Henkinen herääminen. "Normaali" elämä ei tunnu enää tavoittelemisen arvoiselta.
Nykyään huomaa kuinka valheessa sitä onkaan elänyt. Ainakin itselleen.Työt, joita olen tehnyt ja nostanut sillä egoani. Raha, ansaittu palkka, ihmiset lähelläni. Nostamassa egoani ja tuomassa jotain mitä muka tarvitsen. Hampain ja kynsin pitänyt kiinni vaikka henkisesti olen voinut todella huonosti.Aina vain tarvinnut lisää hyväksyntää ja tunteen kuulua yhteiskuntaan.Mikään ei ole kuitenkaan sisäistä tyhjyyttä täyttänyt, ei raha etenkään.Nykyään minä viihdyn yksin. Luen, pohdin. Katson maailmaa, katson ihmisiä. Katson meidän normeja ja elämää.Ei ole tarvetta ihmissuhteelle vain yksinäisyyttä täyttääkseni. En tarvitse ketään enkä halua keneltäkään mitään, en halua myöskään ottaa keneltäkään mitään. Pelkkä vilpitön ihmissuhde ja oikeanlaisiin arvoihin perustuva on sitä mitä voisi elämäänsä päästää. Pidän kuitenkin ihmisistä enkä halua tuomita ketään. Ei ole vain tarvetta enää todistella tai pyrkiä vain sen takia, että tuntee olevansa osana laumaa.Mielummin olen vain oma itseni ja tuon ihmisyyttä etäältä ja omien voimavarojen mukaan elämässäni.Työt eivät kiinnosta, ei etenkään rahallinen tuloksellisuus ja ihmisten ongelmien ratkominen. Moni tekee ongelmat aivan itse ja syyttää niistä muista. Olen siihen itsekin sortunut ennen.Teen työni mielummin ilolla ja saadakseni täyttymystä oman luovuuden ja olemassaolon kautta. Jakaa sitä kautta jotain syvempää. Jotain aitoa.Raha on kyllä tärkeä osa arkea, tottakai. Ei kuitenkaan päämäärä, jota tulisi tavoitella terveyden kustannuksella. Jokainen määrittelee itselleen sen, joka riittää.En minä aio ostaa esim. autoa. En varmaan aja koskaan edes ajokorttia. En tarvitse suurempia mukavuuksia vain sen takia, että jotain on.Riittää pääosin, että ruokaa on kaapissa, katto pään päällä ja voi toteuttaa itseään. Se on oma päämäärä.Normit eivät enää jaksa pitää minua elossa. En halua elää elämää yhteiskunnan tai muiden sanelemana. En edes oman mieleni vaan katsoa, nauttia ja olla. Elää sellaista elämää, joka synnyttää jotain uutta ja merkityksellistä minulle ja muille. Jotain on tapahtunut. Kuin olisi matkalla ja nauttisi. Pelkoa ja ahdistusta on koko ajan vain vähemmän. On halu kuunnella sisintään ja tiedostaa. On kaipaus luontoon ja rakkauteen. Aurinkonsäteet, ilmanvirta kasvoilla, tuoksut. On hyvä olla näin, elää enemmän hetkessä.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Tämä. Minä ainakin olen niin henkisesti herännyt, että aivan sama vaikka kuolisin tänään tai tähän paikkaan. Jos on oikeasti herännyt, on valmis luopumaan kaikesta, itsestään ja muista. Tämä kaikki kun vain on heijatus, uni
Miten niin kaikki on vain heijastus, uni?
Oon eri, mutta voisin kokeilla vastata. Aivot periaatteessa luo tämän meidän näkemyksen ja kokemuksen ympäristöstä, todellisuudesta ja olemassaolosta. Se miten me maailma nähdään on tavallaan heijastus meistä itsestämme, jokainen tulkitsee maailmaa oman linssinsä läpi omalla tavallaan. On sellaisia tietynlaisia maailmankatsomuksia, jossa elämä nähdään unena ja kuoleman jälkeen herätään. Nukutussa unessakin saattaa esim pelätä kuolemaa ja vältellä sitä, mutta kun se tapahtuu, säpsähtääkin hereille eikä olekkaan mitään pelättävää. Tuota maailmankatsomusta tukee ainakin ihmisten kuoleman jälkeiset kokemukset ja dmt ja psilosybiini trippikokemukset. Kokemuksen ei edes tarvi olla oma, koska muiden kokemuksia kuunnellen voi yhtä hyvin itsekin alkaa kyseenalaistamaan todellisuutta
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole tarvetta noihmissuhteelle vain yksinäisyyttä täyttääkseni. En tarvitse ketään enkä halua keneltäkään mitään, en halua myöskään ottaa keneltäkään mitään. Pelkkä vilpitön ihmissuhde ja oikeanlaisiin arvoihin perustuva on sitä mitä voisi elämäänsä päästää. Pidän kuitenkin ihmisistä enkä halua tuomita ketään. Ei ole vain tarvetta enää todistella tai pyrkiä vain sen takia, että tuntee olevansa osana laumaa.Mielummin olen vain oma itseni ja tuon ihmisyyttä etäältä ja omien voimavarojen mukaan elämässäni."
Tämä on kyllä hienosti ajateltu, samoin mitä itsekin ajattelen. Sen takia en ymmärrä perinteisiä ihmissuhdeinstituutioita, kuten avioliittoja, niissähän on odotuksia ja hyötyjä toisesta ihmisestä, ei puhdasta vilpittömyyttä eli rakkautta.
Avioliitto on laillistettu prostituutio
instituutti.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt porukka niin valaistunut ja löytänyt sisäisen rauhansa. Ihan mielenkiinnosta niin elättekö nyt pienillä tuloilla ilman ihmissuhteita seuraten yhteiskuntaa sivusta vai onko tämä taas sitä oman hännän nostoa ja oman erityisyyden korostamista mitä teillä ihmisillä on? Vähän niin kuin että olette huomanneet köyhällä ja yksinäisellä olevan jotain mitä ette vielä ole hamstranneet käyttöönne ja nyt mietitte miten viedä sekin ja tehdä siitä trendikästä
146 vastaa: En elä pienillä tuloilla, mutta pienemmillä kuin 10 vuotta sitten. Teen edelleen töitä, mutta lyhyempää työpäivää. Lisääntyneen vapaa-aikani käytän hyvin pitkälti ihmissuhteisiin. Pidän yhteyttä ystäviini ja läheisiini enemmän kuin 10 vuotta sitten. Lisäksi ulkoilen enemmän kuin 10 vuotta sitten. Hankin 9 vuotta sitten jopa koiran, jonka kanssa tulee liikuttua luonnossa. Kuten aiemmassa kommentissani kerroinkin, en ole hypännyt pois oravanpyörästä, mutta olen hiljentänyt vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä tietää ettei yksin koe tätä asiaa. Varmaan monet tuntee kokevansa tämän heräämisen nyt, mutta ei uskalla vielä avautua asiasta. Tämä herääminen alkoi isommassa mittakaavassa jo parisen kuukautta sitten ja siitä syystä on ollut paljon ihmisillä väsymystä ja muita ihmeellisiä tuntemuksia. Ja btw kaikki käy tän läpi että ei kukaan yksin täällä ole näiden tuntemuksien kanssa. Minä vielä toivon että löydän joku päivä naisen joka on herännyt ja samanmielisen jonka kanssa samalla aaltopituudella, mutta veikkaan niiden määrän lisääntyvän vähän ajan sisällä vaikka jos tuntuu ettei niitä heränneitä oliskaan missään, johtuu vain siitä ettei ihmiset vielä tiedosta sitä täysin tai ei halua kertoa näistä asioista avoimesti vielä.
Kyllä tätä heräämistä on ollut aina. Nopeampi, suurempien ihmisjoukkojen herääminen alkoi kymmeniä vuosia sitten ja se kiihtyy.
Eppäilen vankasti. Päinvastoin näyttää siltä jotta ihmiskunta vajovaa entistä pahemmin pimmeyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä tietää ettei yksin koe tätä asiaa. Varmaan monet tuntee kokevansa tämän heräämisen nyt, mutta ei uskalla vielä avautua asiasta. Tämä herääminen alkoi isommassa mittakaavassa jo parisen kuukautta sitten ja siitä syystä on ollut paljon ihmisillä väsymystä ja muita ihmeellisiä tuntemuksia. Ja btw kaikki käy tän läpi että ei kukaan yksin täällä ole näiden tuntemuksien kanssa. Minä vielä toivon että löydän joku päivä naisen joka on herännyt ja samanmielisen jonka kanssa samalla aaltopituudella, mutta veikkaan niiden määrän lisääntyvän vähän ajan sisällä vaikka jos tuntuu ettei niitä heränneitä oliskaan missään, johtuu vain siitä ettei ihmiset vielä tiedosta sitä täysin tai ei halua kertoa näistä asioista avoimesti vielä.
Kyllä tätä heräämistä on ollut aina. Nopeampi, suurempien ihmisjoukkojen herääminen alkoi kymmeniä vuosia sitten ja se kiihtyy.
Eppäilen vankasti. Päinvastoin näyttää siltä jotta ihmiskunta vajovaa entistä pahemmin pimmeyteen.
Voi olla, että pimeyden lisääntyessä myös valo lisääntyy. Ääripäät kasvaa.
Onnea matkallesi... Se on loputon reissu, ikinä ei ole valmis.. Jatkuvaa kehitystä kohti valoa.
Meillä on hyvät ajat edessä, uskokaa pois <3
Valtaosa oravanpyörän pyörittäjistä käy töissä jotta on varaa kattoon pään päällä, laskuihin ja ruokaan. Itsensä toteuttaminen näkyy tietty kaikilla eri tavoin, mutta kyllä siihenkin tarvitaan yleensä rahaa. Se mitä haluan sanoa on että aika pieni osa ihmisistä kuitenkaan elää sellaista elämää jossa olisi jotenkin ihmeellistä päättää, että "tämä saa nyt riittää, kun perustarpeet on tyydytetty, en tarvitse muuta" kun nykyään perustarpeiden tyydyttäminen on niin kallista, kiitos inflaation ja palkkatason laahaamisen.
Tuttu tunne, kyllä se siitä, pitää vaan löytää se oma juttu ja tehdä sitä täysillä. Siihen vanhaan ei ole paluuta, minäkään en enää pysty työskentelemään entisessä työssäni.
Suomessa on paljon ihmisiä Esim Youtubessa ketkä puhuvat näistä asioista. Ette ole yksin
Minäpä väitän että elämä on oikeasti karua ja se oivallus mikä lopulta täytyy löytyä että kuinka ihminen sitä tyhjyyden tunnettaan täyttää. Se ei löydy rahasta eikä aineellisista asioista. Luulen että moni kulutustavara tai -asia on tehty vaan tuon tyhjyyden tunteen täyttämiseksi tai siitä pakenemiseksi.
Ihminen löytää itsensä ja oman sydämensä ja yleensä tulee kristustietoisuuteen myös. Tää on vaan hieno asia :)
samoja fiiliksiä mutta kyllä kaikki järjestyy
Vierailija kirjoitti:
Minäpä väitän että elämä on oikeasti karua ja se oivallus mikä lopulta täytyy löytyä että kuinka ihminen sitä tyhjyyden tunnettaan täyttää. Se ei löydy rahasta eikä aineellisista asioista. Luulen että moni kulutustavara tai -asia on tehty vaan tuon tyhjyyden tunteen täyttämiseksi tai siitä pakenemiseksi.
Totta. Moni ei tajua että se oikea onnellisuus löytyy nimenomaan siitä "vaikeudesta"
Vaikea sopeutua, minulla meni elämä kokonaan uusiksi. Työt, kaverit kaikki. Mutta se on sen arvoista.
joopajoo rahalla saa ja hevosella pääsee kaikkihan sen tietää
positiivinen realismi kantaa kyllä
Miten niin kaikki on vain heijastus, uni?