Lue keskustelun säännöt.
Mulla ei ole vielä 30-vuotiaana kiinnostusta perhe-elämään tai äitiyteen. Tarkoittaako tämä, että olen vela?
27.04.2022 |
Eli olen juuri täyttänyt 30 vuotta. En ole koskaan haaveillut äitiydestä tai perhe-elämästä. Olen pitänyt vaihtoehdon avoinna mutta mitään halua ei ole vielä tullut. En toisaalta ole täysin vastaankaan. Kuitenkin näen perhe-elämässä paljon negatiivista varsinkin naisen näkökulmasta: voi tulla terveydellisiä haittoja raskaudesta ja imetyksestä, perhe-elämän raskaus, vuosia vähäiset yöunet, ei omaa aikaa, kotitöiden määrän suuri lisääntyminen, jatkuva tarvitsevuus ja melu, päävastuu usein äidillä vaikka isä olisi osallistuva. Uralta tulee myös katkos. Raskaus ja synnytys myös rehellisesti pelottaa. En näe kauheasti positiivisia asioita negatiivisiin verrattuna. Ehkä pohdituttaa se, että jos myöhemmin kadun. Nyt ensimmäiset ystäväni ovat tulleet raskaaksi, ja se tuntuu itselleni kaukaiselta asialta. Puolisoni haluaa lapsen joskus tulevaisuudessa, mutta hänellä on aika ruusuinen kuva perhe-elämästä. Tuntuu, että hän vain haluaa lapsen, koska on kiva jatkaa sukua. Ei mitenkään sen vuoksi, että haluaa elää perhe-elämää. Muutenkin itse olen päävastuussa asioiden hoitamisesta ja suunnittelusta arjessa, joten minun päävastuulleni lapsi todennäköisesti jäisi ja isä olisi apuri. Esim. Nytkin keittiön lavuaari on mennyt tukkoon eikä aukea kotikonsteilla. Mies ei tajua, että huoltoon pitää soittaa vaan mun pitää hoitaa tai pyytää häntä.Haluaisin saada päätöksen tulevasta. Tuntuu hankalalta suunnitella elämää, kun ei ole selvää mielipidettä näin isosta asiasta. Lähipiirissä ei ole ketään, joka pohtisi samoja asioita. Kaikki ystävät haluavat lapsia. Meilläkin parisuhteessa tiet eroavat, jos päädymme eri kannoille.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Tämänkaltainen ajattelu menee jo mt-ongelmien puolelle. Hyvä ettei silloin harkita lisääntymistä. Omaa oloa voi helpottaa terapialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mul ei oo ollu koskaan, sitten tapasin mieheni 26v ja sekään ei oo koskaan halunnut lapsia. Olemmekuin luodut toisillemme,:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Äh, lopeta typerä itsesäälinen jankutuksesi jo. Olet sanottavasti sanonut, joten mene itkemään muualle.
Sitten kun vanhempasi ovat kuolleet ja sairastut, niin olet täysin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Tämänkaltainen ajattelu menee jo mt-ongelmien puolelle. Hyvä ettei silloin harkita lisääntymistä. Omaa oloa voi helpottaa terapialla.
Odotin tällaisen viestin tulevan seuraavaksi. Hyvin tyypillistä käydä asian sijaan kiinni henkilöön silloin kuin argumentit loppuvat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhempasi ovat kuolleet ja sairastut, niin olet täysin yksin.
Mistäs tiedät, vaikka he olisivat jo kuolleet? Hyvin täällä maailmassa pärjää orponakin. Naapurin 55 vuotias lapseton mieskin on nyt orpo, kun hänen äitinsäkin kuoli ja tiedätkös, ei hän ole ollenkaan yksin. Hänellä on ihana naisystävä, sisko ja siskon perhe, isoveli ja tämän perhe lapsineen ja lapsenlapsineen, sekä paljon muitakin sukulaisia ja ystäviä. Yksinäinen hän ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Tämänkaltainen ajattelu menee jo mt-ongelmien puolelle. Hyvä ettei silloin harkita lisääntymistä. Omaa oloa voi helpottaa terapialla.
Odotin tällaisen viestin tulevan seuraavaksi. Hyvin tyypillistä käydä asian sijaan kiinni henkilöön silloin kuin argumentit loppuvat
Odotitko tätä: otahan lääkkeesi. :D
Ota ne ja pelastu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.VMP!
eli ainakin meillä lapset ovat saaneet erittäin hyvän ja rakastavan elämän, jossa ei ole tarvinnut miettiä ilmastokriisejä, sotia tai liikakansoittumisia tai muutakaan.
Kiva, muttei kerro mitään ihmisistä joita ei ole vielä syntynyt eikä sillä voi heidän tulevaa elämäänsä siksi perustella
Vierailija kirjoitti:
Toivon mukaan saan aikanaan myös lapsenlapsia, mutta jos lapseni eivät niitä halua tai saa, niin sekin on silloin ok ja ymmärrän kyllä. Voin silloin mennä vaikka varamummoksi jollekin mummoa kaipaavalle lapselle ja hänen vanhemmilleen.
Hyvä että arvostat lapsiasi erillisinä yksilöinä, jotka eivät ole olemassa vain sinua varten, eivätkä välttämättä tee ketään viihdyttämään itseään ja tarjoamaan heille elämänsisältöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset naiset ovat ensisijaisesti äitejä, toiset ensisijaisesti uraohjuksia. Harvalla on kai molemmat samalla tärkeysasteella.
Ei se noin mustavalkoista ole. Olen korkeasti koulutettu ja "uraohjusalalla" ja minulla on lapsia. Isolla osalla työkavereista myös on. Lapsien kanssakin voi tehdä vaativaa työtä, se vain vaatii osallistuvaa kumppania tai tukiverkostoja, jos joutuu tekemään välillä pitkää päivää tai ei pysty aina lapsen sairastaessa jäädä kotiin.
Minulle lapset ovat tärkeintä elämässä ja silti samaan aikaan rakastan työtäni. Kumpikaan ei sulje pois toisiaan.huomaa että se ura menee lapsen edelle.
Mistä huomaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Äh, lopeta typerä itsesäälinen jankutuksesi jo. Olet sanottavasti sanonut, joten mene itkemään muualle.
Kuten siinä hierot naamaan, tyhmyys on lisääntymisen edellytys: https://www.ts.fi/uutiset/3786346
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Äh, lopeta typerä itsesäälinen jankutuksesi jo. Olet sanottavasti sanonut, joten mene itkemään muualle.
Kuten siinä hierot naamaan, tyhmyys on lisääntymisen edellytys: https://www.ts.fi/uutiset/3786346
Voi sinua hassulaista, jaxuhalit ja pusipusi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt valoja päälle, unohda koko asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
Tämänkaltainen ajattelu menee jo mt-ongelmien puolelle. Hyvä ettei silloin harkita lisääntymistä. Omaa oloa voi helpottaa terapialla.
Odotin tällaisen viestin tulevan seuraavaksi. Hyvin tyypillistä käydä asian sijaan kiinni henkilöön silloin kuin argumentit loppuvat
Täysin absurdia ulinaa "syntymättömästä" lapsesta, joka ei ole edes suunnitteilla - mitenköhän nyt argumentoisi muuten kuin että hakeudu hoitoon!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
elämässä on kärsimystä. suosittelen juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa jos et näe elämässä muuta kuin kärsimystä.
Mä olen samassa tilanteessa miettinyt tukiperhetoimintaan osallistumista, sillä oman geeniperimän jatkaminen ei ole henkilökohtaisesti erityisen tärkeää. Tukiperheenä saisi olla tukea tarvitseville lapsille turvallisena aikuisena ennalta määrätyn ajan/-kohdan ja antaa itsestään sen verran kuin oma hyvinvointi antaa myöten. Sitten kersat takaisin omien vanhempiensa luokse ja taas muutaman viikon päästä uudelleen viettämään kivaa viikonloppua meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
elämässä on kärsimystä. suosittelen juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa jos et näe elämässä muuta kuin kärsimystä.
Missään ei mainittu "muuta kuin". Sen sijaan ensimmäinen lauseesi kyllä pitää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset naiset ovat ensisijaisesti äitejä, toiset ensisijaisesti uraohjuksia. Harvalla on kai molemmat samalla tärkeysasteella.
Ei se noin mustavalkoista ole. Olen korkeasti koulutettu ja "uraohjusalalla" ja minulla on lapsia. Isolla osalla työkavereista myös on. Lapsien kanssakin voi tehdä vaativaa työtä, se vain vaatii osallistuvaa kumppania tai tukiverkostoja, jos joutuu tekemään välillä pitkää päivää tai ei pysty aina lapsen sairastaessa jäädä kotiin.
Minulle lapset ovat tärkeintä elämässä ja silti samaan aikaan rakastan työtäni. Kumpikaan ei sulje pois toisiaan.huomaa että se ura menee lapsen edelle.
Mistä huomaa?
-Olen korkeasti koulutettu ja "uraohjusalalla"...
-vaatii osallistuvaa kumppania tai tukiverkostoja,....
-ei pysty aina lapsen sairastaessa jäädä kotiin.....
-silti samaan aikaan rakastan työtäni....
Voi olla sattumaakin, mutta omassa 30-vuotiaista koostuvassa kaveriporukassa ukot höhöttelee, kun vaimot oikeastaan hoitaa kaiken lapsiin liittyvän ja naiset puolestaan tasapainottelevat hermoromahduksen partaalla meta- ja kotitöiden ristitulessa. Ei kiitos.
N30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä omaa näkökulmaa vaan lapsen. Ei minä halua/olen haluamatta sitä, tätä tota, vaan haluaako lapsi syntyä liikakansoituksen, työttömyyden, ilmastokriisin ja sodan keskelle odottamaan kuolemaa ja sitä edeltävää kärsimystä.
Syntymä on kuolemantuomio ja uhkapelaamista lapsen onnellisuudella.oletko sinä koskaan elämäsi aikana kärsinyt? oletko onnellinen? oletko vihainen äidillesi että joudut kokemaan elämän? odotatko kuolemaa? mietitkö sitä joka päivä?
En odota kuolemaa vaan pelkään sitä. Siksi en olisi halunnut syntyä.
Vastauksesi on kyseisen kaltaiseen kyseenalaistavaan viestiin hyvin tyypillinen. Me emme voi kuitenkaan itsemme kautta selittää tulevan lapsen olotiloja ja toiveita, koska hän ei ole jatkeemme. Siksi se onkin uhkapelaamista. Sieltä voi tulla mitä vain.sieltä tulee ihminen. jolla on samankaltaiset pelot sodasta, nälänhädästä, kuolemasta kuten esi-isillämmekin ja hän tulee 100% kärsimään kuten kaikki. silti se on. elämää.
"silti se on. elämää" ei riitä kaikille siihen että olisi sydäntä tehdä joku kärsimään. Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle jo ennen kuin häntä on olemassakaan.
elämässä on kärsimystä. suosittelen juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa jos et näe elämässä muuta kuin kärsimystä.
Missään ei mainittu "muuta kuin". Sen sijaan ensimmäinen lauseesi kyllä pitää paikkansa.
jos ensisijaisesti ajattelee lapsen teossa että lapsi tulee kärsimään on jotain pahasti pielessä.
Piti ihan googlata mitä tuo tarkoittaa, kun itselle tuli mieleen vain joku varamiespalvelu. No joo, olisi sekin voinut tietenkin ap:n ongelmaan sopia, eli hän voisi ottaa sieltä toisen miehen tekemään miehen tehtäviä.
Tuohon edelliseen höpötykseen lapsen haluamisista tähän maailmaan kuitenkin vmp sopii hyvin, eli ainakin meillä lapset ovat saaneet erittäin hyvän ja rakastavan elämän, jossa ei ole tarvinnut miettiä ilmastokriisejä, sotia tai liikakansoittumisia tai muutakaan. Toivon mukaan saan aikanaan myös lapsenlapsia, mutta jos lapseni eivät niitä halua tai saa, niin sekin on silloin ok ja ymmärrän kyllä. Voin silloin mennä vaikka varamummoksi jollekin mummoa kaipaavalle lapselle ja hänen vanhemmilleen.