Minun tekisi mieli kuolla pois.

Kävin taas lukemassa tätä ketjua. Molemmat olemme miehen kanssa rauhoittuneet. Minä kirjoitin miehelle kirjeen, jossa selvittelin tuntemuksiani. Varsinaisesti emme ole puhuneet asiasta kovin paljoa. Kumpikaan ei oikein osaa sanoa mitään. Minä olen pyytänyt monta kertaa anteeksi lyömistäni. Miestä vaivaa edelleen, vaikka päällisin puolin kaikki näyttää normaalilta.



Minä tahtoisin selvittää sen, mitä kaikkea liittyy nyt tähän vauva-asiaan. En vain löydä sanoja. Se oli hirveä isku, kun mies ei ollut yhtään onnellinen siitä, kun minun kuukautiseni olivat myöhässä. Mökötti vain pettyneenä. Minulle kuukautisten alkaminen oli pettymys.



Minulla on todella paha mieli tästä kaikesta. Ihan jo senkin takia, että olen monen kuukauden ajan luullut, että mies tulisi olemaan onnellinen siitä lapsesta, jos joskus sattuisin tulemaan raskaaksi. Nyt on sellainen olo, että minä en voi tehdä lasta miehelle, jolle raskaus tulee olemaan suunnaton pettymys. Alun perinkin mies on ollut mukana tässä vain siksi, että minä toivoin sitä lasta niin paljon. Mutta en minäkään sitä lasta halua, jos miehen asenne on tuollainen. Ei olisi oikein sitä lasta kohtaan syntyä ei-toivottuna. Kai minun on yritettävä tukahduttaa oma vauvakuumeeni. Ajattelin viimeksi tänä aamuna sitä, miten ihanaa olisi odottaa lasta sellaiselle miehelle, joka ehkä jopa hymyilisi onnesta, kun minä tulisin raskaaksi.



Minä en osaa nyt ajatella, että jatkaisin enää ollenkaan lapsen yrittämistä tämän miehen kanssa. Vaikka mies jatkossa kuinka vannoisi ja vakuuttaisi, että haluaa minun kanssani lapsen, minä en varmaan uskaltaisi tullessani raskaaksi edes kertoa koko uutista siinä pelossa, että mies pettyy taas. Viimeksikin se viilsi sydäntä niin kipeästi, kun mies pettyi minun kuukautisteni myöhästyessä.



Lyömistäni olen pyrkinyt jotenkin ymmärtämään. Minulla on todella hämärät muistikuvat siitä tilanteesta. Minä muistan, että huusin helvetin kovaa päin miehen naamaa, sitten tajusin lyöneeni. Kyllä minä jotenkin ymmärrän itseäni. Se oli kuitenkin kova isku, kun tajusin, ettei mies halua sitä lasta, vaan on valehdellut minulle monta kuukautta. Minä olen toivonut raskautta, ja kun innostustani hilliten menin kertomaan miehelle myöhästyneistä kuukautisista, odotin edes hymyä. Sen sijaan mies torjui minut täysin. Pudotus varovaisesta innostuksesta ja toiveesta täysin torjutuksi tulemiseen oli raju. Sydänhän siinä särkyi. Se siitä yhteisestä suunnitelmasta saada oma perhe.



Nyt on oikeastaan aika helpottunut olo siitä, että kuukautiseni alkoivat. Ei tarvitse lapsen tulla ei-toivottuna. Tai minä tietysti olen toivonut ja rakastaisin paljon sitä lasta :´( Miestä sen sijaan en ymmärrä. Minä en oikein tiedä, miten puhuisin tästä miehelle. En löydä vieläkään sanoja.



ap

Olet kovin ankara itseäsi kohtaan. Voimia, koskaan ei voi meistä kukaan tietään, milloin menetämme kontrollin.

Kyllä jotenkin tuntuu nyt siltä, että jos tätä asiaa ei saada selvitettyä, minun ja miehen välit muuttuvat kylmemmiksi. Mies kävi äsken kotona ja käyttäytyi ihan normaalisti. Minua vaivaa se, ettei lapsiasiaa ole selvitetty vieläkään. Suudellessani äsken miestäni mietin, että " tästä miehestä PITI tulla minun lapseni isä" ja muistelin, että joskus suunnittelimme lapsen saamista onnellisina. Tuttu mies se on vieläkin, mutta jokin muuttui pahaan suuntaan siinä vaiheessa, kun tajusin, että mies valehteli minulle monta kuukautta.



ap

Ja nainen miestä. Olette mielestäni ihan outoja jos olette häpeissänne jostain miehen lyömisestä. Se on ihan taatusti ansainnut sen.

Vierailija:

Ja nainen miestä. Olette mielestäni ihan outoja jos olette häpeissänne jostain miehen lyömisestä. Se on ihan taatusti ansainnut sen.

Tapa ittes.



Ja ap:lle tsemppiä asioiden selvittelyyn.

agressiivisesta käyttäytymisestä. Toivottavasti saavat selvitettyä asiat ja ap:kin oppii tästä jotakin.

Itse heitin aikanani hormonihuuruissa puurolautasen miehen naamaan ja exää olen heittänyt paistinpannulla, enkä osaa näitä asioita edes katua. Ja toinen haluaa kuolla, kun on lyönyt miestä avokämmenellä ylävartaloon?

Vierailija:

Itse heitin aikanani hormonihuuruissa puurolautasen miehen naamaan ja exää olen heittänyt paistinpannulla, enkä osaa näitä asioita edes katua. Ja toinen haluaa kuolla, kun on lyönyt miestä avokämmenellä ylävartaloon?

joko olet rauhoittunut?



Ota tuo kerta opetuksena, ei se elämä niin ruusuista aina ole etkä edes sinä itse. Jokainen sen jossain vaiheessa joutuu huomaamaan, sulla on mennyt aika pitkään ennenkuin tuli tuollainen tilanne vastaan. Tuohon ei vielä maailma kaadu, ei tosiaan, oikeen hämmästyttää millaisessa pumpulissa olet kasvanut että on noin iso juttu. mutta positiivista tietysti että jollain voi olla elämästä ja itsestään noin viaton käsitys.



En tiedä oletko kovin tuomitsevainen mutta jos olet niin ehkä tuo avaa silmiäsi suvaitsevaisemmaksi, tai ymmärtäväisemmäksi. Kaikki tekee joskus virheitä, eikä koskaan voi sanoa ei koskaan, kun on tunteet niin joskus ne vie mennessään.

Vierailija:

Tein äsken jotain niin hirveää, ettei koko loppuelämäni riitä siihen, että antaisin itselleni anteeksi. Älkää kysykö, mitä tein, koska en halua kertoa sitä. Voi luoja, että minä olen rikki.

Et saa jäädä yksin pähkimään!

Minä en yksinkertaisesti enää tunne itseäni. Miten voi kaikki muuttua hetkessä tällaiseksi. Kun voisin muuttaa menneisyyttä... En näe yhtään mitään kyynelten takaa, perkele... Voi vitun vittu, ei tämä voi olla totta. Täyttä paskaa koko elämä. Saatana. Nyt on sellainen olo, että perkele, kun pääsisin hengestäni mahdollisimman nopeasti, mutta olen sellainen raukka, ettei minusta ole tekemään sitä.

ap

Vierailija:

Minä en yksinkertaisesti enää tunne itseäni. Miten voi kaikki muuttua hetkessä tällaiseksi. Kun voisin muuttaa menneisyyttä... En näe yhtään mitään kyynelten takaa, perkele... Voi vitun vittu, ei tämä voi olla totta. Täyttä paskaa koko elämä. Saatana. Nyt on sellainen olo, että perkele, kun pääsisin hengestäni mahdollisimman nopeasti, mutta olen sellainen raukka, ettei minusta ole tekemään sitä.

ap

Ajattelepa minua.

Olin ennen arvostettu ihminen, hyvässä työssä.



Sitten tein jotain, minkä seurauksena menetin työni ja tulevaisuuteni tämän ammatin harjoittajana.



Olen pilannut oman tulevaisuuteni.

Ei tässä kuolla pidä. Pitää vain mennä jotenkin eteenpäin.

Vierailija:

Minä en yksinkertaisesti enää tunne itseäni. Miten voi kaikki muuttua hetkessä tällaiseksi. Kun voisin muuttaa menneisyyttä... En näe yhtään mitään kyynelten takaa, perkele... Voi vitun vittu, ei tämä voi olla totta. Täyttä paskaa koko elämä. Saatana. Nyt on sellainen olo, että perkele, kun pääsisin hengestäni mahdollisimman nopeasti, mutta olen sellainen raukka, ettei minusta ole tekemään sitä.

ap

Älä syytä itseäsi liikaa. Anteeksi uteliaisuuteni, tuli mieleeni, että liittyykö mahdollisesti prostituutioon, kun sinulle tuli tuo itsemurha-fiilis? Usko pois, kokemuksesta voin sanoa, ettei sekään sinun hehkuasi ihmisenä himmennä. Yritä antaa se itsellesi anteeksi, et ole tehnyt kenellekään muulle väärää, kuin itsellesi.

Sehän on voinu vaikka raiskata lapsen.

Vierailija:

Sehän on voinu vaikka raiskata lapsen.

Käy optikolla, idiootti. Tarkoitin tuolla " sopimattomalla" juuri samaa kuin sinä!!!

Ja kiitos vaan kehotuksesta käydä optikolla, mutta näköni on tarkka joten käytän ne rahat johonkin muuhun.

Voit varmaan anonyyminä kertoa tarkemmin, mistä on oikein kyse.