Olen raskaana enkä ole koskaan pitänyt edes vauvaa sylissä

Vähän stressaa ja pelottaa tuleva...

Ei tarvi pelätä. Nopeesti opit vauvan käsittelyn. Onnea.

Jospa siihen äitiyteen kasvaa.
Onko kavereillasi/tutuillasi vauvoja tai tulossa niitä? Vertaistuki vauva-aikana oli mulle tärkeää.

Kyllä siinä käyttökokemusta kertyy aika nopsaan ihan reilusti. 😀
Huoli pois ja arkijärjellä eteenpäin. Tue niskaa, anna ruokaa ja pidä puhtaana.

Oppii siihen. Monilla ei nykyään ole erityisemmin kokemusta vauvoista ja lapsista ennen omia, ja hyvin menee silti, ja toisaalta kyllä se oman kanssa pärjääminen jännittää niitäkin joilla on. Onhan se nyt ihan eri asia joutua huolehtimaan siitä itse kuin pitää vähän aikaa sylissä.

Ei mullakaan ollut kokemusta kuin pikku lapsista ja äidiksi tulin 24-vuotiaana ja kaikki sujui luonnostaan. Tytär on jo aikuinen.

Kyllä sitä oppii. Onnittelut

Vierailija kirjoitti:

Jospa siihen äitiyteen kasvaa.
Onko kavereillasi/tutuillasi vauvoja tai tulossa niitä? Vertaistuki vauva-aikana oli mulle tärkeää.

Ei ole. Toki on joillain kavereilla/tutuilla ollut, mutta en ole ollut vauvoista niin kiinnostunut, että olisin halunnut ottaa syliin... Ap

Ei mullakaan ollut kokemusta. Kyllä se sujuu sitten ihan itsestään, turha stressata.

Nopeasti opit! Ruokaa, unta ja puhtaita vaatteita vauva tarvitsee, ei juuri muuta. Sylittelyt ja hellittelyt tulee siinä samalla. Jokainen on ensimmäisen kohdalla kokematon, mutta kyllä se arki alkaa sujua muutamassa viikossa ihan mukavasti.

Ei ollut minullakaan, mutta hyvin meni molempien lasten kanssa. Tärkeintä on olla myötätuntoinen ja saatavilla. Lapsi
opettaa vanhempaa vähintään yhtä paljon kuin oppii itse.

Tukiverkostoja kannattaa rakentaa jo raskausaikana. Ja lukaista jokunen vauvan kehitykseen liittyvä opaskirja. Perhekahviloissa on mukava tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin.

Meillä luontevimmaksi tavaksi osoittautui luomuvanhemmuus perhepeteineen ja kantoliinoineen. Ja siihen tapaan kasvanee itse asiassa enemmistö maailman vauvoista. Täällä länsimaissa monet lapset dumpataan etäälle vaunuihin ja pinnasänkyihin.

Hyvin sujui, vaikka ei kumpikaan meistä miehen kanssa oltu vaippaa vaihdettu vauvalle ennen kuin saatiin oma kotiin! Ja tämä siis 1977, jolloin ei ollut sairaalassa vierihoitoa, eikä nettiä, mistä katsoa ohjeita.

Eli epäilet äitiyttäsi eli osaatko helliä ja rakastaa. Ei kai sylissä pitäminen mikään taito ole?

Olet varmaan joskus kantanut jotain käsivarsillasi ja osaat koukistaa kyynervarsista.

Kyllä luonto ja vaisto opettavat. Kunhan vauva saa lämpöä,turvaa,syliä,ruokaa ja kuivan vaipan niin hyvä. Opit kyllä tulkitsemaan vauvasi viestejä ja itkuja.
Yhden neuvon voin antaa, vauvat ovat yksilöitä ja hoitaa kannattaa kuunnellen sydäntään.
Ei kannata ap lähteä kuuntelemaan näitä " älä vaan opeta vauvaa ja totuta siihen ja tähän"-ohjeita. Kunhan nukutte ja olette kuten teille parhaiten toimii.

Ihan vastasyntynyttä ei oikeasti opi käsittelemään kuin sellainen, joka tekee sitä työkseen. Kun saa oman vastasyntyneen syliinsä, se on aina yhtä epävarmaa. Jo 2 viikon ikäinen on paljon helpompi käsitellä, kun on sen verran jäntevämpi.

Eli sen vauvan käsittelyn joutuu opettelemaan joka kerta uudestaan. Ja etenkin alussa se lapsi muuttuu nopeammin kuin kerkeät hänestä mitään oppimaan.

Sanoo hän, kenellä on 12 pikkusisarusta ja 7 omaa lasta. Myös sisarusten ja ystävien lapsia olen sylitellyt.

Vierailija kirjoitti:

Eli epäilet äitiyttäsi eli osaatko helliä ja rakastaa. Ei kai sylissä pitäminen mikään taito ole?
Olet varmaan joskus kantanut jotain käsivarsillasi ja osaat koukistaa kyynervarsista.

Niin. Ei ole kokemusta edes sylissä pidosta eikä muustakaan. Ja itselläni on vain isoveli, ei siis pikkusisaruksia. Ap

Et ole vauvaa niin, mutta sonni on pitänyt sua sylissään.

Ei minullakaan aikoinaan ollut mitään kokemusta. En edes pitänyt lapsista. Eli jos kaverilla oli lapsi, en todellakaan ollut se joka nappasi vauvan syliinsä.
Kaikesta huolimatta esikoiseni sai olla sylissäni ja tuntea olonsa rakastetuksi. Kyllä siihen oppii.

Vierailija kirjoitti:

Ei minullakaan aikoinaan ollut mitään kokemusta. En edes pitänyt lapsista. Eli jos kaverilla oli lapsi, en todellakaan ollut se joka nappasi vauvan syliinsä.
Kaikesta huolimatta esikoiseni sai olla sylissäni ja tuntea olonsa rakastetuksi. Kyllä siihen oppii.

Sama.

Osta valmiiksi viipaloitu Pullava-pitko kaupasta, sillä on hyvä harjoitella erilaisia asentoja. Katsot vaikka kuvia tai videoita netistä, ja kokeilet Pullavan kanssa.