Miksi luottotiedottomuus on tyyliin pahinta mitä voi tapahtua?

Aijaa, kenen mielestä näin on? Keksin monia pahempiakin juttuja.

Minulla oli muutama vuosi sitten maksuhäiriömerkintä, eikä se haitannut mitään muuta kuin luottokortin vaihtamista.

Ärsyttää jo tuo ...TYYLIIN...

Oikeasti ei haittaa millään tavalla, jos on asunto, vakuutukset, puhelinliittymä ym. Jos pitää hankkia uusi, voi tietyt luottotietomerkinnät haitata.

Pahinta on se, että ottaa uutta velkaa välttyäkseen luottotietomerkinnöiltä ja ulosotolta.

Niin kyse ei ole vain siitä luottotiedottomuus merkinnästä vaan siitä, että kun on paljon velkoja, joiden takaisin maksu rajoittaa elämää tai pahimmassa tilanteessa makselee vain korkoja ja summat eivät vähene juurikaan niin elämä muuttuu näköalattomaksi ja ihmiset masentuvat. Ihminen tarvitsee yleensä jotain hyvää mitä odottaa ja jos tietää, ettei seuraavaan 10 vuoteen voi käydä ulkomailla tai ravintolassa tai ei pysty elättämään lapsiaan niin elämältä katoaa merkitys.

Barokkityyliin?

Ei kerro siitä kenellekään, niin elämä jatkuu tuttuja latuja eteenpäin...

Minä kärsin siitä, koska se vaikeutti niin monia asioita. Minulta menivät luottotiedot opiskeluaikana, vaikka tein kahta työtä yötä myöten.
Jouduin jäämään huonoon parisuhteeseen, koska en millään meinannut saada mistään vuokrattua asuntoa, tai sitten kun joku olisi suostunut vuokraamaan, takuuvuokra nostettiin pilviin ja olisi pitänyt ottaa kotivakuutus, jota en luottotiedottomana olisi saanut, ainakaan ajoissa. Puhelinliittymän avaaminen olisi maksanut 300 euroa, sähkösopimusten ja erilaisten pakollisten vakuutuksien saamiseksikin piti maksaa ylimääräistä tai maksaa etukäteen ennen palvelun saamista. Pankista eivät meinanneet lähettää minulle postitse uutta pankkikorttia (ei luottokortti), piti mennä paikan päälle.
Lisäksi ulosotto on ollut todella lyttäävä kokemus. Myöhemmin opintolainan tultua tilille ulosotto haukkasi siitä samantien yli tuhat euroa, jota en saanut keikkatöillä paikattua, koska tulot olivat alle suojaosuuden.

Ulosottoon meni alunperin n. 600 euroa, mutta se paisui muutamaan tonniin. Opiskeluaikana sain lyhennettyä vain korkojen korkoa muutamalla kympillä, nyt työelämässä olen lyhentänyt velkaa ulosoton ja omaehtoisen maksamisen kautta. Tässä kuussa maksoin viimeisen erän, 700e pois. Elämiseen jäi 290e, mutta seuraava palkka on vihdoinkin lyhentämätön.

Itselläni se kyllä haittaisi ja paljon. Olisin tosi vihainen itselleni kun olisin päästänyt asiani siihen jamaan.

Kyllä se kertoo ihmisestä paljon.

Minun mieheni on luottotiedoton konkurssin vuoksi. Hyvin hänellä sujuu. Kaikki on tosin minun nimissäni.

Mä keksin pahempiakin kohtaloita, kuin luottotiedottomuus.

Saattaa se hankaloittaa joitakin asioita, mutta esimerkiksi itselläni oli asunto, puhelinliittymä ja vakuutukset jo olemassa kun luottotiedot meni, eli ei vaikutusta. Pari vuotta enää ja olen maksanut velan pois :)
Monella siihen luottotietojen menetykseen liittyy häpeää, myös se syy miksi ne on menneet on monesti "ei niin mairitteleva", kuten päihderiippuvuus, peliongelma, mut-ongelmat... Osalla sitten on esim firma mennyt konkkaan tai muuta itsestä riippumatonta isoa taloudellista vahinkoa tapahtunut. Mutta näitä sitäkään ei monesti haluta avata ulkopuolisille, eli tietynlainen salailu minkä luottotiedottomuus tuo mukanaan, on myös henkisesti rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä keksin pahempiakin kohtaloita, kuin luottotiedottomuus.
Saattaa se hankaloittaa joitakin asioita, mutta esimerkiksi itselläni oli asunto, puhelinliittymä ja vakuutukset jo olemassa kun luottotiedot meni, eli ei vaikutusta. Pari vuotta enää ja olen maksanut velan pois :)
Monella siihen luottotietojen menetykseen liittyy häpeää, myös se syy miksi ne on menneet on monesti "ei niin mairitteleva", kuten päihderiippuvuus, peliongelma, mut-ongelmat... Osalla sitten on esim firma mennyt konkkaan tai muuta itsestä riippumatonta isoa taloudellista vahinkoa tapahtunut. Mutta näitä sitäkään ei monesti haluta avata ulkopuolisille, eli tietynlainen salailu minkä luottotiedottomuus tuo mukanaan, on myös henkisesti rankkaa.

Mut-ongelmat = mt-ongelmat

Voihan ennakoiva tekstinsyöttö...

Pahinta on ne ajat ennen luottotiedottomuutta, kun tiedät jo, ettet tule selviämään kaikista maksuista mutta vielä yrität säästää, myydä jotain, siirtää eräpäiviä, sopia, venkslata ja puljata niiden kanssa. Itse olin pitkään hyvin vähäisellä ruoalla, jotta ei menisi laskut perintään. Lopulta väsyin ja annoin periksi, ainakin jäi rahaa syömiseen ja välttämättömiin kuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Mä keksin pahempiakin kohtaloita, kuin luottotiedottomuus.
Saattaa se hankaloittaa joitakin asioita, mutta esimerkiksi itselläni oli asunto, puhelinliittymä ja vakuutukset jo olemassa kun luottotiedot meni, eli ei vaikutusta. Pari vuotta enää ja olen maksanut velan pois :)
Monella siihen luottotietojen menetykseen liittyy häpeää, myös se syy miksi ne on menneet on monesti "ei niin mairitteleva", kuten päihderiippuvuus, peliongelma, mut-ongelmat... Osalla sitten on esim firma mennyt konkkaan tai muuta itsestä riippumatonta isoa taloudellista vahinkoa tapahtunut. Mutta näitä sitäkään ei monesti haluta avata ulkopuolisille, eli tietynlainen salailu minkä luottotiedottomuus tuo mukanaan, on myös henkisesti rankkaa.

Tämä! Mulle pahinta luottotiedottomuudessa on tuo salailu siksi, että luottotiedottomat leimataan. Menetin luottotiedot alle kolmekymppisenä, oli päihderiippuvuutta ja mielenterveyshaasteita johtuen burnoutista, hoitamattomasta adhd:sta ja elämässä tapahtuneista käsittelemättömistö traumoista. Luottotiedot meni, hoidatin itseni kuntoon, ja nykyään olen ihan eri tyyppi. Urheilullinen perheenäiti, josta kukaan ei päällepäin uskois moista mennesyyttä. Kaikki on miehen nimissä, auto, asunto, vakuutukset... Normiarjeen tämä ei siis vaikuta, enkä mä kyllä edes viikoittain pide mitään ahdistusta tästä asiasta :D mutta tosiaan toivon että olisin niin rohkea, että avautuisin tästä asiasta IRL jos onnistuisin vähentämään edes tuttujen ennakkoluuloja..

Vierailija kirjoitti:

Minä kärsin siitä, koska se vaikeutti niin monia asioita. Minulta menivät luottotiedot opiskeluaikana, vaikka tein kahta työtä yötä myöten.
Jouduin jäämään huonoon parisuhteeseen, koska en millään meinannut saada mistään vuokrattua asuntoa, tai sitten kun joku olisi suostunut vuokraamaan, takuuvuokra nostettiin pilviin ja olisi pitänyt ottaa kotivakuutus, jota en luottotiedottomana olisi saanut, ainakaan ajoissa. Puhelinliittymän avaaminen olisi maksanut 300 euroa, sähkösopimusten ja erilaisten pakollisten vakuutuksien saamiseksikin piti maksaa ylimääräistä tai maksaa etukäteen ennen palvelun saamista. Pankista eivät meinanneet lähettää minulle postitse uutta pankkikorttia (ei luottokortti), piti mennä paikan päälle.
Lisäksi ulosotto on ollut todella lyttäävä kokemus. Myöhemmin opintolainan tultua tilille ulosotto haukkasi siitä samantien yli tuhat euroa, jota en saanut keikkatöillä paikattua, koska tulot olivat alle suojaosuuden.
Ulosottoon meni alunperin n. 600 euroa, mutta se paisui muutamaan tonniin. Opiskeluaikana sain lyhennettyä vain korkojen korkoa muutamalla kympillä, nyt työelämässä olen lyhentänyt velkaa ulosoton ja omaehtoisen maksamisen kautta. Tässä kuussa maksoin viimeisen erän, 700e pois. Elämiseen jäi 290e, mutta seuraava palkka on vihdoinkin lyhentämätön.

Niin no, sinäkin olit ihan itse valinnut huonon parisuhteen jo ennen luottotietojen menetystä. Elämän mullaaminen uuteen malliin on siis hankalampaa jos on maksuhäiriömerkintäjä, mutta edelleen kysymys kuuluu kuinka yleistä tuollainen on. Minusta aika harvinaista eikä luottotiedoilla normaalisti ole pastankaan väliä.

Luottotiedottomana sulla pitää olla kaikkeen rahaa enemmän, kun et saa mitään velaksi.
Me matkustetaan, ostetaan autot ja muut käteisellä.

Omaa taloa ei saada ostettua, mutta jos saa rahaa tehtyä hyvin, on elämä suht mukavaa.

Ja kun veloista on selvitty, ei tee mieli senkään jälkeen ottaa velkaa.

Eli siis luottotietoinenkin voi olla jopa enemmän velkaantunut ja k.sessa lainojen kanssa, kuin luottotiedoton.

Puhelinliittymää ei saanut ainakaan 90-luvulla jos ei ollut luottotietoja. Asunnon vuokraaminen mahdotonta, jos ei ole luottotietoja. Kyllä nuo asiat aikalailla hankaloittaa elämää. Mutta jotain hyötyäkin, vieläpä loppuelämäksi: kaikki ostokset piti tehdä käteisellä. Tästä tuli hyvä tapa, jota olen noudattanut siitä lähtien: en ole ikinä ostanut mitään velaksi/osamaksulla (lukuunottamatta tietysti asunto).

Na.rkkaus ja pikavipit yhtä pahoja.

Luulis kai olevan hankalaa ainakin nuorelle jonka pitäis saada ensiasuntoa vaikkapa ja siihen vakuutuksia, ja vuokranantajahan tsekkaa luottotiedot ym.
Ja kertoohan se elämänhallinnan puutteesta ja ihan vaan tyhmyydestä.