Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Matemaattisilla aloilla ei ole vaikea päästä sisään. Keskiverto-oppilas pitkällä matikalla pääsee kyllä opiskelemaan. Monilla muilla aloilla kilpailu ihan eri tasolla, myös humanistisissa aineissa. Tosi hyviäkin hakijoita jää väistämättä ulos.

Aina löytyy joku tällaisella logiikalla.

Sisäänpääsyn helppouteen ei tietenkään vaikuta hakijoiden määrä aloituspaikkoihin nähden, vaan se kuinka helposti kursseista pääsee läpi 😑

Insinöörit valitettavasti ylivoimaisesti edustavin ammattiryhmä globaalissa ilmaston lämpenemisessä ja kaikkinaisessa luonnontuhoamisessa. Valitettavasti putkiaivoihin evoluutio on vaikuttanut vain degeneroivasti, eli vain teknologian hyötyjä katsotaan ja nähdään puusilmin samalla kun jättimäiset haitat eivät realisoidu minkäänmuotoiseksi tuotokseksi (output). Surullista.

Bingo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanisti parantaa maailmaa teoriassa ja puhein. Insinöörit keksivät todellisia ratkaisuja - koneita ja hilavitkuttimia -  joilla maailma paranee tai pahenee.
Usein humanistit inhovat insinöörejä, koska ovat kateellisia heidän ongelmanratkaisukyvystään.
Kumpiakin tarvitaan mutta hyvinvoinnin kannalta insinöörit ovat hyödyllisempiä. Humanisti voi olla kuka vain mutta insinööriys on korkeampaa matematiikkaa.

Ei vaan inhoavat siksi, että insinööri ei peittele, kuinka paljon parempana ihmisenä hän itseään pitää. Suhtautuminen humanistiin on alentuvaa, ja se tulee siellä täällä esiin rivien välistä, joskus paistaa koko olemuksesta.
Enkä nyt puhu kaikista insinööreistä mutta aika isosta osasta.

Prosentuaalisesti kuinka monesta Suomen/maailman insinööreistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Se että matemaattisia taitoja pidetään Suomessa jotenkin luonnonlahjana kertoo vain suomalaisen matematiikan opetuksen huonosta tasosta.

Oma mieheni on insinööri eikä hänkään ole matemaattisesti lahjakas.

Insinööri ajattelee loogisesti ja huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös ne seikat, jota ei ole määritelty.

Humanistit on pätkäputkiaivoja, joilla päättelykyky on jotain saman tapaista kuin "niin sanottu naisen logiikka".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Matemaattisilla aloilla ei ole vaikea päästä sisään. Keskiverto-oppilas pitkällä matikalla pääsee kyllä opiskelemaan. Monilla muilla aloilla kilpailu ihan eri tasolla, myös humanistisissa aineissa. Tosi hyviäkin hakijoita jää väistämättä ulos.

Aina löytyy joku tällaisella logiikalla.
Sisäänpääsyn helppouteen ei tietenkään vaikuta hakijoiden määrä aloituspaikkoihin nähden, vaan se kuinka helposti kursseista pääsee läpi 😑

Kun puhutaan vaikeista opiskelualoista esiin nousee ihan poikkeuksetta aina lääkis. 

Hakijoiden määrän kuvitellaan siis kertovan opintojen vaativuus, ja vieläpä niin että vaativille ja raskaille aloille on kaikista suurin tunku.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on molemmat tutkinnot. Kehitin teknologisen ratkaisun hyödyntämällä molempien alojen tietoa ja markkinatarvetta, tein keksinnön, ipr-siirtoprosessin kautta kaupallisin sen.
Mielestäni loppupeleissä ajattelutavoissa sinänsä ei ole eroja, insinöörit keskittyvät usein ohjelmistojen ja laitteiden prosesseihin ja humanistit ihmisen mielen prosesseihin. Niitä käsitellään eri tavoin.
Laitteita ja ohjelmistoja rakennetaan ihmisille, joten sinänsä molemmat hyötyvät toisistaan jos ovat yhteistyökykyisiä.

Insinöörin johtopäätöksiä on vaikeampi kyseenalaistaa kuin humanistin? Tämä ei asetu paremmuus-akselille vaan kuuluu eri tiedonalojen luonteeseen. Mutta saa insinööriajattelun tuntumaan kovemmalta. Vaikka minkäpä se insinööri sille voi. Humanistien johtopäätöksistä puolestaan kaikki ovat eri mieltä ja haluavat antaa vasta-argumenttinsa. Tämä johtaa siihen, että humanistit kiivaammin puolustavat (ehkäpä jopa monopolisoivat dogmeiksi) ajatteluaan koska kukaan muu ei sitä tee. Edes luonnonvakiot ja -voimat.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tietää muslimit haitallisiksi, humanisti luulee että muslimit voivat muuttua.

Jaa, erikoista. Mieheni on insinööri, minä humanisti ja asutaan muslimimaassa. Hyvin samalla tavalla ajatellaan muslimeista.

Ero meillä ehkä se, että insinööri ajattelee useammin asiat yksityiskohtaisemmin, humanisti laajempia kokonaisuuksia. Oikein hyvin on löydetty yhteinen linja 26 vuotta.

Taiteiilija on insinöörin ja humanistin välimuoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Matemaattisilla aloilla ei ole vaikea päästä sisään. Keskiverto-oppilas pitkällä matikalla pääsee kyllä opiskelemaan. Monilla muilla aloilla kilpailu ihan eri tasolla, myös humanistisissa aineissa. Tosi hyviäkin hakijoita jää väistämättä ulos.

Aina löytyy joku tällaisella logiikalla.
Sisäänpääsyn helppouteen ei tietenkään vaikuta hakijoiden määrä aloituspaikkoihin nähden, vaan se kuinka helposti kursseista pääsee läpi 😑

Kun puhutaan vaikeista opiskelualoista esiin nousee ihan poikkeuksetta aina lääkis. 
Hakijoiden määrän kuvitellaan siis kertovan opintojen vaativuus, ja vieläpä niin että vaativille ja raskaille aloille on kaikista suurin tunku.

Ja väität ettei tämä pidä paikkaansa?

Sillä lailla ettei ole yhtä humanistien tapaa ajatella. On iso ero opiskeletko kieliä, historiaa vai teoreettista filosofiaa. Jälkimmäinen ei oikeastaan edes ole humanistiaine mutta johonkin tiedekuntaan pitää kuulua. Lisäksi aineiden sisälläkään ei ole vain yhtä tapaa ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tietää muslimit haitallisiksi, humanisti luulee että muslimit voivat muuttua.

Jaa, erikoista. Mieheni on insinööri, minä humanisti ja asutaan muslimimaassa. Hyvin samalla tavalla ajatellaan muslimeista.
Ero meillä ehkä se, että insinööri ajattelee useammin asiat yksityiskohtaisemmin, humanisti laajempia kokonaisuuksia. Oikein hyvin on löydetty yhteinen linja 26 vuotta.

Kuinka suuri on otantasi?

ohis

Vierailija kirjoitti:

Taiteiilija on insinöörin ja humanistin välimuoto.

Toimittajatkin meneee vielä siihen etttä se kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Taiteessa heitetään se pallo kuuulijalle.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tietää muslimit haitallisiksi, humanisti luulee että muslimit voivat muuttua.

Insinöörillä ei ole alan osaamista, sehän ei kuulu hänen opintoihinsa mitenkään. Se on siis pelkkää ennakkoluuloa ja r----mia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Se että matemaattisia taitoja pidetään Suomessa jotenkin luonnonlahjana kertoo vain suomalaisen matematiikan opetuksen huonosta tasosta.
Oma mieheni on insinööri eikä hänkään ole matemaattisesti lahjakas.

Kertoo lasikuudesta. Jos jokin asia ei tule kuin Manulle illallinen niin sitten jatketaan telkkarin katselua ja jupistaan matematiikan osaajista joille raataminen on "niin helppoa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Matemaattisilla aloilla ei ole vaikea päästä sisään. Keskiverto-oppilas pitkällä matikalla pääsee kyllä opiskelemaan. Monilla muilla aloilla kilpailu ihan eri tasolla, myös humanistisissa aineissa. Tosi hyviäkin hakijoita jää väistämättä ulos.

Ymmärrätkös höpsö sitä, että se pitkä matikka karsii jo itsessään suuren osan pois? Humanistisiin hakeutuu toisinsanoen heikompaa ainesta kun riittää vaan, että opettelee kirjat ulkoa. Onko tämä liian haastavaa loogista ajattelua humanistin aivoillesi?

Vierailija kirjoitti:

Insinööri ajattelee loogisesti ja huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös ne seikat, jota ei ole määritelty.
Humanistit on pätkäputkiaivoja, joilla päättelykyky on jotain saman tapaista kuin "niin sanottu naisen logiikka".

Juuri tällaista tarkoitin aiemmassa kommentissani insinöörien alentuvasta suhtautumisesta. Loistava esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknisyyys ja empatia.

Isäni oli insinööri ja huomattavasti empaattisempi kuin sairaanhoitaja äitini.

Oliko kyyynistynyt ja turhautunut työhönsä kuun aina samat potilaat ja samat oireet?

Jostain syystä äidilläni oli vaikea asettua toisen asemaan. Oli pettynyt, kun olin luonteeltani ihan toisenlainen kuin hän. Myös kivunsietoon hänellä oli omituisia käsityksiä... kuukautiskipu on somaattista kipua, särkylääkeitä ei tarvita. Minulla oli teininä runsaat ja kivuliaat kuukautiset, onneksi isällä oli särkytabletteja aina saatavilla. Korvatulehduksen yhteydessä tärykalvo puhjaistiin ja märkä imettiin pois, otti aivan järjettömän kipeää. Olin noin 10 v. ja itkin kipua, äiti komensi ettei voi ottaa noin kipeää. Seuraavalle vastaanotolle meninkin sitten isän kanssa.
Pelkkä ammatti ei ole tae luonteesta, hoitohenkilökunnastakin löytyy päähoidon tarpeessa olevia persoonallisuushäiriöisiä tyyppejä. Tosin hoitoa ei ilmeisesti edes ole.

Voi olla, että olen väärässä, mutta eikö sairaanhoitajaopintoihin ainakin joskus aiemmin haluttukin aika karskeja tyyppejä, jotta he jaksaisivat hoitotyössä.

TämäKIN keskustelu todistaa, että humanistien päättelykyky on suhteellisen alhainen. Loogisia argumentteja ei ymmärretä. Syystäkin diplomi-insinöörit ylenkatsovat heikompaa ainesta.