Minkä pituinen on lyhyin työsuhteenne?

No jos ei kesätöitä ja sellaisia lasketa niin nykyinen, kesto 15+v.

2 tuntia. Opettajan sijaisuus kyseessä, paljon löytyy muutaman tunnin mittaisia työsuhteita.

Olikohan 4 yötä liikenteenohjaajana.

Puhelinmyyntityötä riitti yksi päivä. En saanut palkkaa ja asia jätettiin meidän väliseksi eikä työnantaja kertonut Kelaankaan mitään, etten saisi karenssia. Siinä mielessä oli reilu tyyppi.

Lyhin oli pituudeltaan 4 päivää ja pisin on ollut kolme kuukautta.

m40

Viikko 18-vuotiaana puhelinmyynnissä. Provikalla Seiskan yms. pas*an myyntiä. 

Ei kiitos.

Jätetään kesätyöt ja muut tilapäishommat pois (6h virallinen työsuhde) niin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olen ollut lyhimmillään 5 viikkoa. Olihan se vähän noloa käydä irtisanoutumassa ennenkuin oli kunnolla allittanutkaan, mutta tuli toinen, parempi tarjous. Täällä paremman tarjouksen perässä olen nyt ollut 10 vuotta.

1 päivä. Olin aloittanut uudessa työpaikassa, kirjoitin työsopimuksen ja minua alettiin perehdyttämään hommiin. Kun olin matkalla kotiin, sain soiton eräästä toisesta työpaikasta, johon olin hakenut, että minut on valittu. Siinä oli parempi palkka, mieluisammat työtehtävät ja lyhempi työmatka, joten valitsin sen, tietenkin. Niinpä irtisanouduin siitä paikasta, jossa juuri ehdin aloittamaan.

Kolme viikkoa vanhainkodin keittiöllä. Olin juuri valmistunut keittiöapulainen ja en vielä kovin hyvin osannut työtä jota minun olisi pitänyt tehdä. Lisäksi en ole kaikista nopein työntekijä ja minun olisi pitänyt tehdä kuitenkin hirveällä vaudilla työtä. Muut työntekijät näkivät taatusti että minä tein kaikkeni tehdäkseni työni niin nopeasti ja hyvin kuin pystyin mutta he vain painostivat tekemään lisää ja osoittivat olevansa tyytymättömiä minuun. He itse olivat tunteneet toisensa jo vuosia koska olivat olleet samassa työpaikassa jo pitkään ja he selvästi antoivat minun ymmärtää että olen huonompi ja laikempi kuin he. Minua ei juuri lainkaan neuvottu siitä että miten työt juuri siellä työpaikassa tehdään ja esimerkiksi että missä mikäkin tavara on ja sitten oltiin vihaisia kun en tiennyt enkä osannut kaikkea automaattisesti yhtä hyvin kuin muut. Minä en yksinkertaisesti jaksanut vaan minun piti ottaa lopputili. Viimeisenä päivänä muut paikalla olevat työntekijät olivat omahyväisiä ja pilkallisia kun luuseri ei siellä pärjännytkään. Tuo työpaikka oli yksi monien muiden elämässäni tapahtuneiden isojen ja negatiivisten muutosten takia yksi syy siihen että muutaman kuukauden päästä sairastuin elmäni ensimmäiseen psykoosiin ja olin erittäin lähellä itsemurhaa.

Vierailija kirjoitti:

Kolme viikkoa vanhainkodin keittiöllä. Olin juuri valmistunut keittiöapulainen ja en vielä kovin hyvin osannut työtä jota minun olisi pitänyt tehdä. Lisäksi en ole kaikista nopein työntekijä ja minun olisi pitänyt tehdä kuitenkin hirveällä vaudilla työtä. Muut työntekijät näkivät taatusti että minä tein kaikkeni tehdäkseni työni niin nopeasti ja hyvin kuin pystyin mutta he vain painostivat tekemään lisää ja osoittivat olevansa tyytymättömiä minuun. He itse olivat tunteneet toisensa jo vuosia koska olivat olleet samassa työpaikassa jo pitkään ja he selvästi antoivat minun ymmärtää että olen huonompi ja laikempi kuin he. Minua ei juuri lainkaan neuvottu siitä että miten työt juuri siellä työpaikassa tehdään ja esimerkiksi että missä mikäkin tavara on ja sitten oltiin vihaisia kun en tiennyt enkä osannut kaikkea automaattisesti yhtä hyvin kuin muut. Minä en yksinkertaisesti jaksanut vaan minun piti ottaa lopputili. Viimeisenä päivänä muut paikalla olevat työntekijät olivat omahyväisiä ja pilkallisia kun luuseri ei siellä pärjännytkään. Tuo työpaikka oli yksi monien muiden elämässäni tapahtuneiden isojen ja negatiivisten muutosten takia yksi syy siihen että muutaman kuukauden päästä sairastuin elmäni ensimmäiseen psykoosiin ja olin erittäin lähellä itsemurhaa.

Lisäksi en saanut tuosta ajasta palkkaa koska minun olisi kai pitänyt olla siellä kuukausi että olisin saanut palkkaa.

Aika tarkalleen yksi kuukausi (irtisanouduin itse). Ärsyynnyin jo heti ensimmäisenä päivänä kun pomo jätti minut yksin työpaikalle vaikka en ollut koskaan ennen edes tehnyt sen alan töitä ja pomo kyllä tiesi sen. Olin todella "kuutamolla". Toinen iso syy irtisanoutumiseen oli pitkä työmatka (jonkin verran yli 40 kilometriä yhteen suuntaan). Kolmas ja viimeinen niitti oli se, kun erään työpäivän lopuksi pomo sanoi aivan yllättäen, että joudun seuraavana päivänä lähtemään hänen ja yhden toisen työntekijän kanssa työmatkalle joka kestää pari päivää.

Kaksi päivää.

Sen verran kesti, ennenkuin työnantaja paljasti että työ johon meitä oli pari päivää perehdytetty, on puhelinmyyntiä.

Sillä sekunnilla vedin lakin päähän, poistuin, enkä katsonut taakseni.

Ihan kusetusta.

Vierailija kirjoitti:

4 pvä. Puhelinmyynnissä. :D
En saanut mitään kaupaksi ja pomo flippasi kun en ollut käskyistä huolimatta tarpeeksi hyökkäävä. Haukkui mut ihan pystyyn.
En nyt viitsi kertoa mikä kaikki siinä firmassa oli pielessä. Aika moni asia, muukin kun mun myyjäntaidot.

Sama. Ei niitä paskalehtiä kukaan halunnut ja pomo vaikutti jo alun alkaenkin joltain avohoitopotilaalta. Taisi jäädä muutama kymppi käteen muutaman viikon urakoinnista.

Päivä feissarina riitti

5 päivää, ei ollut minun paikkani. Kaupan ala kyseessä. Nihilisti K-kauppias voitte arvata loput. K = kyttäys, kyttäys, kyttäys.

Itselläkin 2 päivää. Tosin loppuminen ei ollut minusta kiinni, vaan työnantajani ainoa asiakas irtisanoi sopimukset kesken kautta ja firman koko henkilöstö laitettiin pois.

Vierailija kirjoitti:

Kolme viikkoa vanhainkodin keittiöllä. Olin juuri valmistunut keittiöapulainen ja en vielä kovin hyvin osannut työtä jota minun olisi pitänyt tehdä. Lisäksi en ole kaikista nopein työntekijä ja minun olisi pitänyt tehdä kuitenkin hirveällä vaudilla työtä. Muut työntekijät näkivät taatusti että minä tein kaikkeni tehdäkseni työni niin nopeasti ja hyvin kuin pystyin mutta he vain painostivat tekemään lisää ja osoittivat olevansa tyytymättömiä minuun. He itse olivat tunteneet toisensa jo vuosia koska olivat olleet samassa työpaikassa jo pitkään ja he selvästi antoivat minun ymmärtää että olen huonompi ja laikempi kuin he. Minua ei juuri lainkaan neuvottu siitä että miten työt juuri siellä työpaikassa tehdään ja esimerkiksi että missä mikäkin tavara on ja sitten oltiin vihaisia kun en tiennyt enkä osannut kaikkea automaattisesti yhtä hyvin kuin muut. Minä en yksinkertaisesti jaksanut vaan minun piti ottaa lopputili. Viimeisenä päivänä muut paikalla olevat työntekijät olivat omahyväisiä ja pilkallisia kun luuseri ei siellä pärjännytkään. Tuo työpaikka oli yksi monien muiden elämässäni tapahtuneiden isojen ja negatiivisten muutosten takia yksi syy siihen että muutaman kuukauden päästä sairastuin elmäni ensimmäiseen psykoosiin ja olin erittäin lähellä itsemurhaa.

En usko että sinä Henna Makkonen olet koskaan ollut töissä.

2-300

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jäi palkka saamatta?

Huhuu AP?

Eivät vaan maksaneet enkä kehdannut kysellä perään. Sain vielä kolmen kuukauden karenssinkin tästä ilosta.
Ap

Et kehdannut...?

En kehdannut enää asioida pomon kanssa, kun olin lähtenyt työpaikalta itkien pois. Onko siinä nyt jotain ihmeellistä?
Ap

On siinä, erityisesti kun muistetaan, ettei sinulla ollut edellytyksiä selvitä töistäsi (ilman perehdytystä). Toivottavasti olet sittemmin rohkaistunut ja uskallat puolustaa oikeuksiasi.

Tuntui siltä, että rikoin vaan lupaukseni ja palkan maksamatta jättäminen oli ihan oikein.

Ap

1 kk puhelinmyyjänä. Ei siinä ollut mitään järkeä, kun teki töitä koko päivän eikä saanut juuri mitään palkkaa, jos (kun) kauppoja ei tullut.

Ihmettelin myös sellaista, että pari vanhempaa työntekijää sai soittaa vanhoille asiakkaille, joilta oli tietenkin helpompaa saada jatkotilauksia, ja uudet työntekijät tekivät uusasiakashankintaa. Ei tuntunut kauhean tasapuoliselta.