Oletko matkustanut yksin ulkomaille, minne?
Millainen reissu oli. Mikä oli kivaa ja mikä ei?
Minä olin suunnitellut matkaa kaverini kanssa mutta nyt hän ei pääse. Hotelli on maksettu, lentoliput ostettu. Nyt pitäisi uskaltaa lähteä yksin.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään että ryöstetään, terroristit iskee jne. En ole mikään tyttönen enää, kokemusta on matkustelusta.
Eurooppa kyseessä.
ApPelastaisiko joku matkakaveri sinut terroristeilta? On epätodennäköistä, että mitään kuitenkaan sattuu.
Ryöstämistäkin vastaan oman järjen käyttö on paljon tehokkaampi apu kuin yksikään matkakaveri. Toki yksinäisen naisen kannattaa erityisen tarkkaan katsoa missä liikkuu, mutta samoilta alueilta on ihan suositeltavaa pysyä poissa porukallakin.
Vierailija kirjoitti:
Juu, kaupunkilomilla Euroopassa. Suosittelen. 🙂 Ei kannata jännittää mitään esim. yksin illallisella käymistä tai muuta sellaista. Hyvin se menee.
Olen matkustanut yksin, mutta on kyllä tosi tylsää käydä illallisella yksin ja sen takia vuokraan aina huoneiston, jossa voin kokata. Lounaan kyllä syön aina ulkona, kun päivän on reissussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa tässä miettinyt. Loppuvuodelle olen suunnitellut reissua, mutten tiedä, uskallanko kuitenkaan lähteä. Viihdyn omassa seurassani ja tekemistä on tiedossa joten se ei ole ongelma, mutta lähinnä se, kuinka turvallista nuorehkona naishenkilönä tuo sitten on... Ja Eurooppa kyseessä, mutta onhan täälläkin kaikenlaista.
Mitä ihmettä pelkäät?
Esimerkiksi että joku tulee ja ryöstää, tai muuten käy käsiksi.
Itse en jättäisi reissujani tekemättä tuollaisten takia. Jos tarpeeksi miettii niin vaaran saa aikaiseksi mistä vaan. Sinuun voidaan käydä käsiksi vaikka Ähtärin torilla päiväsaikaan, sekin on mahdollista.
Niin voi, mutta jotenkin silti tuntuu, että ulkomailla todennäköisyys voisi olla suurempi. Paljon mahdollista että olen väärässä.
Sitten voi olla parempi pysyä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, kaupunkilomilla Euroopassa. Suosittelen. 🙂 Ei kannata jännittää mitään esim. yksin illallisella käymistä tai muuta sellaista. Hyvin se menee.
Olen matkustanut yksin, mutta on kyllä tosi tylsää käydä illallisella yksin ja sen takia vuokraan aina huoneiston, jossa voin kokata. Lounaan kyllä syön aina ulkona, kun päivän on reissussa.
Minulla on illallisellakin kirja mukana, se on ainoa seura jota tarvitsen. Toisaalta viihdyn hyvin myös tarkkaillen muita ihmisiä. Onpahan enemmän aikaa siihen kun ei tarvitse keskittyä illallisseuraan.
Kuubassa, Espanjassa, Ranskassa, ja nyt menossa Saksaan sekä Hollantiin.
Olen oikeastaan aina matkustanut yksin, koska miestä ei ole eikä kauheasti kavereitakaan.
Interraililla muutamia kertoja. Lentokoneella eri puolilla Eurooppaa kymmeniä kertoja.
Pahimmat asiat mitä mulle on tapahtunut, on tapahtunut kotona joten ei pelota missään muualla. Reippaasti vaan eteenpäin, taparikolliset ja predaattorit näkee kuka on epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa tässä miettinyt. Loppuvuodelle olen suunnitellut reissua, mutten tiedä, uskallanko kuitenkaan lähteä. Viihdyn omassa seurassani ja tekemistä on tiedossa joten se ei ole ongelma, mutta lähinnä se, kuinka turvallista nuorehkona naishenkilönä tuo sitten on... Ja Eurooppa kyseessä, mutta onhan täälläkin kaikenlaista.
Mitä ihmettä pelkäät?
Esimerkiksi että joku tulee ja ryöstää, tai muuten käy käsiksi.
Itse en jättäisi reissujani tekemättä tuollaisten takia. Jos tarpeeksi miettii niin vaaran saa aikaiseksi mistä vaan. Sinuun voidaan käydä käsiksi vaikka Ähtärin torilla päiväsaikaan, sekin on mahdollista.
Niin voi, mutta jotenkin silti tuntuu, että ulkomailla todennäköisyys voisi olla suurempi. Paljon mahdollista että olen väärässä.
Sitten voi olla parempi pysyä kotona.
Tai sitten vaan mennä asenteella että jos jotain käy niin sitten käy. Näin aion varmaan tehdäkin.
Tai eihän sitä tiedä jos löydän vielä jonkun ihanan miehen matkakumppaniksi. :D
Pahimmat asiat tosiaan tapahtuu kotona - täällä minut on yritetty tappaa muttei ikinä reissuillani ja olen sentään reissannut aika paljon.
Joten reippaasti matkaan!
Vaikka minne
Onn eksi ei enää tarvi, jos ei taho.
Goo glella näkee tarpeeksi
Esim taskuvarkailta voi jonkinverran suojautua, vaikka joutuisi tinkimään tyylistä. Litteä vyölaukku tai salatasku vaatteissa, reisitaskuhousut ym, passit kortit ja puhelin pysyy tallessa. Lompakko takataskussa tai käsilaukusta voidaan pihistää helposti.
Jos on hosteleissa, kuntosalilla tmv, menee vaikka suihkuun, muovipussi varalla, vyölaukun voi ottaa suihkukopin sisälle. On niin ettei levittele tavaroitaan.
Yksin reissaaminen on parasta. Odottelin aina, että saadaan kaverien kanssa sovittua jokin matka, mutta harvoin ne toteutui. Yksi matka onnistuttiinkin tekemään ja minusta tuntui, etten saanut vaikuttaa mihinkään. Kohde ja tekemiset valittiin äänestämällä ja olin aina vähemmistössä.
Kerran, kun uskalsin kokeilla yksin matkustamista, niin oli aivan mahtavaa. Sain tehdä täsmälleen sellaisen matkan kuin itse halusin. Ihan luksusta.
Nuorempana (22-26) matkustelin Euroopassa ja säästin majoittumalla hostelleissa. Tutustuin niissä aina uusiin kivoihin ihmisiin, joiden kanssa sitten tehtiin jotain yhdessä. Nykyään arvostan enemmän omaa rauhaa ja varaan aina yksityisen huoneen.
Euroopassa hauska reissu oli esim. Irlantiin, jossa kävin musiikkifestareilla ja tein päiväretken Game of thrones kuvauspaikalle. Päiväretket ovat mielestäni kivoja yksin matkustavalle, koska silloin ei tarvitse huolehtia mistään. Istuu vain bussiin, joka yleensä vielä hakee hotellilta.
Olen tehnyt matkoja yksin kauemmaskin. Esim. kiertelymatkan Yhdysvaltoihin. Matkustin maan sisällä lentokoneella, mutta myös bussilla ja junalla. Bussi oli virhe, mutta juna oli mahtava. Amerikkalaiset eivät käytä junia usein ja siksi juna olikin lähes tyhjä. Penkit olivat tilavat kuin nojatuolit ja ne sai makuuasentoon.
Tänä kesänä lähden taas pitkästä aikaa yksin reissuun. En malta odottaa!
Euroopassa olen matkustanut yksin.
Ei ole parisuhdetta, eikä sellaisia ystäviä, jotka lähtisivät ulkomaille, joten yksin on mentävä, jos johonkin haluaa.
Olen käynyt Münchenissä, Wienissä, Pariisissa, Lontoossa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Olen reissussa ylivarovainenkin ja mihinkään Euroopan turistirysiä pidemmälle en itse lähtisi.
Kerran lähdin laivalla Visbyhyn, oli hyvä matka. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun ei ollut omaa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Yksin reissaaminen on parasta. Odottelin aina, että saadaan kaverien kanssa sovittua jokin matka, mutta harvoin ne toteutui. Yksi matka onnistuttiinkin tekemään ja minusta tuntui, etten saanut vaikuttaa mihinkään. Kohde ja tekemiset valittiin äänestämällä ja olin aina vähemmistössä.
Kerran, kun uskalsin kokeilla yksin matkustamista, niin oli aivan mahtavaa. Sain tehdä täsmälleen sellaisen matkan kuin itse halusin. Ihan luksusta.
Nuorempana (22-26) matkustelin Euroopassa ja säästin majoittumalla hostelleissa. Tutustuin niissä aina uusiin kivoihin ihmisiin, joiden kanssa sitten tehtiin jotain yhdessä. Nykyään arvostan enemmän omaa rauhaa ja varaan aina yksityisen huoneen.
Euroopassa hauska reissu oli esim. Irlantiin, jossa kävin musiikkifestareilla ja tein päiväretken Game of thrones kuvauspaikalle. Päiväretket ovat mielestäni kivoja yksin matkustavalle, koska silloin ei tarvitse huolehtia mistään. Istuu vain bussiin, joka yleensä vielä hakee hotellilta.
Olen tehnyt matkoja yksin kauemmaskin. Esim. kiertelymatkan Yhdysvaltoihin. Matkustin maan sisällä lentokoneella, mutta myös bussilla ja junalla. Bussi oli virhe, mutta juna oli mahtava. Amerikkalaiset eivät käytä junia usein ja siksi juna olikin lähes tyhjä. Penkit olivat tilavat kuin nojatuolit ja ne sai makuuasentoon.
Tänä kesänä lähden taas pitkästä aikaa yksin reissuun. En malta odottaa!
Mikäs busseissa oli vikana? 😅 T. Greyhoundeilla reissannut
Mitä ihmette te muutamat pelkäätte? Jos ei aikuinen nainen uskalla matkustaa yksin niin sitten täytyy katsoa peiliin. Todella kiero ajatus että aikuinen ihminen pelkää olla vieraassa paikassa yksinään ja siksi jättää menemättä.
Vanhemman naisen melontamatka Gambiaan. Ihanaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Yksin reissaaminen on parasta. Odottelin aina, että saadaan kaverien kanssa sovittua jokin matka, mutta harvoin ne toteutui. Yksi matka onnistuttiinkin tekemään ja minusta tuntui, etten saanut vaikuttaa mihinkään. Kohde ja tekemiset valittiin äänestämällä ja olin aina vähemmistössä.
Kerran, kun uskalsin kokeilla yksin matkustamista, niin oli aivan mahtavaa. Sain tehdä täsmälleen sellaisen matkan kuin itse halusin. Ihan luksusta.
Nuorempana (22-26) matkustelin Euroopassa ja säästin majoittumalla hostelleissa. Tutustuin niissä aina uusiin kivoihin ihmisiin, joiden kanssa sitten tehtiin jotain yhdessä. Nykyään arvostan enemmän omaa rauhaa ja varaan aina yksityisen huoneen.
Euroopassa hauska reissu oli esim. Irlantiin, jossa kävin musiikkifestareilla ja tein päiväretken Game of thrones kuvauspaikalle. Päiväretket ovat mielestäni kivoja yksin matkustavalle, koska silloin ei tarvitse huolehtia mistään. Istuu vain bussiin, joka yleensä vielä hakee hotellilta.
Olen tehnyt matkoja yksin kauemmaskin. Esim. kiertelymatkan Yhdysvaltoihin. Matkustin maan sisällä lentokoneella, mutta myös bussilla ja junalla. Bussi oli virhe, mutta juna oli mahtava. Amerikkalaiset eivät käytä junia usein ja siksi juna olikin lähes tyhjä. Penkit olivat tilavat kuin nojatuolit ja ne sai makuuasentoon.
Tänä kesänä lähden taas pitkästä aikaa yksin reissuun. En malta odottaa!
Tähän vielä lisäys, että bussi oli virhe, koska se oli aivan täpötäynnä. 12h matka sujui mukavasti junassa ei tuntunyt missään. Täpötäydessä bussissa se oli helvettiä. Kuitenkaan turvatonta oloa ei ole koskaan ollut reissussa.
Pitää käyttää vain samaa maalaisjärkeä, jota Suomessakin. En minä Suomessakaan väentungokseen mene lompakko tarjolla. En jätä pyörää lukitsematta yksin. En seikkaile epäilyttävillä alueilla varsinkaan yöllä. En jätä puhelinta pyyhkeen päälle rannalla jne.
Eri puolilla Aasiaa ja kerran San Franciscossa. Harrastan valokuvausta ja musta on ihanaa kun saa mennä kameran kanssa omaa tahtia eikä kavereiden tarvitse jäädä odottelemaan kun ottaa kuvia. Saa myös tehdä ihan mitä haluaa ja syödä missä haluaa.
Yksin olen reissaillut Euroopassa, lähinnä Keski-ja Etelä-Eurooppaa, Etelä-Amerikassa reppumatkaajana, Kaukoidässä sukelluskohteissa samoin Punaisella merellä. Itsekseen kun matkustaa saa päättää aikataulut ja kohteet, matkalla ei ole tarvinnut olla ikinä yksinäinen kuitenkaan, aina löytynyt juttuseuraksi muita matkailijoita ja paikallisia.