Miksi lukiolaisilla on nykyään enemmän paineita kuin ennen?

Todistusvalinnat. Eniten pisteitä saa pitkällä matematiikalla ja fysiikalla. Hirvittävän pitkät tunnit ei välitunteja. Heti ensimmäisellä luokalla ensimmäisenä päivänä pitää tietää mihin hakee lukion jälkeen, että osaa tehdä oikeat ainevalinnat.
80- luvulla oli huomattavasti rennonpaa. Lukio on pilattu. Opetussuunnitelmat vaihtuvat muutaman vuoden välein.

Enimmäkseen se paine on omien korvien välissä. Ällärivi vaaditaan vain muutamaan opiskelupaikkaan. Kaikkialle voi hakea myös pääsykokeilla.

Hyvin kirjoitetusta lyhyestä matikasta saa enemmän pisteitä kuin huonosta pitkästä. Pitkää matikkaa ei kannata hampaat irvessä lukea, koska siitä ei ole hyötyä. Fysiikan tuomat lisäpisteet ovat max 2 pistettä,  joten sitäkään ei kannata lukea, jos se ei kiinnosta.

Nykyään kirjoituksetkin voi tehdä suunnilleen miten itse haluaa. Ennen oli kaikki kertalaakista peräkkäin ja jos reppasit niin voi voi. 

On, itse kirjoitin ylioppilaaksi 80-luvun lopulla, omat kirjoittaa nyt, ihan eri meininki kuin silloin oli. Äidinkielenkoe on ihan toiselta planeetalta kuin omana aikana oli.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kirjoituksetkin voi tehdä suunnilleen miten itse haluaa. Ennen oli kaikki kertalaakista peräkkäin ja jos reppasit niin voi voi. 

Ei ollut, ainakaan 1989 kun itse kirjoitin, kyllä pystyi jo silloin jakamaan kirjoituksia ja pystyi korottamaan arvosanoja useaan otteeseen.

Korkeakouluvalinnat ovat nyt mahdollisia yhdellä pääsykokeella joka puolelle maata. Ennen joka paikkaan oli omat pääsykokeet ja pitä valita mihin meni pääsykokeisiin ja moni vähän heikompi oppilas valitsi suosiolla heti sen kaukaisemman vaihtoehdon johon ei ollut niin moni hakenut ja sinne oli helppo päästä. Nyt melkein jokainen hakija rastittaa ne kaikki mahdolliset paikat ympäri Suomea varmuuden vuoksi ja siksi rajat nousevat korkeammiksi melkein joka puolella. Ennen "maakunnissa" oli vain satunnaisia etelästä tulleita opiskelijoita, nyt monet paikat ovat täynnä pääkaupunkisudulta tulleita hakijoita.

Nyt lukiolaiset korottelevat arvosanojaan useita kertoja ja se nostaa sitten pääsyrajoja korkeakouluihin kun hyvän arvosanan saaneita on suhteessa enemmän. Jos ei halua välivuosia niin on kova paine kirjoittaa ne hyvät arvosanat jo heti kerralla. Myöskin hajauttamisen mahdollisuus aiheuttaa sen että voi keskittyä enemmän yhteen aineeseen ja sekin nostaa pisterajoja hyviin arvosanoihin.

Jo ennen lukiota pitää repiä, että pääsee kunnolliseen lukioon.

Lukiossa pitäisi heti tietää miksi haluaa isona, koska pitää tehdä kurssivalinnat.

Kaikki pitää hoitaa itse. Esimerkiksi se lukujärjestys.

Kaikilla tunneilla on aina eri tyypit, vaikea saada kavereita, varsinkin nyt korona-aikana.

Koko ajan paine siitä, että onnistuu, ettei tyri ja pilaa mahdollisuuksiaan.

Minä menin 7,5 keskiarvolla porukan mukana lukioon, opiskelin rehtorin tekemällä lukkarilla, kirjoitin ällän paperit ja pyrin sitten minne pyrin.

Nyt on yksi oma lapsi opiskelemassa ekaa vuotta ja toinne lukion ekalla ja vierestäkin stressaantuu. Varsinkin nyt tää korona-aika on ollut tosi ikävää tälle nuoremmalle, joka aloitti lukion nyt.

Koska aiemman sukupolven synnyttämä suoritus- ja kilpailuyhteiskunta.

Nykyajan nuoret on kaiken kaikkiaan ahdistuneita kaikesta. Oman tulevaisuuden lisäksi maapallon tulevaisuudesta. Nämä nuoret on sitä mieltä että aiemmat sukupolvet ovat pilanneet tämän maailman ja heidän tehtävänsä on pelastaa se. Lisäksi henkilökohtaisemmalla tasolla kaikki on auki. Ihan sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta lähtien kaikki on mahdollista. Moni on todella hämmentynyt. Ennen vanhaan asiat oli paljon yksinkertaisempia.

Myös itse aineiden vaatimukset on ihan jostain toiselta planeetalta. Juurikin esimerkiksi äidinkieli. Itse kirjoitin kahta vaille täydet äidinkielestä, olen opiskellut viestintää yliopistossa ja mielestäni olen kovinkin näppärä äidinkielessä.

Yritin auttaa ekan vuoden lukiolaista äikän tehtävässä ja vaikka siis panin koko viestinnän maisterin osaamiseni ja 20 vuoden toimittajakokemuksen ja tiedonhakukokemuksen peliin, en osannut häntä enempää kuin saamaan juuri ja juuri kasin siitä tehtävästä. En edes edelleenkään tajua, mitä siinä olisi pitänyt olla.

Kielten tehtävät on sellaisia kikkailun riemuvoittoja ettei ole tosikaan.

Kaikki muutkin on samalla viivalla. Edes lääkikseen ei tarvita kuutta ällää.
Ja jos todistusvalintaa ei olisi, mikä idea koko kirjoituksissa olisi? Eka luetaan koko lukion oppimäärä, sitten kirjoitukset ja sitten unohdetaan ne ja pääsykokeilla opiskelemaan, ihan pöljä ideanakin.
Pitkä matematiikka todellakin kertoo oppilaasta paljon. Jos suoriudut siitä, suoriudut lähes minkä tahansa alan opinnoista ongelmitta.

Pitää osata myös valita kerrasta se opiskeluala, koska siinä on se once in a lifetime -ensikertalaisuus tasan kerran. Mun esikoinen meni nyt ulkomaille opiskelemaan mahdollisimman yleistä tutkintoa, kun ei ollut vielä varma miksi haluaa, eikä halunnut valita Suomessa väärin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muutkin on samalla viivalla. Edes lääkikseen ei tarvita kuutta ällää.
Ja jos todistusvalintaa ei olisi, mikä idea koko kirjoituksissa olisi? Eka luetaan koko lukion oppimäärä, sitten kirjoitukset ja sitten unohdetaan ne ja pääsykokeilla opiskelemaan, ihan pöljä ideanakin.
Pitkä matematiikka todellakin kertoo oppilaasta paljon. Jos suoriudut siitä, suoriudut lähes minkä tahansa alan opinnoista ongelmitta.

Pitkä matematiikka korostuu liikaa. Ei sillä ole mitään tekemistä kielten tai esimerkiksi juridiikan kanssa.

Ensikertalaiskiintiö + todistusvalinnat. Valittua polkua on lähes mahdotonta vaihtaa myöhemmin. Virheisiin tai itsensä etsimiseen ei enää varaa, koko ikäluokka päättää matematiikkaa, koska sen merkitys on täysin ylikorostunut alasta riippumatta. Parilla magnalla ja parilla eximialla ei enää pääse juuri mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muutkin on samalla viivalla. Edes lääkikseen ei tarvita kuutta ällää.
Ja jos todistusvalintaa ei olisi, mikä idea koko kirjoituksissa olisi? Eka luetaan koko lukion oppimäärä, sitten kirjoitukset ja sitten unohdetaan ne ja pääsykokeilla opiskelemaan, ihan pöljä ideanakin.
Pitkä matematiikka todellakin kertoo oppilaasta paljon. Jos suoriudut siitä, suoriudut lähes minkä tahansa alan opinnoista ongelmitta.

Varmasti. Ongelma on vain siinä että myös muita aineita hyvin kirjoittaneet vopivat suoriutua hyvin monen alan opinnoista joten miksi sinne opiskelemaan pitäisi ottaa vain matikassa hyvin pärjänneitä? Kyllä muillakin taidoilla pitää olla mahdollisuuksia edetä elämässä eikä vain yhdellä.

PS. lääkikseen kyllä tarvitaan keskimäärin kuusi ällää. Joskus voi joku aine olla E kunhan se on oikeasta aineesta joka ei laske liikaa pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Jo ennen lukiota pitää repiä, että pääsee kunnolliseen lukioon.
Lukiossa pitäisi heti tietää miksi haluaa isona, koska pitää tehdä kurssivalinnat.
Kaikki pitää hoitaa itse. Esimerkiksi se lukujärjestys.
Kaikilla tunneilla on aina eri tyypit, vaikea saada kavereita, varsinkin nyt korona-aikana.
Koko ajan paine siitä, että onnistuu, ettei tyri ja pilaa mahdollisuuksiaan.
Minä menin 7,5 keskiarvolla porukan mukana lukioon, opiskelin rehtorin tekemällä lukkarilla, kirjoitin ällän paperit ja pyrin sitten minne pyrin.
Nyt on yksi oma lapsi opiskelemassa ekaa vuotta ja toinne lukion ekalla ja vierestäkin stressaantuu. Varsinkin nyt tää korona-aika on ollut tosi ikävää tälle nuoremmalle, joka aloitti lukion nyt.

Lukujärjestyksen laatiminen itse on hirveä savotta, kun kurssitarjottimien sisältö on mitä on. Teinillä on välillä kaksi pitkän matematiikan kurssia samassa jaksossa. Opostakaan ei yllättäen mitään apua.
En ymmärrä miksi aikoinaan siirryttiin lukujärjestysten itsetekeoon. Kurssimuotoisessa lukiossa ne tulivat valmiina ja toimi hyvin.

Ilmastonmuutoksen torjuminen stressaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muutkin on samalla viivalla. Edes lääkikseen ei tarvita kuutta ällää.
Ja jos todistusvalintaa ei olisi, mikä idea koko kirjoituksissa olisi? Eka luetaan koko lukion oppimäärä, sitten kirjoitukset ja sitten unohdetaan ne ja pääsykokeilla opiskelemaan, ihan pöljä ideanakin.
Pitkä matematiikka todellakin kertoo oppilaasta paljon. Jos suoriudut siitä, suoriudut lähes minkä tahansa alan opinnoista ongelmitta.

Osoitat juuri itse että kaikki eivät ole samalla viivalla koska yhtä ainetta korostetaan yli muiden. Jo ihan kirjoitusten pisteytyksen mukaan on mahdotonta että kaikki saisivat hyvän matikasta koska L:n saa vain tietty prosentti kirjoittajista. Jos tätä ei voi tasaveroisesti kompensoida osoittamalla osaamisensa jossain muussa aineessa niin kaikki eivät ole samalla viivalla. Tätä yhtä ainetta hyvin osaavat ovat kovalla etumatkalla verrattuna muita aineita hyvin osaaviin.

Yliopistopaikkoja on yli puolelle ikäluokasta, joten kirjaimellisesti pitää olla keskimääräistä tyhmempi jos ei yliopistoon pääse. Ja tähän päälle vielä AMK-opiskelupaikat. Käytännössä yliopisto/amk-opiskelupaikka on jokaiselle lukion suorittaneelle olemassa, myös niille rimaa hipoen valmistuneille.

Jos on hyvä lukiossa, niin ei tarvitse stressata millään tavalla opiskelupaikan suhteen. Kirjoitta ne aineet, joissa joissa on hyvä, se riittää yliopistoon.