Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?
Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?
Kommentit (2361)
Vuh vuh... kirjoitti:
Tiiän, että tää on sirpa 50v foorumi, mutta on se vaan fakta, että naiset eivät ole enään +40v yhtä haluttuja kuin 18-25v.
Kaikki tietävät tuon. Se mitä monet tavismiehet eivät tiedä, että vaikka julkkismies saa vuosikymmeniä nuoremman naisen, se ei tarkoita sitä, että Jarkko 50 v. Juupajoelta saa. Jos ei Sirpa kelpaa niin sitten tyydytään olemaan ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50+ naiset on pahimpia. He ovat niin täynnä itseään ja unelmiaan. Toisen sietokyky on nolla. Kun mieheltä jää kerran vessanpöntön kansi sulkematta, suhde on siinä. Ehkä se vaan on niin, että vain hedelmällisessä iässä olevat naiset sietävät miestä. Kun vaihdevuodet tulevat, kaikki pidäkkeet poistuvat ja miehestä tehdään vaan aukkoon sopivan palikan kantaja.
Täällä yksi rento vaihdevuosinen 51v, jota ei ole koskaan häirinnyt vessankansi, oli auki tai kiinni. Outoja tuttuja sulla, koska omat 50+ ystävänikin ovat iloisia ja rentoja, me ei enää yhtään jakseta märistä turhista vaan nautitaan elämästä. Myös siitä rakkaasta aviosiipasta <3
Tottakai Suomessa on sellainen 1% hyvinvoiva eliitti. Tavallinen suomalainen nainen on kuitenkin jo 50v katkera, turhautunut ja loppuunpalanut, kun on joutunut huolehtimaan kaiken: ansiotyön, kodin ja aviomiehen.
50+ naiset valittavat nyt joka lehdessä siitä, että miehet eivät ole tarpeeksi läsnä siinä, mitä naiset tekevät. Jos naiselle tulee pelkästään sellainen tunne, että mies ei ole koko ajan mukana siinä, mitä nainen tekee, se on jo eron paikka. Ainoat, jotka saavat vapautuksen tästä läsnäolosta ovat ne eliitin miesjäsenet, jotka tienaavat yli 1 milj. euroa vuodessa.
Rento suomalainen 50+ nainen on mielikuvitusolento. Pahimpia on ne naiset, jotka väittävät tällaisia olevansa. He eivät edes tajua tilannetta. Hän on rento juuri niin kauan kuin miehen herkeytymätön huomio kohdistuu juuri häneen. Ai niin, naisiahan ei @metoon jälkeen saanut kritisoida. Sori prinsessat!
Missä piireissä sä oikein liikut? Mä olen itse vasta 30+, mutta tiedän monia aivan todella hauskoja ja rentoja 50+ naisia. Hehän ovat suorastaan rempseitä, mutta tyylikkäästi. Osaavat suhteuttaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
567 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M-52 kirjoitti:
Sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, että päätyisin avioliitto n:o 2:n jälkeen uusiosinkuksi, en taitaisi enää haluta uuteen, tiiviiseen parisuhteeseen. Tuskin sillä olisi enää minulle tarpeeksi annettavaa. Mukavaa olisi varmasti tapailla, käydä kulttuuririennoissa, yhteisillä lomamatkoilla tai ihan vain lenkillä jonkun läheisen naisystävän kanssa, mutta olisiko yhteinen koti, yhteinen talous, yhteiset ystävät, yhteiset harrastukset ja koko helahoito enää yli viisikymppiselle sopiva elämänmalli alusta aloitettavaksi?
Jos molemmilla on oma koti, omat lapset perheineen, oma ystäväpiiri, omat sukulaiset ja omat harrastukset, uuden puolison integroiminen näihin kaikkiin kuvioihin on melkoinen projekti - eikä onnistu ihan parissa vuodessa. Ehkä miesnäkökulmasta kiinnostusta vähentää sekin, että naiset usein ovat näissä sosiaalisissa suhteissa aktiivisempia, ja aktiivisuudellaan alkavat helposti hallita yhteistä elämää. Todennäköistä on että muutaman vuoden kuluttua koti näyttää naisen kodilta, yhteydet naisen lapsiin ovat keskiössä ja ystäväpiirikin koostuu lähinnä naisen ystävistä.
Vaikka rahan ei tietenkään pitäisi olla merkityksellistä, en ole nähnyt enkä itsekään kokenut parisuhteita, joissa nainen olisi taloudellisesti antavana osapuolena. Yhteisessä elämässä yhteisesti rahoitettavien asioiden määrä kasvaa vähitellen, ja se tarkoittaa että mies maksaa. Näin ikävuosien karttuessa sitä jo alkaa miettiä, että voisin mieluummin vaikka rahoittaa lasten perheiden elämään jotain mukavaa kuin maksaa uusien vaimojen sisustussuunnitelmia tai vaatekaapin päivityksiä.
Vähän inhorealistiselta tämä kuulostaa, mutta näin 52-vuotiaana miehenä ymmärrän hyvin, etteivät ikäiseni miehet välttämättä enää halua aloittaa uutta yhteisen pesän ja elämän rakennusprojektia.Tässä keskusteluketjussa on ollut useita kommentteja joihin pystyn samaistumaan, +50 vuotias mies kun olen. Tässäpä yllä yksi niistä kommenteista.
Samaa mieltä. Tasokasta naisseuraa on helppo löytää, eikä sitoutuminen tuo miehelle mitään lisää.
Tällaista se on. Tuhat viestiä siitä, miten suomalainen nainen on kaikin puolin kelvoton, toisaalta sellaista haluaisi kauheesti mutta kun ei sille kelpaa, ja loppuun se jolle tasokasta seuraa tulee ovista ja ikkunoista 😂.
Sama se on kuulkaa naisillakin. Me ollaan ihan yhtä yksilöitä kuin tekin.
Ei se ole sama. Miesten suhteellinen asema paranee iän myötä.
Eipä juuri. Ihmiset pariutuu lähinnä ikätovereidensa kanssa. Ja aina ja kaikkialla nuori mies on enemmän nuoren naisen mieleen kuin vanha.
Naiset ovat paljon joustavampia iän suhteen kuin miehet. Ja naiset hakevat aina itseään vanhempaa miestä. Tästä syystä 40 - 50 vuotiaiden miesten on helppo löytää seuraa, aivan kuten 20 - 30 vuotiaiden naisten.
Ihmiset hakevat ikäistään seuraa. Yli 5 vioden ikäerot ovat harvinaisia.
Ihmiset ehkä, mutta miehet eivät. Esim. https://www.businessinsider.com/dataclysm-shows-men-are-attracted-to-wo…
Se on ihan eri asia ketä pitää viehättävimpänä ja kenen kanssa pariutuu. Totta kai kaikki sekä miehet että naiset pitävät nuoria ihmisiä viehättävimpinä, ei siinä ole mitään uutisaihetta. Ei se silti tarkoita että haluaa viisikymppisenä kumppanikseen parikymppisen. Harva 50+ mies alkaisi vakavaan parisuhteeseen 20-vuotiaan naisen kanssa vaikka siihen olisi mahdollisuuskin.
Tässähän oli puhe nimenomaan siitä, että mies ei enää 50-vuotiaana välttämättä halua tiivistä suhdetta eli "vakavaa parisuhdetta". Tämän ikäisten miesten on helppo löytää selvästi nuorempaa seuraa, naisten taas ei. Vastaavasti nuorempien naisten on helppo löytää seuraa. Myös tämän ikäisten avioliittojen ikäero on usein merkittävä, eikä ole totta, että "yli 5 vioden ikäerot ovat harvinaisia".
Lähde? Viimeisin tilasto avioparien ikäeroista on 10 vuoden takaa, silloin mies oli keskimäärin 3.4 vuotta naista vanhempi. 80 % avioliitoista oli sellaisia, joissa ikäero oli max 5 vuotta. Jos sinulla on tietoa, että yli viiden vuoden ikäerot olisivat yleistyneet, niin linkität varmaan lähteen.
Ikäero kasvaa iän myötä. Esimerkiksi ao. tutkimuksessa keskiarvo on myös noin 3,5 vuotta, mutta tarkastelemalla ainoastaan 40 - 50 vuoden kohorttia huomataan, että ero on jo melkein 5 vuotta. En tiedä sinusta, mutta edes 20 % ei kuulosta "harvinaiselta" puhumattakaan noin 50 %:sta.
https://fivethirtyeight.com/features/whats-the-average-age-difference-i…
Miksi linkität jotain jenkkiläisiä hömppälehtiartikkeleita? Me puhutaan täällä suomalaisesta yhteiskunnasta.
Kyseessä on hyvin arvostettu tilastosivusto. Suomesta ei tietääkseni ole tällaista tilastoa. Miksi Suomessa asia olisi toisin?
Suomessa Väestöliitto tilastoi hyvin tarkkaan avioliittoihin ja parisuhteisiin liittyvää statistiikkaa.
Ja jos kysyt, miksi asiat olisivat Suomessa toisin kuin jossain muualla, sinulla on hankaluuksia käsitellä tätä aihetta ollenkaan isommassa kontekstissa. Totta kai erilainen yhteiskunta ja ympäristö vaikuttaa ihmisiin ja ihmisten valintoihin. Pitää ottaa huomioon sekin, että kaikkialla muualla valinnat eivät ole aina ihan yhtä vapaita kuin Suomessa.Tämä lähde on paras, jonka asiasta löysin. Mihin perustat oman mielipiteesi?
Minkä mielipiteen? Johan sanoin, että suomalaisista ikäeroista löytyy tarkkaa tietoa Väestöliiton sivuilta. Keskimääräinen ikäero on 3 vuotta suuntaan tai toiseen ja yli 20 vuotta ikäeroa on muistaakseni 0,32% suhteista.
Ja yhteiskunnan vaikutus ihmisiin ei ole mielipide. Jos vaikka jossain sinut pakkonaitettaisiin 15-vuotiaana kollina 70-vuotiaalle mummulle ja tämä näkyy tilastossa, olisitko yhtä ihmeissäsi että miksi muka Suomessa tilasto näyttäisi jotain muuta?
Miksi siis viittaat Väestöliiton tilastoon, jos et sillä perustelu mitään mielipidettä? Ko. tilasto ei ole 50-vuotiaista, eikä pelkästään miehistä ja naisista. Jos sinulla on Suomesta jokin relevantti tilasto, niin laita se tänne. Muussa tapauksessa varmaankin paras tieto löytyy linkittämästäni tilastosta.
En tiedä miten pakkoavioliitot, kollit ja mummut liittyvät tähän asiaan. Onko tämä perustelusi sille, ettei Yhdysvaltojen aineistoa ole relevantti?
En tosiaan nopeasti löytänyt erillistä tilastoa suomalaisista viisikymppisistä, mikä johtunee siitä että viisikymppisten avioliitot eivät Suomessa poikkea muista avioliitoista niin paljoa että niitä olisi tilastoitu erikseen. Ja jos keskimääräinen ikäero nousee vanhempien ihmisten avioliittoja tarkastellessa, sitä selittää myös se että vanhempien ihmisten ikäluokassa on pieni määrä huomattavan isoja ikäeroja. Ne ovat pieni vähemmistö, mutta muuttavat tilastoa nuorempiin ikäluokkiin verratessa koska nuoremmissa ikäluokissa 20-30 vuoden ikäeroja ei ole lainkaan. Tämä seikka mainittiin myös sinun linkkaamassasi jutussa.
Ja tosiaan esimerkkini oli tarkoitettu havainnollistamaan sitä, että yhteiskunnat ovat erilaisia ja siksi johonkin tiettyyn yhteiskuntaan liittyvää tilastoa ei voi siirtää kuvaamaan aivan toisenlaisessa yhteiskunnassa toteutuvaa elämää.
"johtunee siitä että viisikymppisten avioliitot eivät Suomessa poikkea muista avioliitoista niin paljoa että niitä olisi tilastoitu erikseen"
Ei tilastoja tehdä sen perusteella, kuinka pieni jonkin eron oletetaan olevan.
"on pieni määrä huomattavan isoja ikäeroja"
Kyllä, tästä syystä oletan, että sosioekonomisella asemalla on merkittävä vaikutus, esim. vanhemmilla julkismiehillä on parisuhteita suhteellisten nuorten naisten kanssa. Eli vanhemmat miehet hakevat nuoria naisia, mutta tarvittaessa tyytyvät vanhempiin.
"koska nuoremmissa ikäluokissa 20-30 vuoden ikäeroja ei ole lainkaan"
Juuri näin, koska myös nuoret miehet hakevat nuoria naisia.
Ei ole erityisen havainnollista antaa esimerkkiä, joka ei liity keskusteluun. Yhdysvalloissa pakkoavioliitot eivät ole erityisen yleisiä.
On selvää, että nuoremmissa ikäluokissa ei ole 20-30 vuoden ikäeroja. Ei voi olla. Sellainen ikäero tarkoittaa, että joku 30-vuotias henkilö olisi naimisissa pikkulapsen kanssa. Tai 40-vuotias olisi naimisissa 10-vuotiaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteiden muodostuminen on aika luonnollista ja helppoa kun asuu ulkomailla ja näkee paljon. Suomalaiset eivät vaan enää osaa oikein mitään koska ovat niin rajusti epäsosiaalisoituneet ja myös tyhmistyneet kansakuntana. Tästä suomalaisesta typeryydestä kertoo mm. translaki ja sukupuolten kyseenalaistaminen. Jatkakaa!
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Yksikään ihminen ei ymmärrä toista täydellisesti sukupuolesta riippumatta.
Hyvän, keskustelevan parisuhteen perusta on se, että oppii kumppanista koko ajan uutta, koska hän on eteen päin menevä kehittyvä ihminen siinä missä itsekin. Kuinka mahtavaa on vuosi toisensa jälkeen istua viinilasillisen äärellä oman kumppanin kanssa ja ällistyä kuinka uniikilla tavalla hän muodostaa näkemyksen jostain asiasta. Kuinka kerta toisensa jälkeen hänen tapansa hahmottaa maailmaa opettaa sinulle jotain uutta, kuten sinun tapasi hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin huomaan, että ulkomailla naiset ja miehet ottavat luontaisemmin kontaktia ja silmäpeli ja flirtti kuuluvat arkeen. Suomessakin oli joskus näin, mutta maa on muuttunut tylsäksi.
Vierailija kirjoitti:
VesimiesN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VesimiesN kirjoitti:
Vapaus tarkoittaa minulle sitä, että minun ei tarvitse olla kaikesta tilivelvollinen toiselle (työ, ystävät, rahankäyttö, ulkonäkö, mielipiteet, harrastukset, ajankäyttö ylipäänsä).
Olet ollut ja olet avioliitossa erityisen omistavan ja kontrolloivan henkilön kanssa. Ymmärrän, että et tuollaisen kokemuksen jälkeen haikaile kiinteiden parisuhteiden perään. Kaikki parisuhteet eivät onneksi olle tuollaisia kontrollihelvettejä.
Kun kuuntelee ihmisten juttuja tosielämässä, niin aika usein mies on suhteessa kontrolloiva osapuoli ja haluaa naisen lopettavan lähisukulaisten ja ystävien tapaamisen. Olen nähnyt seuranhakuilmoituksia, joissa miehet etsivät naista, jolla ei saa olla lapsia eikä lemmikkieläintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä (47v) voin sanoa, että en minä ymmärrä miksi pitäisi parisuhteeseen ryhtyä? Kauheasti vaivaa pitää naisen eteen tehdä, paljon enemmästä joutuu luopumaan kuin mitä siitä saa. Palvelijaksi sitä parisuhteessa joutuu, jos naisen seurassa asuu ja elää.
Jos asia on noin, sinun kannattaa elää ja olla yksin. Moni nainen voisi sanoa samat sanat. Paljon joutuu antamaan eikä oikeastaan saa mitään vastineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vuh vuh... kirjoitti:
Tiiän, että tää on sirpa 50v foorumi, mutta on se vaan fakta, että naiset eivät ole enään +40v yhtä haluttuja kuin 18-25v.
Kaikki tietävät tuon. Se mitä monet tavismiehet eivät tiedä, että vaikka julkkismies saa vuosikymmeniä nuoremman naisen, se ei tarkoita sitä, että Jarkko 50 v. Juupajoelta saa. Jos ei Sirpa kelpaa niin sitten tyydytään olemaan ilman.
Toisaalta julkkismies ei voi olla varma onko kyseinen nainen aidosti kiinnostunut juuri hänestä. Nainen voi nauttia siitä, että pääsee julkisuuteen, näkee kuvansa mediassa ja lehdissä, saa huomiota miehen ansiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
Romanttista rakkautta juuri pitäisikin vaalia! "Parisuhderakkaus" on aivan syyttä suotta nostettu jalustalle, eipä ihme että henkinen(feminiinini)/fyysinen(maskuliini) väkivalta, alkoholisimi ja itsemurhat sekä erot ovat niin yleisiä. Rakkauden maissa , kuten Ranskassa ja Italiassa onkin yleistä, että on sen parisuhteen ulkopuolisia intohimosuhteita. Näin kaikki, rakkaus myöskin, voivat vain voittaa! Meillä kuitenkin on otettu myös takapakkia, kun suomalaisten suhtautuminen rakaauteen, erokseen ja romantiikkaan on osin takapajuisempaa, perustuen agraariajoilta omistukseen ja teollistumisen ajan patriarkaattiseen kontrolliin. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
En vain kykene ymmärtämään, miksi tällainen työtaakka pitää väkisin haalia itselle? Ihan, kuin joku entisajan kesämökki: täytyy päästä kesämökille, että saa tehdä töitä silloin, kun töistä on taukoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteiden muodostuminen on aika luonnollista ja helppoa kun asuu ulkomailla ja näkee paljon. Suomalaiset eivät vaan enää osaa oikein mitään koska ovat niin rajusti epäsosiaalisoituneet ja myös tyhmistyneet kansakuntana. Tästä suomalaisesta typeryydestä kertoo mm. translaki ja sukupuolten kyseenalaistaminen. Jatkakaa!
Samanlaisia lakeja on säädetty monessa muussakin maassa. Se ei ole mikään suomalainen ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
Romanttista rakkautta juuri pitäisikin vaalia! "Parisuhderakkaus" on aivan syyttä suotta nostettu jalustalle, eipä ihme että henkinen(feminiinini)/fyysinen(maskuliini) väkivalta, alkoholisimi ja itsemurhat sekä erot ovat niin yleisiä. Rakkauden maissa , kuten Ranskassa ja Italiassa onkin yleistä, että on sen parisuhteen ulkopuolisia intohimosuhteita. Näin kaikki, rakkaus myöskin, voivat vain voittaa! Meillä kuitenkin on otettu myös takapakkia, kun suomalaisten suhtautuminen rakaauteen, erokseen ja romantiikkaan on osin takapajuisempaa, perustuen agraariajoilta omistukseen ja teollistumisen ajan patriarkaattiseen kontrolliin. :(
Juuri näin. Parisuhteeseen pitäisi ehdottomasti tulla normi, että on ihan ok olla välillä muidenkin kanssa, jos siltä tuntuu. On ihan älytöntä, että monogamiaan täytyy pakottaa itsensä ja ongelmia tulee. Tämän sijasta sitten yritetään "tehdä töitä parisuhteen eteen", että luonnolliset tarpeet syrjäytetään ja syödään samaa makaronilaatikkoa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
Romanttista rakkautta juuri pitäisikin vaalia! "Parisuhderakkaus" on aivan syyttä suotta nostettu jalustalle, eipä ihme että henkinen(feminiinini)/fyysinen(maskuliini) väkivalta, alkoholisimi ja itsemurhat sekä erot ovat niin yleisiä. Rakkauden maissa , kuten Ranskassa ja Italiassa onkin yleistä, että on sen parisuhteen ulkopuolisia intohimosuhteita. Näin kaikki, rakkaus myöskin, voivat vain voittaa! Meillä kuitenkin on otettu myös takapakkia, kun suomalaisten suhtautuminen rakaauteen, erokseen ja romantiikkaan on osin takapajuisempaa, perustuen agraariajoilta omistukseen ja teollistumisen ajan patriarkaattiseen kontrolliin. :(
Näin pitkänäperjantaina voisi puhua paljonkin Oikeasta Rakkaudesta. Se on uhrautuvaa, palvelevaa, epäitsekästä ym. "Ei ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä toisen edestä".
Itse olen onnekas koska minulla on mies, joka voisi kuolla puolestani. On näin sanonut ja tiedän että voisi uhrautua. Hän ei osaa olla kovinkaan romanttinen, mutta palvelee perhettämme monin tavoin, paremmin kuin minä ikinä osaan <3
Intohimorakkaus ja sen ikuinen etsiminen on itsekästä, kyspymätöntä ja hedonistista, siitä ei ole esikuvaksi kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
En vain kykene ymmärtämään, miksi tällainen työtaakka pitää väkisin haalia itselle? Ihan, kuin joku entisajan kesämökki: täytyy päästä kesämökille, että saa tehdä töitä silloin, kun töistä on taukoa.
Haalimisesta ei ole kyse. Alttarilla kysytään "Tahdotko", jos et tahdo, niin älä mene alttarille.
Usko tai älä, rakkauden teot tuntuu usein myös erittäin hyvältä ihan itsestäkin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska romanttinen rakkaus ei ole muuta kuin Hollywoodin tuottamaa illuusiota. Mies ja nainen eivät koskaan tule ymmärtämään toisiaan täydellisesti, ei ainakaan niin kuin elokuvissa "opetetaan".
Romanttinen rakkaus on olemassa, mutta vain lyhyen aikaa. Siinä alkuvaiheessa, kun ollaan päättömän rakastuneita ja hormoonit hyrrää. Miesten estrogeenitaso nousee ja he ovat pehmeämpiä, ja naisten testosteronitaso nousee, jolloin seksihalut on normia suuremmat.
Miten tämä tila sitten muuttuu palvelevaksi parisuhderakkaudeksi, se on se kompastuskivi. Täydellisesti ei voi kukaan oppia ymmärtämään toista (edes naiset keskenään), mutta hyvä kommunikaatio ja tahtotila, ja arkinen rakkaus voi kukoistaa. Vaatii työtä, mutta sitä rakkaus on!
Romanttista rakkautta juuri pitäisikin vaalia! "Parisuhderakkaus" on aivan syyttä suotta nostettu jalustalle, eipä ihme että henkinen(feminiinini)/fyysinen(maskuliini) väkivalta, alkoholisimi ja itsemurhat sekä erot ovat niin yleisiä. Rakkauden maissa , kuten Ranskassa ja Italiassa onkin yleistä, että on sen parisuhteen ulkopuolisia intohimosuhteita. Näin kaikki, rakkaus myöskin, voivat vain voittaa! Meillä kuitenkin on otettu myös takapakkia, kun suomalaisten suhtautuminen rakaauteen, erokseen ja romantiikkaan on osin takapajuisempaa, perustuen agraariajoilta omistukseen ja teollistumisen ajan patriarkaattiseen kontrolliin. :(
Romanttisen ja parisuhderakkauden ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Molempia tarvitaan tasapainoisessa pitkässä avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niiltä miehiltä puuttuu tunteet. Kun iän myötä seksuaalivietti hälvenee, niin jäljelle ei jää mitään positiivista parisuhteen rakennuspalikoiksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että se on suurimmaksi osaksi nainen, joka jättää miehen kuin päinvastoin. Täälläkin on monia aloituksia naisilta, jotka kertovat että tuntevat lähinnä vihaa miestään kohtaan, jos jotain. Että keneltähän ne tunteet puuttuvat?
Kyllä siinä on kuule paljonkin naisella tunteita kun mies sikailee, vonkaa, ryyppää, rellestää, ei kanna vastuuta kotitöistä yms.
Tuossa listassa on monta syytä jonka takia ei kauhean pitkään kannata katsella tuollaista miestä. Sanoisin että ei kuukauttakaan, jos parikin noista lievemmistä näyttää toistuvan.
Ei kannata olla suhteessa jos se toinen osapuoli ei käyttäydy kunnioittavasti, ero on aina paras ratkaisu! On typerää että ihmiset roikkuvat suhteissaan...
Mutta miksi listassa on tuo vonkaaminen, mitä pahaa seksissä nyt on? Sehän on yksi parisuhteen kulmakivistä?
Jos toisella on jostain syystä halut ja kiinnostus vähissä yhtenä päivänä tai lyhyen ajanjakson aikana, niin vonkaaminen ei yhtään paranna tilannetta. On paarepi antaa toisen olla ja tyytyä halaamaan ja taputtamaan olkapäätä kunnes taas koittaa normaalimpi aika.
Alue: Aihe vapaa
Miehille täytyisi järjestää näin sovitaan treffit kurssi. Eräs palstailija myönsi mokaneensa Viron päässä liiallisella jaarittelulla. Lähtiessään Itä-Eurooppaan mies vastaa treffeistä ja ehdottamisesta. Youtubesta vinkki videoita keskustelun elävöittämiseksi. Amazonista asu sekä sitrus hajuste. Pastilli suuhun!