköön muut sitten pelkurina. Samoin kaipaan sitä, että voisin nauttia reissusta jonkun kanssa. Tietysti näin aina ole, mutta en kyllä saisi reissusta irti niin paljon yksinäni. Samoin jos pitää vastata mitä pelkään niin ei sitä ole helppoa vastata. Yleisesti tietysti se vaikuttaa millainen ihminen on. Itse jännitän paljon kaikkea ja olen levoton. Näin menisi reissut sitten siihen kaikkeen ainakin aluksi. Joku tietysti sanoo sen, että pysy kotona sitten mutta onhan monenlaista matkaajaa silti ja veikkaan etteivät kaikki menisi silti yksin. En halua olla sen huonompi ihminen jos jännitän matkustamista ja pelkkä lentokoneeseen meno jännittää (ehkä sen korkealla olon vuoksi) Sivusta tämä ja saa nauraa jos tahtoo.
Ei kai kukaan tää olekaan nauranut jos yksin matkustaminen jännittää. Totta kai tällaiseen ketjuun vastaavat ne jotka ovat yksin matkustaneet! Ihmiset tosiaan ovat erilaisia, itse lähdin 19-vuotiaana yksin Australiaan eikä juurikaan jännittänyt. Jotakuta pelottaa junamatka kotimaassa. Mitäs sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Vaasassa olin työreissulla. Hankalaa kun ei ollut ollenkaan suomenkieltä osaavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin reissaaminen on parasta. Odottelin aina, että saadaan kaverien kanssa sovittua jokin matka, mutta harvoin ne toteutui. Yksi matka onnistuttiinkin tekemään ja minusta tuntui, etten saanut vaikuttaa mihinkään. Kohde ja tekemiset valittiin äänestämällä ja olin aina vähemmistössä.
Kerran, kun uskalsin kokeilla yksin matkustamista, niin oli aivan mahtavaa. Sain tehdä täsmälleen sellaisen matkan kuin itse halusin. Ihan luksusta.
Nuorempana (22-26) matkustelin Euroopassa ja säästin majoittumalla hostelleissa. Tutustuin niissä aina uusiin kivoihin ihmisiin, joiden kanssa sitten tehtiin jotain yhdessä. Nykyään arvostan enemmän omaa rauhaa ja varaan aina yksityisen huoneen.
Euroopassa hauska reissu oli esim. Irlantiin, jossa kävin musiikkifestareilla ja tein päiväretken Game of thrones kuvauspaikalle. Päiväretket ovat mielestäni kivoja yksin matkustavalle, koska silloin ei tarvitse huolehtia mistään. Istuu vain bussiin, joka yleensä vielä hakee hotellilta.
Olen tehnyt matkoja yksin kauemmaskin. Esim. kiertelymatkan Yhdysvaltoihin. Matkustin maan sisällä lentokoneella, mutta myös bussilla ja junalla. Bussi oli virhe, mutta juna oli mahtava. Amerikkalaiset eivät käytä junia usein ja siksi juna olikin lähes tyhjä. Penkit olivat tilavat kuin nojatuolit ja ne sai makuuasentoon.
Tänä kesänä lähden taas pitkästä aikaa yksin reissuun. En malta odottaa!Mikäs busseissa oli vikana? 😅 T. Greyhoundeilla reissannut
Laitoin lisäyksen tuohon. Bussissa ei sinänsä muuta vikaa, kuin se, että se oli aivan täynnä. Minulle täydessä ahtaassa bussissa 12h on karsea kokemus. Junassa sama aika kaksi kertaa sujui mukavasti.
Aa ok, no ei se munkaan lempijuttuja ole. Mutta ei ollut aivan täyttä yleensä eli ihan mukavasti meni mun matkat.
Olen matkustellut paljon yksin mm USA:ssa, Kanadassa, Ranskassa, Italiassa, Pohjoismaissa, Venäjällä, Espanjassa ja Briteissä.
Kaikki mennyt aina hyvin, venäjä vähän jännitti kun en osannut kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa tässä miettinyt. Loppuvuodelle olen suunnitellut reissua, mutten tiedä, uskallanko kuitenkaan lähteä. Viihdyn omassa seurassani ja tekemistä on tiedossa joten se ei ole ongelma, mutta lähinnä se, kuinka turvallista nuorehkona naishenkilönä tuo sitten on... Ja Eurooppa kyseessä, mutta onhan täälläkin kaikenlaista.
Kunhan välttelet "etnisiä" alueita niin tuskin tulee mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen itse sitä jos kaikki tykkäävät matkustaa yksin. Itse en ole koskaan ollut ulkomailla ja jos pitää tunnustaa en kyllä mielelläni yksin ainakaan aluksi lähtisi. Pitäköön muut sitten pelkurina. Samoin kaipaan sitä, että voisin nauttia reissusta jonkun kanssa. Tietysti näin aina ole, mutta en kyllä saisi reissusta irti niin paljon yksinäni. Samoin jos pitää vastata mitä pelkään niin ei sitä ole helppoa vastata. Yleisesti tietysti se vaikuttaa millainen ihminen on. Itse jännitän paljon kaikkea ja olen levoton. Näin menisi reissut sitten siihen kaikkeen ainakin aluksi. Joku tietysti sanoo sen, että pysy kotona sitten mutta onhan monenlaista matkaajaa silti ja veikkaan etteivät kaikki menisi silti yksin. En halua olla sen huonompi ihminen jos jännitän matkustamista ja pelkkä lentokoneeseen meno jännittää (ehkä sen korkealla olon vuoksi) Sivusta tämä ja saa nauraa jos tahtoo.
Hali
Kuules: yksin tehdessä oppii luottamaan itseensä ja lakkaa pelkäämästä.
Jokainen pelkää jotain, mutta (turhan) pelon voittaminen tekee hyvää. Pystyt paljon enempään kuin luulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen matkustanut yli 25 vuotta yksin, ja ihan omasta halustani. Kaakkois-Aasia, Japani, Korea, Afrikan safarit, Karibian saaret, Etelä-Amerikassa Peru, Chile, Argentiina, Euroopan lähes kaikki maat. En tiedä mitään parempaa kuin yksin matkustaminen.
Englanti, Yhdysvallat, Japani ja Berliini. Etenkin englantia puhuvissa maissa pärjää hyvin ja tutustuu uusiin ihmisiin.
En ole koskaan ollut yksin missään varsinaisessa rantalomakohteessa. En vaan haluaisi jättää tavaroita pyyhkeen päälle ilman valvontaa, siksi aikaa kun menen uimaan. Oikeastaan Suomessa sama ongelma. Siksi käynkin kesäisin Uimastadionilla uimassa, koska sinne voi jättää lukolliseen pukukaappiin tavarat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa tässä miettinyt. Loppuvuodelle olen suunnitellut reissua, mutten tiedä, uskallanko kuitenkaan lähteä. Viihdyn omassa seurassani ja tekemistä on tiedossa joten se ei ole ongelma, mutta lähinnä se, kuinka turvallista nuorehkona naishenkilönä tuo sitten on... Ja Eurooppa kyseessä, mutta onhan täälläkin kaikenlaista.
Kunhan välttelet "etnisiä" alueita niin tuskin tulee mitään ongelmaa.
En minäkään suosittele Seinäjokea, Lapuaa ja Kuopiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa tässä miettinyt. Loppuvuodelle olen suunnitellut reissua, mutten tiedä, uskallanko kuitenkaan lähteä. Viihdyn omassa seurassani ja tekemistä on tiedossa joten se ei ole ongelma, mutta lähinnä se, kuinka turvallista nuorehkona naishenkilönä tuo sitten on... Ja Eurooppa kyseessä, mutta onhan täälläkin kaikenlaista.
Kunhan välttelet "etnisiä" alueita niin tuskin tulee mitään ongelmaa.
En minäkään suosittele Seinäjokea, Lapuaa ja Kuopiota.
Minä en suosittele myöskään Itä-Helsinkiä.
Olen matkustellut yksin Aasiassa ja Euroopassa. Mihinkään todella vaarallisiin kohteisiin en ole matkustanut. Olen kulkenut junalla Pyreneilla ja maastopyöräillyt tropiikissa, sekä käynyt taidenäyttelyissä Euroopan metropoleissa.
Näin lapsettomana ja parisuhteettomana elämässä tapahtuu harvakseltaan mitään merkittävää. Ilman matkoja en varmaan muistaisi joistakin nuoruuden vuosista mitään.
Viime kuussa olin viikon yksin Lissabonissa. Aikoinaan Lontoossa, Damissa, Krakovassa, Wienissä. Näiden välissä monta kertaa työmatkoilla toki. Olen muuttanutkin ulkomaille pari kertaa yksin.
Epämukavinta on mennä illalliselle yksin, mutta senhän voi välttää. Muuten isoissa kaupungeissa kyllä sulaa joukkoon. Kannattaa muistaa, että siellä (tai täällä) ulkomailla on ihan normaaliakin elämää ja arkea.
Sisiliaan pakettimatkalle.
Omaan tahtiin sai mennä ja olla. Sai syödä niin kauan kun tahtoi ja missä tahtoi. Matkaseura on tupannut olla hätäistä syömisen kanssa, eikä osaa arvostaa tai ei kiinnosta paikallinen ruokakulttuuri.
Illat katsoin tabletilta jotain sarjoja ja herkuttelin.
Itseasiassa en paljoa huonoa keksi!
Yksin matkustamistani ei myöskään kukaan kummastellut missään.
En liikkunut yöllä myöhään, joten ei pelottanut. Mitään ongelmia ei tullut ja hyvä fiilis oli koko reissun.
Vierailija kirjoitti:
Viime kuussa olin viikon yksin Lissabonissa. Aikoinaan Lontoossa, Damissa, Krakovassa, Wienissä. Näiden välissä monta kertaa työmatkoilla toki. Olen muuttanutkin ulkomaille pari kertaa yksin.
Epämukavinta on mennä illalliselle yksin, mutta senhän voi välttää. Muuten isoissa kaupungeissa kyllä sulaa joukkoon. Kannattaa muistaa, että siellä (tai täällä) ulkomailla on ihan normaaliakin elämää ja arkea.
Olet siis kunnon tuuliviiri. Hyvä, että Suomen veronmaksajien ei tarvitse enää elättää sinua.
Ihmettelen itse sitä jos kaikki tykkäävät matkustaa yksin. Itse en ole koskaan ollut ulkomailla ja jos pitää tunnustaa en kyllä mielelläni yksin ainakaan aluksi lähtisi. Pitäköön muut sitten pelkurina. Samoin kaipaan sitä, että voisin nauttia reissusta jonkun kanssa. Tietysti näin aina ole, mutta en kyllä saisi reissusta irti niin paljon yksinäni. Samoin jos pitää vastata mitä pelkään niin ei sitä ole helppoa vastata. Yleisesti tietysti se vaikuttaa millainen ihminen on. Itse jännitän paljon kaikkea ja olen levoton. Näin menisi reissut sitten siihen kaikkeen ainakin aluksi. Joku tietysti sanoo sen, että pysy kotona sitten mutta onhan monenlaista matkaajaa silti ja veikkaan etteivät kaikki menisi silti yksin. En halua olla sen huonompi ihminen jos jännitän matkustamista ja pelkkä lentokoneeseen meno jännittää (ehkä sen korkealla olon vuoksi) Sivusta tämä ja saa nauraa jos tahtoo.