Lääkäri kirjoitti teinille kyseenalaisen reseptin - mitä voin tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Ketipinoria ei saisi määrätä nuorille. Se nimittäin lisää itsemurhataipumusta juuri nuorilla. Lukee pakkausselosteessakin. Googlatkaa ketipinor ta pp oi lapseni. Tietyt lääkärit tietyillä alueilla sitä määräävät nuorille. Mien unihygienia? Kännykkä pois sängyltä jne. (Itselläni on paha unettomuus, mutta silti korostan tässä tapauksessa unihygieniaa.)

Itsetuhoiset ajatukset listataan lähes jokaisen (ellei jokaisen) masennuslääkkeen haittavaikutuksena. Luulisin, että kyse on lähinnä siitä, että toimintakyvyn parantuessa myös jo aiemmin olemassa olleet "haaveen" kaltaiset itsemurha-ajatukset konkretisoituvat mielessä helpommin.

Mulla Ketipinor ja Mirtazapin pieninä annoksina (unilääkkeenä) käytettynä aiheutti ahdistusta, levottomuutta ja kurkkua kuristavan, painostavan tunteen. Väsytti kyllä, ja väsytti vielä aamullakin. Ihan liian kevyesti määrätään näitä psyykelääkkeitä unilääkkeiden tilalta.

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli 1 käyttäjällä 10:stä):

huimaus (voi johtaa kaatumiseen), päänsärky, suun kuivuminen

uneliaisuus (tämä voi hävitä Ketipinorin käytön jatkuessa) (voi johtaa kaatumiseen)

Ketipinor-hoidon lopettamisesta johtuvat oireet, kuten unettomuus, pahoinvointi, päänsärky, ripuli, oksentelu, heitehuimaus ja ärtyvyys. Asteittainen lopettaminen vähintään 1–2 viikon aikana on suositeltavaa.

painonnousu

Jos et ole trolli, niin mieti nyt oikeasti, että tälle anonyymille palstalle voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa mistä tahansa motiivista. Se lääkäri sen sijaan on koulutettu ammattilainen, joka toimii tieteellisen tiedon perusteella ja virkavastuulla. Ei tarvitse olla kummoinen sherlocki tajutakseen, kumpaa kannattaa uskoa.

Jos on jotain epäselvyyksiä, niin se lääkäri varmaan vastaa kyselyihin virka-aikana, kunhan ehtii.

Viime kädessä kuitenkin teini-ikäinen päättää itsenäisesti hoidostaan lääkärin suositusten pohjalta. Sinä et voi päättää hänen puolestaan.

Itse sain aivan liian helposti kolmet eri lääkkeet, kun menin valittaa uupumusta ja masennusta lääkärille. Masennuslääkkeet, rauhoittavat ja sydämen sykettä tasaavat. Käveltyäni kotiin sen pillereitä täynnä olevan apteekkipussin kanssa havahduin että mitä helvettiä olen tekemässä. Miksi minulta ei selvitelty esim. lapsuuteen, persoonaan, elämäntyyliin jne. jne. jne. liittyviä asioita oikein perinpohjaisesti? Miksi lääkäri oli niin innokas kirjottamaan reseptejä? Miten sain yhden käynnin perusteella apteekista tuollasen arsenaalin  mukaani? Mieleeni jäi "no laitetaan nyt noi vielä"-asenne, kun hän kirjoitti reseptiä sykkeen tasaajiin. En alottanut käyttämään mitään pillereistä. Sivuvaikutusten ja kokemusten googlailu oli viimenen naula päätökseeni. Puistattaa tää meidän mahtava terveydenhoitosysteemi. Ihmistä ei havainnoida kokonaisuutena, vaan annetaan pikaratkaisuja, jotka voi pidemmällä aikavälillä olla tuhoisia. Esim. loppuelämän lääkekoukku. No tärkeintähän on että OmaKannassa lukee että potilas hoidettu. Eli "hoidettu".

epänormaalit lihasliikkeet. Tällaisia ovat vaikeus liikkeiden aloittamisessa, vapina, levottomuus tai lihasjäykkyys ilman kipua.

muutokset tietyissä rasva-arvoissa (triglyseridit ja kokonaiskolesteroli).

Yleiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10:stä):

nopea pulssi

sydämentykytys, hakkaus tai muljahtelu

ummetus, ruoansulatusvaivat

voimattomuus

käsien tai jalkojen turvotus

matala verenpaine, etenkin ylösnoustessa. Tämä voi aiheuttaa huimausta tai heikotusta (voi johtaa kaatumiseen).

korkea verensokeri

näköhäiriöt

epänormaalit unet ja painajaiset

lisääntynyt ruokahalu

ärtyisyys

puhekyvyn ja puheen häiriöt

itsemurha-ajatukset ja masennuksen paheneminen

hengenahdistus

oksentelu (lähinnä iäkkäillä)

kuume

muutokset veren kilpirauhashormonipitoisuuksissa

tietyn tyyppisten verisolujen määrän pieneneminen

verestä mitattavien maksaentsyymien määrän suureneminen

prolaktiinihormonin pitoisuuden suureneminen veressä. Prolaktiinihormonin pitoisuuden suureneminen veressä voi harvoissa tapauksissa aiheuttaa:

rintojen turpoamista miehillä ja naisilla ja odottamatonta maidonvuotoa

kuukautisten poisjäämistä tai epäsäännöllisyyttä naisilla.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 100:sta):

kouristuskohtaukset

yliherkkyysreaktiot, esimerkiksi nokkospaukamat ja ihon ja suun ympäristön turvotus

epämiellyttävä tunne jaloissa (levottomat jalat -oireyhtymä)

nielemisvaikeudet

kontrolloimattomat liikkeet, erityisesti kasvoissa tai kielessä

seksuaalinen toimintahäiriö

diabetes

muutos sydämen sähköisessä toiminnassa EKG:ssä nähtynä (QT-ajan pidentyminen)

tavallista hitaampi sydämen syke, jota voi ilmetä hoidon alussa ja johon voi liittyä matalaa verenpainetta ja pyörtymistä

virtsaamisvaikeudet

pyörtyminen (voi johtaa kaatumiseen)

nenän tukkoisuus

punasolujen määrän väheneminen

natriumin määrän väheneminen veressä

diabeteksen (sokeritaudin) paheneminen

sekavuus.

Harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 1 000:sta):

useita seuraavista oireista yhtä aikaa: korkea kuume, hikoilu, lihasjäykkyys, huomattava unisuus tai heikkous (ns. pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä)

ihon ja silmien keltaisuus (keltatauti)

maksatulehdus (hepatiitti)

pitkäkestoinen ja kivulias erektio (priapismi)

rintojen turvotus ja odottamaton maidonvuoto (galaktorrea)

kuukautishäiriöt

veritulppa erityisesti jalkojen laskimoissa (oireita ovat turvotus, kipu ja punoitus jaloissa), saattaa kulkeutua verisuonia pitkin keuhkoihin, joissa se aiheuttaa rintakipua ja hengitysvaikeuksia. Jos havaitset jotain näistä oireista, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

unissakävely, -puhuminen, -syöminen tai muu unenaikainen toiminta

ruumiinlämmön lasku (hypotermia)

haimatulehdus

metabolinen oireyhtymä, jossa voi olla kolme tai useampia seuraavista oireista:
keskivartalolihavuus, ”hyvän” kolesterolin (HDL) väheneminen, triglyseridien (eräs rasva) määrän lisääntyminen veressä, korkea verenpaine ja verensokeriarvojen suureneminen

kuumeen, flunssan kaltaisten oireiden ja kurkkukivun yhdistelmä tai jokin muu infektio sekä hyvin pieni valkosolujen määrä, agranulosytoosiksi kutsuttu tila

suolitukos

kreatiniinifosfokinaasin (lihaksissa oleva aine) pitoisuuden suureneminen veressä.

Hyvin harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10 000:sta):

vaikea ihottuma, vesirakkulat tai punaiset läiskät iholla

vakava yliherkkyysreaktio (ns. anafylaktinen sokki), joka saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia tai sokin

nopeasti ilmaantuva ihoturvotus, tavallisesti silmien, huulten tai kurkun ympärillä (angioedeema)

vakava rakkuloiden muodostuminen iholla, suussa, silmissä tai genitaalialueilla (Stevens-Johnsonin oireyhtymä), ks. kohta Mitä sinun on tiedettävä ennen valmisteen käyttöä

virtsamäärää säätelevän hormonin epänormaali eritys

lihassyiden vaurioituminen ja lihaskipu (rabdomyolyysi).

Tässä on pelkästään ketipinorin mahdolliset haittavaikutukset.

Joo ketipinorilla tuhoat myös sukuelinten toiminnan, eipähän sitten juokse ainakaan yöjalassa.. Ehkä koskaan...

ihottuma, jossa epäsäännöllisiä punaisia läiskiä (erythema multiforme)

nopeasti ilmaantuvat punaiset ihoalueet, jotka ovat täynnä pieniä märkärakkuloita (pieniä rakkuloita, joissa on valkoista tai keltaista nestettä; reaktiota kutsutaan akuutiksi yleistyneeksi eksantematoottiseksi pustuloosiksi (AGEP)), ks. kohta Mitä sinun on tiedettävä ennen valmisteen käyttöä.

vakava, yhtäkkinen allerginen reaktio, jossa oireina esim. kuumetta ja rakkuloita iholla, sekä ihon hilseily (toksinen epidermaalinen nekrolyysi), ks. kohta Mitä sinun on tiedettävä ennen valmisteen käyttöä

yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä (DRESS), johon liittyy flunssan kaltaisia oireita sekä ihottumaa, kuumetta, imusolmukkeiden suurentumista ja poikkeavia veriarvoja (mukaan lukien valkosolujen suurentunut määrä (eosinofilia) ja maksaentsyymien suurentunut määrä), ks. kohta Mitä sinun on tiedettävä ennen valmisteen käyttöä

sydänlihassairaus (kardiomyopatia)

sydänlihastulehdus

verisuonitulehdus (vaskuliitti), johon usein liittyy puna- tai purppurapilkkuinen ihottuma

vastasyntyneellä saattaa esiintyä vieroitusoireita, jos äiti on käyttänyt Ketipinori-valmistetta raskauden aikana

aivohalvaus.

Psykoosilääkkeet, joihin Ketipinor-valmistekin kuuluu, saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä, jotka voivat olla vakavia ja vaikeimmissa tapauksissa kuolemaan johtavia.

Jotkut haittavaikutukset nähdään vain verikokeissa, esim. veren muuttuneet tietyt rasva-arvot (triglyseridit ja kokonaiskolesteroli) tai sokeriarvot, veren kilpirauhashormoniarvojen muutokset, maksaentsyymiarvojen suureneminen, tiettyjen verisolujen määrän vähentyminen, veren punasolumäärän pieneneminen, veren kreatiinifosfokinaasiarvojen (lihasarvojen) suureneminen, veren natriumpitoisuuden aleneminen ja prolaktiinihormonimäärän kohoaminen veressä. Kohonnut prolaktiinihormoni saattaa harvoissa tapauksissa aiheuttaa:

miehillä ja naisilla rintojen turpoamista ja odottamatonta maidonvuotoa.

naisilla kuukautisten poisjäämistä tai epäsäännöllisiä kuukautisia.

Tuossa vielä muutami ketipinorin haittavaikutuksia. Ja lääkäri määrää pelkän uniongelman takia? Selvä.

Psykoosilääkkeistä en osaa sanoa, mutta mulle on määrätty masennuslääkettä nukkumisvaikeuksiin. Joitakin lääkkeittä voi käyttää myös eri tarkoitukseen kuin siihen mihin se on alunperin tarkoitettu.

Selvästi sana "psykoosilääke" herättää ihmisissä suurta pelkoa, mutta eivät ne ole mitenkään sen "pahempia" tai "vahvempia" kuin muutkaan lääkkeet. Eivätkä varsinaisesti aiheuta riippuvuutta, koska eivät ole dopamiinia vapauttavia eivätkä ahdistusta lievittäviä.

Niitä haittavaikutusluetteloita lukiessa kannattaa myös muistaa, että haittoja on tutkittu psykoosin hoidossa eli suuremmilla annoksilla. Ja haitat ovat kaikilla aineilla hyvinkin annosriippuvaisia, kuten voi huomata vaikkapa miettimällä 0,5 ja 5 promillen humalatilojen eroa.

Ensisijaisesti unettomuutta pitäisi hoitaa elintapamuutoksilla, mutta jos se ei onnistu, vaihtoehdoiksi jäävät käytännössä melatoniini, joka ei ole kovin tehokas, bentsodiatsepiinit ja z-lääkkeet, jotka aiheuttavat riippuvuutta, ja erilaiset psyykelääkkeet.

Itse olin 13-vuotias, kun isäni kuoli traumaattisesti, eikä äitini ollut tuon jälkeen henkisesti lainkaan kunnossa. Koin tilanteen raskaana, muutenkin siinä teini-iän myllerryksessä.

Onneksi tilanteeseeni löytyi lääkärin mielestä tuolloin apu: SSRI-lääkitys + siihen päälle Diapamit, joita voisin napsia aina tarvittaessa.

Olen asiasta edelleen katkera, näin parinkymmenen vuoden jälkeen. Olisin tarvinnut ihan toisenlaista apua.

Btw, edelleen tänä päivänäkin joudun syömään mielialalääkkeitä. Omat aivokemiat tuntuvat olevan aivan sekaisin.

Juuri tuossa aiemmin nappasin yhden ketipinorin ahdistuskohtaukseen, ja yritän pian nukahtaa.
Auttaa omalla kohdallani hyvin ahdistavaan oloon ja "mielenmyllerrykseen", mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että ymmärrän mielipiteesi täysin, enkä suosittele teiniäsi aloittamaan lääkitystä.

Näin jälkikäteen toivon, ettei niitä olisi minullekaan tuputettu ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olin 13-vuotias, kun isäni kuoli traumaattisesti, eikä äitini ollut tuon jälkeen henkisesti lainkaan kunnossa. Koin tilanteen raskaana, muutenkin siinä teini-iän myllerryksessä.
Onneksi tilanteeseeni löytyi lääkärin mielestä tuolloin apu: SSRI-lääkitys + siihen päälle Diapamit, joita voisin napsia aina tarvittaessa.
Olen asiasta edelleen katkera, näin parinkymmenen vuoden jälkeen. Olisin tarvinnut ihan toisenlaista apua.
Btw, edelleen tänä päivänäkin joudun syömään mielialalääkkeitä. Omat aivokemiat tuntuvat olevan aivan sekaisin.
Juuri tuossa aiemmin nappasin yhden ketipinorin ahdistuskohtaukseen, ja yritän pian nukahtaa.
Auttaa omalla kohdallani hyvin ahdistavaan oloon ja "mielenmyllerrykseen", mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että ymmärrän mielipiteesi täysin, enkä suosittele teiniäsi aloittamaan lääkitystä.
Näin jälkikäteen toivon, ettei niitä olisi minullekaan tuputettu ikinä.

Kuunnelkaa järjen ääntä ja kokemuksia. Siinä ylhäällä nyt mammalle sitä faktaa. Kaikkea parasta sulle <3

Nyt ihmiset järki käteen. Panadoliinkin voi kuolla. Kaikissa lääkevalmisteissa on pitkä lista haittavaikutuksia, koska ne on lain mukaan pakko mainita. Ei lääkkeitä huvikseen ole tarkoitus syödä vaan tarpeeseen ja täällä nyt demonisoidaan tuota ketipinoria ihan kuin se olisi teidän kaikkien palkasta pois, jos joku nuori syö sitä tovin unettomuuteen. Parempi että edes lääkkeiden kanssa nukkuu, kuin ei nuku lainkaan ja siitä ne kehittyvät aivot vasta kärsivät. Jos uni ei tule, niin sitä ei voi pakottaa vaikka olisi millainen unihygienia ja teesetti nenän edessä. Tämä on nettipalsta, jossa ei ole mitään laillistetun lääkärin konsultaatioapua tarjolla vaan kuka vaan saa kirjoittaa mitä tahtoo oli aiheesta tietoa tai ei. Toivottavasti AP tajuaa tämän myös, vaikka vastustaa ajatusta lääkkeen käytöstä.

Uni-ja rauhoittavia lääkkeitä eivät nykyisin lääkärit enää juurikaan kirjoita nuorille ihmisille.

Eivätkä sen puoleen muillekaan.

Koska niihin tulee nopeasti voimakas riippuvuus, etenkin nuorilla ihmisillä.

Lääkärit kyllä on kyllä koulutettuja ihmisiä ja hoitavat suuret määrät potilaita.

Sen takia tilapäisesti unettomuuteen kirjoitetaan muita lääkkeitä, joilla on väsyttävä ja unettava lääkitys.

Tuo tytöllesi määrätty lääkehän ei tule mihinkään pysyvään eikä jatkuvaan käyttöön.

Vaan siihen että tyttö saa unen ja pystyy nukkummaan täysinäisiä öitä.

Niillä on tarkoitus tasata unettomuus ja päästä takaisin normaaliin unirytmiin.

Niitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan eikä pysyvään käyttöön.

Joten lääkäri on toiminut aivan oikein, kun ei nuorelle määrännyt riippuvuutta aiheutavia rauhoittavia ja todellisia unilääkkeitä.

Jos tuosta lääkkestä ei ole apua, menkää uudestaan lääkäriin ja keskustelkaa asiasta.

Peru se resepti. Itse sain Ketipinoria unettomuuteen 15-vuotiaana ja sain siitä sivuoireena struuman, oon loppuikäni hormoonilääkityksellä sen takia. Lääkäri totesi sivuoireiksi Ketipinorille nämä ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Itse sain aivan liian helposti kolmet eri lääkkeet, kun menin valittaa uupumusta ja masennusta lääkärille. Masennuslääkkeet, rauhoittavat ja sydämen sykettä tasaavat. Käveltyäni kotiin sen pillereitä täynnä olevan apteekkipussin kanssa havahduin että mitä helvettiä olen tekemässä. Miksi minulta ei selvitelty esim. lapsuuteen, persoonaan, elämäntyyliin jne. jne. jne. liittyviä asioita oikein perinpohjaisesti? Miksi lääkäri oli niin innokas kirjottamaan reseptejä? Miten sain yhden käynnin perusteella apteekista tuollasen arsenaalin  mukaani? Mieleeni jäi "no laitetaan nyt noi vielä"-asenne, kun hän kirjoitti reseptiä sykkeen tasaajiin. En alottanut käyttämään mitään pillereistä. Sivuvaikutusten ja kokemusten googlailu oli viimenen naula päätökseeni. Puistattaa tää meidän mahtava terveydenhoitosysteemi. Ihmistä ei havainnoida kokonaisuutena, vaan annetaan pikaratkaisuja, jotka voi pidemmällä aikavälillä olla tuhoisia. Esim. loppuelämän lääkekoukku. No tärkeintähän on että OmaKannassa lukee että potilas hoidettu. Eli "hoidettu".

Lääkäri saa palkkansa reseptien kirjottelusta, joiden avulla ihminen hoitaa itse itseänsä haluamansa mukaan. Keskusteluapuun on omat työntekijänsä ja psykiatriselle sairaanhoitajalle voi mennä ilman lähetettäkin. Jonot on pitkät toki.

Olisin enemmän huolissani lapseni unettomuudesta, kuin pienestä annoksesta ketiapiinia. Lapsesi on kuitenkin lähtenyt hakemaan tähän vaivaan apua lääkäriltä ja valmis ottamaan hoidon vastaan vanhemman vastustuksesta huolimatta. Uskoisin itse äitinä, että todellisesta ongelmasta on silloin kyse.

Unettomuus on oire jostain ja kannattaa lähteä selvittämään hyvissä ajoin mistä. Unta helpottava lääke voi olla tärkeä apu, koska ilman unta ei ole voimavaroja selvittää unettomuuden syitä.

Jotkut ovat huonompia nukkumaan ja juuri heidän pitää jaksaa tehdä ne uhraukset ja tehdä se työ, jotta pää saa latautua tarpeeksi. Silti voi olla elämänjaksoja, jolloin unta tukevasta lääkityksestä on paljon enemmän hyötyä, kuin haittaa.

Sanotaanko näin että psykoosilääkkeitä ei pitäisi antaa kenellekkään. Ja olen tosissaan. Vielä paremmalla syyllä olla antamatta jos kyseessä on pelkästään uniongelma. 

Olisiko ap hyväksynyt, jos tyttö olisi saanut allergialääkkeitä unettomuuden hoitoon? Antihistamiineilla on nukuttava vaikutus, mutta nekään eivät ole unilääkkeitä ja sitten täällä varmaan väännettäisiin kättä Ataraxin turvallisuudesta, kun eihän se tyttö nyt allerginen ole. Monella lääkkeellä on käyttötarkoituksia myös sen pääasiallisen käyttötarpeen ulkopuolella, näin myös ketipinorilla.