Miksi puhut arjestasi
Hei te, jotka tykkäätte kertoa kavereillenne arkisia juttuja, niin mikä se idea on? Miksi niitä on kiva kertoa?Arkisilla jutuilla tarkoitan esim. selostusta tavallisesta kauppareissusta, lapsen nuhasta, miten työpäivä meni jne. Eli sellaista arkisten asioiden raportointia.Mua ei koskaan kiinnosta kertoa eikä kuulla tuollaisia asioita enkä ystävieni kanssa niistä puhu, mutta työkavereiden ym. puolituttujen kanssa tuohon oon törmännyt, joten avatkaa... mitä te saatte siitä, että voitte puhua nousta aiheista? Entä onko niitä kiinnostava kuunnella?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten pitäisi puhua?
Ap puhuu vain viikonlopun juhlimisistaan.
Lasken tuon kyllä arkisiin juttuihin. Puhutaan molempia kiinnostavista asioista, erityisistä tapahtumista, suuremmista ilon ja surun aiheista.
Pääpaino on ehkä asioissa. Ei silleen vaan raportoida arkea.
Mutta toivoisin vastauksia kysymyksiin sen sijaan, että alkaisitte mua mollata
Joku tuolla vastasi, että koska ei oo muuta. Mutta ei kainä tuo kaikista oo ankeaa? Ap99 % elämästä on arkisia asioita. Mä epäilen että joudut hakemaan keskusteluaiheita muidenkin elämästä, jos puhut erityisistä tapahtumista ja suuremmista ilon ja surun aiheista.
Ja mietin kyllä millä kuormitan ystävääni, siksi arkiset asiat on helppo puheenaihe.Hei mut kun mä ainakin koen pienistä arkisista asioista puhumisen ja kuuntelemisen kuormittavaksi. Juuri siksi en varmaan oo ystävystynyt niistä paljon puhuvien kanssa. Ap
Ai sä olitkin niitä jotka haluavat ystävien viihdyttävän sua. Raskasta.
Höpö höpö. Oon kuunnellut ystävien oikeasti raskaita asioita, ollut tukena ja rinnalla. Nyt on kyse jutuista, jotka pyörii arkisten tekemisten tasolla. Jännä, miten ihmiset provosoituu. Ettekö vain voisi kertoa, mitä te noista keskusteluista saatte (mun mollaaminen jostain syystä antaa teille enemmän?)
Sinulle on aika monta kertaa jo kerrottu, mitä niistä keskusteluista saa. Otetaan vielä kerran: Niistä saa sen, että kuulee, mitä kaverille kuuluu. Elämässä ei aina tapahdu maata mullistavia asioita, joten arkiset kuulumiset ovat pakostakin osa ystävyyttä, mikäli ystävyys on enemmän kuin kerran vuodessa elämän pohdintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on keskustelu, ei infotilaisuus. Nääs.
Mut mitä kukaan kostuu siitä, että kertoo, että haki Millariikan hoidosta, teki itselleen kanasalaatin ja lapselle pastaa ja kun mies tuli töistä, meni salille, missä tapasi Maijan, jonka kanssa kävi salin jälkeen kahvilla.
Siis miksi tuo kerrotaan? Eikö yhtä hyvin voisi olla hiljaa? ApKaveris yrittää olla ystävällinen.
Kiitos!! Eli mikä tuossa viestii ystävällisyydestä? Miksi oman päivän tapahtumista kertominen on ystävällistä? Ap
Katso googlesta, mitä tarkoittaa keskustelu. Saattaa auttaa. Myös käytöstapojen kertaaminen auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on keskustelu, ei infotilaisuus. Nääs.
Mut mitä kukaan kostuu siitä, että kertoo, että haki Millariikan hoidosta, teki itselleen kanasalaatin ja lapselle pastaa ja kun mies tuli töistä, meni salille, missä tapasi Maijan, jonka kanssa kävi salin jälkeen kahvilla.
Siis miksi tuo kerrotaan? Eikö yhtä hyvin voisi olla hiljaa? ApKaveris yrittää olla ystävällinen.
Kiitos!! Eli mikä tuossa viestii ystävällisyydestä? Miksi oman päivän tapahtumista kertominen on ystävällistä? Ap
No mikä siinä, että ole lainkaan kiinnostunut ystävistäsi viestii ystävällisyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten pitäisi puhua?
Nuorena puhuttiin siitä kumpi on viimeksi "saanut".
Nyt vanhana vertaillaan kummalla on enemmin sairauksia
ja mihin paikkaan koskee eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin haluan tietää myös sen mitä ystävieni arkeen kuuluu, sehän sitä elämää on.
Mut mikä siinä kiinnostaa?ap
Minulle ystävät ovat tärkeitä. Siksi olen kiinnostunut heidän kuulumisistaan. Myös niistä arkisista.
t. eriMullekin ystävät on tärkeitä. Heidän ajatukset ja tunteet. Tuollaisia asioita mun ystävät vain ei puhu. Enkä itse puhu niitä heille, silti tunnen olevani heille tärkeä.
Eli miksi arkisten asioiden kertominen ja kuuleminen on sulle asia, joka tuottaa tunteen, että olette läheisiä? ApVastasin sinulle jo. Arkisista asioista puhuminen ei sulje pois ajatuksista ja tunteista puhumista. Otetaan konkreettinen esimerkki: Ystävä kertoo käyneensä kaupassa lasten kanssa. Yksi lapsista sai raivarin ja heittäytyi maahan kiukuttelemaan. Ystävääni hävetti ja hän ajatteli hädissään, miten saa lapsen lopettamaan.
Siinä tuli sekä arki, ajatukset että tunteet kolmessa lauseessa.Ookoo. Mutta eikös tuollaista tapahdu jatkuvasti? Onko se niin kuormittava kokemus, että sen haluaa jakaa? Ap
Normaalit ihmiset jakavat muutakin kuin erityisen kuormittavia asioita. Ei niitä kuormittavia asioita (toivottavasti) niin paljoa ole, että niistä saisi jutun juurta jokaiselle tapaamiselle.
No mutta just tuollaiset lievästi kuormittavat kokemukset mulle ainakin on sellaisia, ettei niitä kiinnosta jakaa. Kun sen pystyy itse käsittelemään, ei se tunnu kertomisen arvoiselta. Ja mieluummin sit puhuu jostain, joka vie ajatukset pois siitä arjesta, tuo elämään kiinnostavuutta. Ap
Normaalille ihmiselle se ihan tavallinen arki on kiinnostavaa. Jos pitää kiinnostavuus hakea arjen ulkopuolelta, on syytä pysähtyä miettimään, mikä siinä arjessa on pielessä, kun sitä pitää yrittää kaikin keinoin pakoilla.
Heh, haukupas mua nyt epänormaaliksi, ei kovin ystävällistä. Mun arjessa on kuormitusta mun arjessa on iloa. Musta on ihan ok elää arkea, mulla ei vain ole kiinnostusta raportoida siitä ystäville. En vaan saa siitä mitään ja jopa kuormitun ihmisistä, jotka niitä puhuu. En niin paljon, että se haittaisi, mutta sen verran, että olen alkanut miettiä että mikä sen puheen funktio on noille ihmisille. Ja oon nyt kuullut, että osa heistä kokee sen läheisyyden merkiksi tai olevan helppo puheenaihe. Ap
Kuulostat raskaalta ihmiseltä. Hirveät paineet kehitellä juuri sinua kiinnostavaa puheenaihetta, kun mikään tavallinen aihe ei sinulle kelpaa. Sinulla ei liene aktiivisesti yhteyttä pitäviä ystäviä.
Mulla on 3 läheistä ystävää, joiden kanssa synkkaa ja on kiva jutella. Yksi ruuhkavuosia elävä soittaa mulle aina työmatkoiltaan ja sanoo, että puhelut mun kanssa on henkireikiä arjen keskellä. Mut suurimpaan osaan ihmisiä en osaa muodostaa syvällistä ihmissuhdetta. Ooon onnekas, että mulla on nuo kolme ystävää. Ap
En minä ainakaan puhu kenenkään kanssa joka päivä puhelimessa ja todella harvan kanssa edes viikottain. Joskus nuorena tuli kavereiden kanssa puhuttua harva se päivä ja silloin varmaan olikin tuollaisia. Ainakin muistan yhden puheliaan kaverin, joka selosti (ja vielä moneen kertaan) milloin heräsi, mitä sitten, mitä joku sanoi, mitä söi, millä bussilla tuli kotiin ja se oli taas myöhässä jne. Pelkkää dadaa ilman mitään pointtia. Silloinkaan en jaksanut, enkä kyllä ikinä jaksaisi nytkään työpäivän jälkeen käkkiä tunti puhelimessa ilman asiaa. Ymmärrän ap:ta, vaikka kaikki muut nyt dissaavat ja tahallaan ymmärtävät väärin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on keskustelu, ei infotilaisuus. Nääs.
Mut mitä kukaan kostuu siitä, että kertoo, että haki Millariikan hoidosta, teki itselleen kanasalaatin ja lapselle pastaa ja kun mies tuli töistä, meni salille, missä tapasi Maijan, jonka kanssa kävi salin jälkeen kahvilla.
Siis miksi tuo kerrotaan? Eikö yhtä hyvin voisi olla hiljaa? ApKaveris yrittää olla ystävällinen.
Kiitos!! Eli mikä tuossa viestii ystävällisyydestä? Miksi oman päivän tapahtumista kertominen on ystävällistä? Ap
Katso googlesta, mitä tarkoittaa keskustelu. Saattaa auttaa. Myös käytöstapojen kertaaminen auttaa.
Eli et osaa vastata. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Mikä tuossa on sitä ei-arjesta puhumista? Ehkä politiikan voi siihen laskea. Muuten ihan tavallisia arkisia asioista, joista me muutkin juttelemme kun juttelemme arjesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Ookoo! Eli ero voisikin olla siinä arjessa, jota ihmiset elää. Kiinnostava näkökulma, kiitos! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Ookoo! Eli ero voisikin olla siinä arjessa, jota ihmiset elää. Kiinnostava näkökulma, kiitos! Ap
Lähinnä ero on siinä, että sinä luulet arjesta puhumisen olevan yksityiskohtaista kuvailua jokaisesta päivän aikana tehdystä asiasta. Nyt opit, että se ei ole sitä kuin joillekin todella puheliaille yksilöille. Meille muille se on tuollaista juttelua, mitä sinäkin harrastat.
Nuo tuollaiset kuormittavat silloin, kun on ns. pakko keskustella, mutta mitään puhuttavaa ei ole. Esimerkiksi työpaikan tauoilla. Mua ei haittaa, jos joskus arkisistakin asioista puhutaan hyvien tuttujen kesken ja sivumennen, mutta jos ne ovat koko ajan ainut asia mistä jonkun kanssa voi puhua, niin onhan se uuvuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Ookoo! Eli ero voisikin olla siinä arjessa, jota ihmiset elää. Kiinnostava näkökulma, kiitos! Ap
Lähinnä ero on siinä, että sinä luulet arjesta puhumisen olevan yksityiskohtaista kuvailua jokaisesta päivän aikana tehdystä asiasta. Nyt opit, että se ei ole sitä kuin joillekin todella puheliaille yksilöille. Meille muille se on tuollaista juttelua, mitä sinäkin harrastat.
Heh, mä opin nyt kyllä jotain muuta. Ja edelleen olen sitä mieltä, että monien puhe arjesta on aika konkreettisen tekemisen tasolla pysyvää vrt. Dekkarin kohdalla painotus kustannussopimuksessa vs,. henkilöhahmoissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Ookoo! Eli ero voisikin olla siinä arjessa, jota ihmiset elää. Kiinnostava näkökulma, kiitos! Ap
Lähinnä ero on siinä, että sinä luulet arjesta puhumisen olevan yksityiskohtaista kuvailua jokaisesta päivän aikana tehdystä asiasta. Nyt opit, että se ei ole sitä kuin joillekin todella puheliaille yksilöille. Meille muille se on tuollaista juttelua, mitä sinäkin harrastat.
Heh, mä opin nyt kyllä jotain muuta. Ja edelleen olen sitä mieltä, että monien puhe arjesta on aika konkreettisen tekemisen tasolla pysyvää vrt. Dekkarin kohdalla painotus kustannussopimuksessa vs,. henkilöhahmoissa
Ja viherkasveista varmaan analysoitte kasvien sielunelämää tms. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Ookoo! Eli ero voisikin olla siinä arjessa, jota ihmiset elää. Kiinnostava näkökulma, kiitos! Ap
Lähinnä ero on siinä, että sinä luulet arjesta puhumisen olevan yksityiskohtaista kuvailua jokaisesta päivän aikana tehdystä asiasta. Nyt opit, että se ei ole sitä kuin joillekin todella puheliaille yksilöille. Meille muille se on tuollaista juttelua, mitä sinäkin harrastat.
Heh, mä opin nyt kyllä jotain muuta. Ja edelleen olen sitä mieltä, että monien puhe arjesta on aika konkreettisen tekemisen tasolla pysyvää vrt. Dekkarin kohdalla painotus kustannussopimuksessa vs,. henkilöhahmoissa
Hyvä on. Myönnetään. Olet meitä muita ylempänä, kun et koskaan puhu mistään konkreettisesta (paitsi että se kustannussopimuskin on konkreettisella tasolla pysyttelyä). Tässä sinulle mitali erinomaisuudestasi 🥇
Se riippuu ihmisestä. Toisten kanssa se voi olla tylsää, ja joiden kanssa ne keskustelut poikii ihan hyviäkin ajatuksia aihepiiristä.
Jaa. Ap taitaa olla vähän yksinkertainen ja varmaan asperger.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap puhuu ystäviensä kanssa, jos kaikki arkikuulumiset kerran ovat niin kuormittavia? Konkreettinen esimerkki olisi hyvä.
No viimeksi kun puhuin ystävän kanssa, puhuttiin politiikasta, ystävän työprojektista (jonka sisällön ideoimisessa autoin), viherkasveista, ystävän jaksamisesta omaishoitajana, kevään lintuhavainnoista, maasta x jossa olemme asuneet, unista joita olemme nähneet, yhdestä hyvästä kirjasta jota toinen suositteli toiselle, ystävän kirjoittamasta dekkarista jne Ap
Minusta tuo kuulostaa arjesta puhumiselta. Politiikka ja omaishoitajuus ei omaan arkeeni kuulu, mutta monilla nekin ovat osa ihan tavallista arkea.
Ookoo! Eli ero voisikin olla siinä arjessa, jota ihmiset elää. Kiinnostava näkökulma, kiitos! Ap
Lähinnä ero on siinä, että sinä luulet arjesta puhumisen olevan yksityiskohtaista kuvailua jokaisesta päivän aikana tehdystä asiasta. Nyt opit, että se ei ole sitä kuin joillekin todella puheliaille yksilöille. Meille muille se on tuollaista juttelua, mitä sinäkin harrastat.
Heh, mä opin nyt kyllä jotain muuta. Ja edelleen olen sitä mieltä, että monien puhe arjesta on aika konkreettisen tekemisen tasolla pysyvää vrt. Dekkarin kohdalla painotus kustannussopimuksessa vs,. henkilöhahmoissa
Hyvä on. Myönnetään. Olet meitä muita ylempänä, kun et koskaan puhu mistään konkreettisesta (paitsi että se kustannussopimuskin on konkreettisella tasolla pysyttelyä). Tässä sinulle mitali erinomaisuudestasi 🥇
Juu just se kustannussopimus oli esimerkki konkretiasta, siksi sen siihen laitoin.
Kiitos mitalista. 😘Ap
Kiitos!! Eli mikä tuossa viestii ystävällisyydestä? Miksi oman päivän tapahtumista kertominen on ystävällistä? Ap