Sukumökki on jatkuvasti varattu- pitääkö maksaa kuluja?
Miehen sukumökkiä käyttävät pääosin miehen edesmenneen isän sisarukset (3kpl) lapsenlapsineen.Yritettiin viime kesänä edes yhtenä viikonloppuna päästä sinne, mutta joka viikko oli täyttä. Tiluksilla on useita aittoja, jotka oli sitten nekin varattu lapsenlapsille ja teineille jne.Suku ei ole kovin läheinen, joten kun yksi porukka on siellä, ei muita huolita.Kerran melkein päästiin, mutta täti soittikin miehelle, että älkää menkökään, kun hänen poikansa perheineen olikin jo varannut sen.Oltiin juuri Prismassa ostamassa mökkieväitä, kun tuo tieto tuli.Toissa kesänä oltiin lyhyttä viikonloppua viettämässä siellä, sadepäivä kun oli niin oli tyhjä, mutta täti paukkasikin ilmoittamatta paikalle, ja lähdettiin sitten kotiin.Ei siinä mitään, vuokrattiin oma mökki muualta kun ei saatu yhtään viikonloppua, mutta nyt kuulin, että tätien mukaan miehen pitäisi silti maksaa käyttökustannuksia, kun on kuitenkin suvun mökki.Onko tuo mielestänne reilua?! Ei olla kolmeen vuoteen oltu siellä kuin kaksi kertaa, ja vain siksi, ettei ole tilaa.Mä sanoin, että ei maksa, ja vois ilmoittaa syynkin.
Kommentit (960)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kokemuksesta sanoa, että on paljon sukuja ja perheitä joilla on vaikka mitä omaisuutta; maata, mökkiä, metsää, peltoa, mutta näitä ei hoideta ja jaeta oikein ja kuoleman ja perinnönjaon tullessakin kaikki vaan sotketaan. Yritin usein puolisoani neuvoa ja auttaa kun muut häntä kusetti, sain vaan haukut ja vihat päälleni myös puolisoltani vaikka osoittaui että olen oikeassa. Mies haluaa uskoa perheestään vaan hyvää ja olla sinne mieliksi ja puoliso saa vihat päälleen. Nyt puolisoa sitten ärsyttää kun olin oikeassa ja haulut saan siitäkin kun perheelle ja suvulle ei uskalla sanoa mitään. Ei kannata sotkeentua, usko mua.
En sotkeennukaan enempää kuin puhumalla miehelle asiasta, esim. ei varmaan ole ajatellut tuota, et jos saadaan lapsi ja isänsä pesä yhä jakamatta, minä joudun sit selvittää.
Parasta kun oman suvun kesken selvittäsivät nyt asap.
Ap
Perinnöstä voi kieltäytyä. Älä sekaannu. Kyllä se mies ja äitinsä tietää mitä pitäisi tehdä mutta eivät ole halunneet tehdä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Etpä ole tainnut perinnönjaossa olla mukana koskaan. Ei sitä pesää osakkaat setvi.
Hoidin evakkona tulleen mummoni perunkirjat lakimiehen kanssa, ja niitä saamarin todistuksia etsittiin Viipuria myöten, hällä kun oli sisaruksia ja sodassa kaatuneita veljiä ja sukua, jäätävä määrä kadonneita/vaadittavia asiakirjoja.
Mikkelistä haettiin joku todistus ja Venäjältä toinen
Tuo koko pesänjako/perunkirjoitus on niin iso homma ilman sukuriitojakin, että en todella haluais olla vastuussa moisesta mökkijupakasta.
Ja ap joutuu olemaan, jos saavat lapsen ja mies kuolee kun lapsi alaikäinen.
Eiks täällä nyt ole tullut jo aika selkeet askelmerkit aplle?
- paras vaihtoehto: oma osuus tai koko paska myyntiin, keinot kyllä löytyy jos halua tehdä tämä ratkaisu
- jos jostain kumman syystä haluaa pysyä tuossa sotkussa mukana, niin selkeät diilit käyttöoikeudesta, apn miehelle 1 viikko/kk ja muilla ei ole asiaa sillä viikolla sinne vaikka paikka olis tyhjillään. Kustannusten jako tämän mukaan
- kumpikin vaihtoehto lienee edellyttää sitä pesänselvitystä ja ositusta yms jossei niitä ole vielä tehty
- jos ei nyt nämä täällä ketjussa esiintuodut asiat kelpaa neuvoksi, niin sitten vaan jatkatte sitä kipuiluanne siellä. Turha tästä on enää vääntää enempää esimerkkejä ja mallitarinoita ja kauhistella niitä mulkkuja sukulaisia. Kylmänviileesti vaan asiat kuntoon ja jos siinä katkee välit niin sitten katkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kokemuksesta sanoa, että on paljon sukuja ja perheitä joilla on vaikka mitä omaisuutta; maata, mökkiä, metsää, peltoa, mutta näitä ei hoideta ja jaeta oikein ja kuoleman ja perinnönjaon tullessakin kaikki vaan sotketaan. Yritin usein puolisoani neuvoa ja auttaa kun muut häntä kusetti, sain vaan haukut ja vihat päälleni myös puolisoltani vaikka osoittaui että olen oikeassa. Mies haluaa uskoa perheestään vaan hyvää ja olla sinne mieliksi ja puoliso saa vihat päälleen. Nyt puolisoa sitten ärsyttää kun olin oikeassa ja haulut saan siitäkin kun perheelle ja suvulle ei uskalla sanoa mitään. Ei kannata sotkeentua, usko mua.
En sotkeennukaan enempää kuin puhumalla miehelle asiasta, esim. ei varmaan ole ajatellut tuota, et jos saadaan lapsi ja isänsä pesä yhä jakamatta, minä joudun sit selvittää.
Parasta kun oman suvun kesken selvittäsivät nyt asap.
ApPerinnöstä voi kieltäytyä. Älä sekaannu. Kyllä se mies ja äitinsä tietää mitä pitäisi tehdä mutta eivät ole halunneet tehdä niin.
Ap ei ole saamassa mitään, ei hänen tarvitse kieltäytyä mistään. Muutenkin täällä ihmiset vöittää, että perinnön jako on kauheeta, jos joku riitelee. Ei kyllä ole. Perintö jaetaan lakien mukaan, sillä ole mitään väliä mitä kukin sekoilee siellä välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kokemuksesta sanoa, että on paljon sukuja ja perheitä joilla on vaikka mitä omaisuutta; maata, mökkiä, metsää, peltoa, mutta näitä ei hoideta ja jaeta oikein ja kuoleman ja perinnönjaon tullessakin kaikki vaan sotketaan. Yritin usein puolisoani neuvoa ja auttaa kun muut häntä kusetti, sain vaan haukut ja vihat päälleni myös puolisoltani vaikka osoittaui että olen oikeassa. Mies haluaa uskoa perheestään vaan hyvää ja olla sinne mieliksi ja puoliso saa vihat päälleen. Nyt puolisoa sitten ärsyttää kun olin oikeassa ja haulut saan siitäkin kun perheelle ja suvulle ei uskalla sanoa mitään. Ei kannata sotkeentua, usko mua.
En sotkeennukaan enempää kuin puhumalla miehelle asiasta, esim. ei varmaan ole ajatellut tuota, et jos saadaan lapsi ja isänsä pesä yhä jakamatta, minä joudun sit selvittää.
Parasta kun oman suvun kesken selvittäsivät nyt asap.
ApPerinnöstä voi kieltäytyä. Älä sekaannu. Kyllä se mies ja äitinsä tietää mitä pitäisi tehdä mutta eivät ole halunneet tehdä niin.
Mitä helvettiä sä tänne tulet neuvomaan että älä sekaannu? Todellakin sekaantuu, ennen kun joutuu hoitamaan ite nuo mökkisekoilut. Se on jopa kumppanin tehtävä antaa neuvoja ja ajatella puolison parasta, jos tää ei ite tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Ja jos sitä aitan maksua tai maksusta kieltäytymistä ei selvitetä loppuun asti ennen ap:n miehen kuolemaa niin ap:n lapsi saa sitten sen riidan niskaansa ja lapsen ollessa alaikäinen ap saa.
Jep ja mitä kaukaisempi edunsaaja on, veljen pojan lapsi, sitä matalampi kynnys on lähteä käräjöimään ja vaatimaan saataviaan.
Miehen pitäis selvittää tuo nyt, ennen kuin yksikään täti kuolee ja serkut astuvat etulinjaan.
Nyt tuo on nimittäin vielä selvitettävissä toisessa polvessa kun vasta mennään.Höpöhöpö. Vaikka jakamattomia pesiä olisi kuinka paljon, se on täysin suoraviivaista miten ne pesät jaetaan yksi kerrallaan.
Ei ole näin. Suomi on täynnä riitaisia kuolinpesiä, jotka riitelevät jopa eri oikeusasteissa. Ei se todellakaan ole suoraviivaista miten pesät jaetaan. Jos olisi niin riitoja ei tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kokemuksesta sanoa, että on paljon sukuja ja perheitä joilla on vaikka mitä omaisuutta; maata, mökkiä, metsää, peltoa, mutta näitä ei hoideta ja jaeta oikein ja kuoleman ja perinnönjaon tullessakin kaikki vaan sotketaan. Yritin usein puolisoani neuvoa ja auttaa kun muut häntä kusetti, sain vaan haukut ja vihat päälleni myös puolisoltani vaikka osoittaui että olen oikeassa. Mies haluaa uskoa perheestään vaan hyvää ja olla sinne mieliksi ja puoliso saa vihat päälleen. Nyt puolisoa sitten ärsyttää kun olin oikeassa ja haulut saan siitäkin kun perheelle ja suvulle ei uskalla sanoa mitään. Ei kannata sotkeentua, usko mua.
En sotkeennukaan enempää kuin puhumalla miehelle asiasta, esim. ei varmaan ole ajatellut tuota, et jos saadaan lapsi ja isänsä pesä yhä jakamatta, minä joudun sit selvittää.
Parasta kun oman suvun kesken selvittäsivät nyt asap.
ApPerinnöstä voi kieltäytyä. Älä sekaannu. Kyllä se mies ja äitinsä tietää mitä pitäisi tehdä mutta eivät ole halunneet tehdä niin.
No jos tuo anoppi ei ole saanut ajoiksi poikansa kanssa jakaa lähes 30v sitte kuolleen ukkelin kuolinpesää, niin eivät kyllä tiedä mistään mitään.😄Joku takomaan nyt järkeä näille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Etpä ole tainnut perinnönjaossa olla mukana koskaan. Ei sitä pesää osakkaat setvi.
Hoidin evakkona tulleen mummoni perunkirjat lakimiehen kanssa, ja niitä saamarin todistuksia etsittiin Viipuria myöten, hällä kun oli sisaruksia ja sodassa kaatuneita veljiä ja sukua, jäätävä määrä kadonneita/vaadittavia asiakirjoja.
Mikkelistä haettiin joku todistus ja Venäjältä toinen
Tuo koko pesänjako/perunkirjoitus on niin iso homma ilman sukuriitojakin, että en todella haluais olla vastuussa moisesta mökkijupakasta.
Ja ap joutuu olemaan, jos saavat lapsen ja mies kuolee kun lapsi alaikäinen.
No mitäs etsit itse? Pesänselvittäjä tekee tuon kaiken, kun vaan pyydät. Eikä yhtäkään todistusta sen jälkeen kun virkatodistukset on kasassa, tarvii hakea mistään, jos kukaan ei sitä vaadi. Voi siitä tietenkin tehdä vaikeetakin, jos haluaa, mutta sit on turha valittaa.
Perinnöstä ei voi kieltäytyä enää sen jälkeen kun ryhtyy perintöön. Jos aikoo kieltäytyä niin se pitää tehdä heti, ei sen jälkeen kun on jo touhunnut kuolinpesässä asioita. Ja ei ole mahdollista kieltäytyä osasta perintöä, esim vain mökistä ja ottaa vastaan muu perintö. Toki osan voi lahjoittaa tai myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Ja jos sitä aitan maksua tai maksusta kieltäytymistä ei selvitetä loppuun asti ennen ap:n miehen kuolemaa niin ap:n lapsi saa sitten sen riidan niskaansa ja lapsen ollessa alaikäinen ap saa.
Jep ja mitä kaukaisempi edunsaaja on, veljen pojan lapsi, sitä matalampi kynnys on lähteä käräjöimään ja vaatimaan saataviaan.
Miehen pitäis selvittää tuo nyt, ennen kuin yksikään täti kuolee ja serkut astuvat etulinjaan.
Nyt tuo on nimittäin vielä selvitettävissä toisessa polvessa kun vasta mennään.Höpöhöpö. Vaikka jakamattomia pesiä olisi kuinka paljon, se on täysin suoraviivaista miten ne pesät jaetaan yksi kerrallaan.
Ei ole näin. Suomi on täynnä riitaisia kuolinpesiä, jotka riitelevät jopa eri oikeusasteissa. Ei se todellakaan ole suoraviivaista miten pesät jaetaan. Jos olisi niin riitoja ei tulisi.
Se on just näin. Ostettiin tontti kuolinpesästä, jossa 30 osakasta.
Kaikki halusivat myydä, mutta SILTI se vei puoli vuotta, että kaikki asiakirjat olivat kunnossa ja nimet alla. En edes osaa kuvitella kauan veis, jos yksikin riitauttaisi tai estyisi allekirjoittamasta, osa olisi edunvalvonnassa tai kuolisi kesken kaiken?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Etpä ole tainnut perinnönjaossa olla mukana koskaan. Ei sitä pesää osakkaat setvi.
Hoidin evakkona tulleen mummoni perunkirjat lakimiehen kanssa, ja niitä saamarin todistuksia etsittiin Viipuria myöten, hällä kun oli sisaruksia ja sodassa kaatuneita veljiä ja sukua, jäätävä määrä kadonneita/vaadittavia asiakirjoja.
Mikkelistä haettiin joku todistus ja Venäjältä toinen
Tuo koko pesänjako/perunkirjoitus on niin iso homma ilman sukuriitojakin, että en todella haluais olla vastuussa moisesta mökkijupakasta.
Ja ap joutuu olemaan, jos saavat lapsen ja mies kuolee kun lapsi alaikäinen.No mitäs etsit itse? Pesänselvittäjä tekee tuon kaiken, kun vaan pyydät. Eikä yhtäkään todistusta sen jälkeen kun virkatodistukset on kasassa, tarvii hakea mistään, jos kukaan ei sitä vaadi. Voi siitä tietenkin tehdä vaikeetakin, jos haluaa, mutta sit on turha valittaa.
Lakimieskö se olis pitänyt lähettää varattoman kuolinpesän asiakirjaa tuntiliksalla Viipuriin hakemaan?😀Oikeesti mene pois vänkäämästä, asiat eivät ole noin yksioikoisia muualla kuin tiedottomassa päässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Ja jos sitä aitan maksua tai maksusta kieltäytymistä ei selvitetä loppuun asti ennen ap:n miehen kuolemaa niin ap:n lapsi saa sitten sen riidan niskaansa ja lapsen ollessa alaikäinen ap saa.
Jep ja mitä kaukaisempi edunsaaja on, veljen pojan lapsi, sitä matalampi kynnys on lähteä käräjöimään ja vaatimaan saataviaan.
Miehen pitäis selvittää tuo nyt, ennen kuin yksikään täti kuolee ja serkut astuvat etulinjaan.
Nyt tuo on nimittäin vielä selvitettävissä toisessa polvessa kun vasta mennään.Höpöhöpö. Vaikka jakamattomia pesiä olisi kuinka paljon, se on täysin suoraviivaista miten ne pesät jaetaan yksi kerrallaan.
Ei ole näin. Suomi on täynnä riitaisia kuolinpesiä, jotka riitelevät jopa eri oikeusasteissa. Ei se todellakaan ole suoraviivaista miten pesät jaetaan. Jos olisi niin riitoja ei tulisi.
Kyllä se on juuri niin suoraviivaista. Jos osakkaat haluaa riidellä, toki he saavat oikeutta käydä, mutta se on oma valinta se. Jos tällaiseen riitaiseen pesään olet osallinen, ihan itse päätät tappeletko vai et.
Kka eli käräjäoikeuden vahvistama kiinteistöarvoioija paikalle. Hän kertoo kiinteistön arvon, joka vastaa sillä alueella vastaavien kiinteistöjen arvoa. Hinta jaetaan kp:n osakkaoden määrällä. Siinä summa teille. Maksatte sitten mahdollisesta voitosta veron ja ostajat maksavat varainsiirtoveron, mikäli täytyy maksaa. Seuraavaksi ostatte jostain oman mökin,ettekä kerro muille. Tai aina halutessanne vuokraatte sellaisen. Kun sitten muista omistajista joku kuolee, vaaditte lakiosanne kiinteistöstä, mikäli olette rintaperillisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Ja jos sitä aitan maksua tai maksusta kieltäytymistä ei selvitetä loppuun asti ennen ap:n miehen kuolemaa niin ap:n lapsi saa sitten sen riidan niskaansa ja lapsen ollessa alaikäinen ap saa.
Jep ja mitä kaukaisempi edunsaaja on, veljen pojan lapsi, sitä matalampi kynnys on lähteä käräjöimään ja vaatimaan saataviaan.
Miehen pitäis selvittää tuo nyt, ennen kuin yksikään täti kuolee ja serkut astuvat etulinjaan.
Nyt tuo on nimittäin vielä selvitettävissä toisessa polvessa kun vasta mennään.Höpöhöpö. Vaikka jakamattomia pesiä olisi kuinka paljon, se on täysin suoraviivaista miten ne pesät jaetaan yksi kerrallaan.
Ei ole näin. Suomi on täynnä riitaisia kuolinpesiä, jotka riitelevät jopa eri oikeusasteissa. Ei se todellakaan ole suoraviivaista miten pesät jaetaan. Jos olisi niin riitoja ei tulisi.
Se on just näin. Ostettiin tontti kuolinpesästä, jossa 30 osakasta.
Kaikki halusivat myydä, mutta SILTI se vei puoli vuotta, että kaikki asiakirjat olivat kunnossa ja nimet alla. En edes osaa kuvitella kauan veis, jos yksikin riitauttaisi tai estyisi allekirjoittamasta, osa olisi edunvalvonnassa tai kuolisi kesken kaiken?!
Mitä sitten, jos menee aikaa? Toki, jos on ajatellut maksavansa velkansa perintörahoilla, se ottaa päähän, mutta ei tuo sulle lisätyötä tuo kuin kokousten tai allekirjoitusten muodossa.
Ei ihme ettei ihmiset jaa kuolinpesiä kun heille väitetään, että se on kauheeta ja vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni suvussa on riitainen sukumökki, jossa on osaomistajana kuolinpesä. Mieheni tulee pian perimään siitä osan. Meillä on lapsi ja ahdistaa jo valmiiksi ajatus siitä että jos lapsi perii osan mökkiä ennen kuin ne riidat on ratkaistu.
Ei ne riidat sen perinnön mukana siirry. Ihan itse päätätte riitelettekö vai ette.
Kyllä ne siirtyy perinnön mukana sillä yksi osapuoli on niin hankala persoona, että hän riitelee kaikkien kanssa ja tahallaan tekee kiusaa. Ei riitaan aina tarvita kahta.
No kyllä tarvitaan. Anna hänen mesota, eihän sun tarvii kun kiistää tai hyväksyä perinnön jaon riitakohteet.
Kun ei ole kyse tuosta vaan siitä että se yksi osapuoli tekee tahallista kiusaa. Mökillä heittelee roskiin muiden tavaroita, jättää jälkeensä sotkua, ei kerro jos mökillä ilmenee joku vika vaan salaa sen, tilailee sinne muilta kysymättä asioita ja vaatii niistä maksua, ilmaantuu paikalle kun on muiden vuoro jne. Tällaista pientä kiusaa, johon on aina vastattava tai reagoitava. Toki jos mieheni kuolisi ja lapsi perisi tuon sotkun niin minä huoltajana yrittäisin saada yhteisomistuksen purettua ja lapsen osuuden myytyä. Mutta se ei välttämättä ole ihan yksinkertaista alaikäisen kohdalla, ainakin se vaatii paljon aikaa ja vaivaa ja sen prosessin ajan on jaksettava setviä tuota pikkukiusaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäisi myydä osuutensa. Mutta mökki pitäisi arvioituttaa parilla ulkopuolisella.
Käsittääkseni riittää kun yksi kuolinpesän osakas haluaa että se jaetaan, niin se pitää jakaa.
Jos alkavat sanoa ettei kellään ole rahaa lunastaa ym ym niin sitten sovitaan uusiksi, jaatte viikot omistuksen suhteessa. Jos omistajia on kolme, teillä on joka kolmas viikko käytössä vain teille, eikä sinne silloin tule muita. Vapaaehtoisesti voi toki viikkojaan vaihtaa.
Ei voi kaksi päättää tehdä sinne rakennuksia ja vaatia rahat kolmannelta. Pikemmin heidän olisi pitänyt pyytää lupaa kolmannelta, saako rakentaa. Rakennusvalvonta on vaatinut ennen luvan myöntämistä jonkun valtakirjan kaikilta omistajilta. Lieneekö vielä luvaton koppi?Oletan että luvat on haettu appiukon vielä elossa ollessa. Ja kuoli rakentamiskesänä, jolloin lasku tuli perikunnalle, eli anopille ja pojalle.
Tuntuu vaan kohtuuttomalta, että anoppi olisi joutunut myymään osakkeensa maksaakseen (ylihintaisen) lisärakennuksen miehen siskojen kesäpaikkaan, tai että mies aikustuttuaan joutuisi ekoista palkoista pulittamaan tädeille rakennusrahaa.
ApSe osake on siis arvoton? Nyt sulla menee jo ihan sekaisin kaikki. Lasku on tullut perikunnalle, joten todellakin sen paperit on hoidettu ihan oikein. Sinuna nyt lopettaisin miehesi asioihin puuttumisen, jäät vielä ilman sitä lapsen tuomaa taloudellista turvaa, kun miehesi kyllästyy sun valitukseen.
Olis kyllä kiva kuulla tän miehen mielipide. Ap kuulostaa aika raskaalta kumppanilta.
Jep. Apn sukumökki vaikka hän ei kuulu sukuun lainkaan.
Jos ja kun saavat lapsen, se on kyllä sitten aapeenkin murhe.
Mikä murhe se nyt muka on? Ei tossa ole mitään ongelmaa tai sotkua.
Ai ei?!
Ap joutuis setvimään miehensä kuolinpesää jossa jakamatta tämän isän pesä, ja järjestelemään tätien velkasaatavat ja heidän lapsensa perinnön kuulostaa aivan perseeltä.Ja jos sitä aitan maksua tai maksusta kieltäytymistä ei selvitetä loppuun asti ennen ap:n miehen kuolemaa niin ap:n lapsi saa sitten sen riidan niskaansa ja lapsen ollessa alaikäinen ap saa.
Jep ja mitä kaukaisempi edunsaaja on, veljen pojan lapsi, sitä matalampi kynnys on lähteä käräjöimään ja vaatimaan saataviaan.
Miehen pitäis selvittää tuo nyt, ennen kuin yksikään täti kuolee ja serkut astuvat etulinjaan.
Nyt tuo on nimittäin vielä selvitettävissä toisessa polvessa kun vasta mennään.Höpöhöpö. Vaikka jakamattomia pesiä olisi kuinka paljon, se on täysin suoraviivaista miten ne pesät jaetaan yksi kerrallaan.
Ei ole näin. Suomi on täynnä riitaisia kuolinpesiä, jotka riitelevät jopa eri oikeusasteissa. Ei se todellakaan ole suoraviivaista miten pesät jaetaan. Jos olisi niin riitoja ei tulisi.
Kyllä se on juuri niin suoraviivaista. Jos osakkaat haluaa riidellä, toki he saavat oikeutta käydä, mutta se on oma valinta se. Jos tällaiseen riitaiseen pesään olet osallinen, ihan itse päätät tappeletko vai et.
Juuri näin. Mä olen osakkaana isoisäni jakamattomassa pesässä isäni kuoltua välistä. Mun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin joko kiistää tai hyväksyä riitelevien sisarusten vaateet. Enpä ole lähtenyt kiistämään, mulle ihan sama. Tapelkoon keskenään. Sit, kun se pesä saadaan jaettua, otan sen mikä sieltä mulle kuuluu ja tulee ja oman isän pesä tulee jaettua samalla. Huh huh, kauhee homma.
Ei ole reilua. Meillä myös miehen suvun sukumökki, jossa osakkaina ovat mies + sisarukset. Mökillä on säännöt: jokainen perhe saa varata 1 viikon kesässä täysin omaan käyttöönsä. Muina aikoina kaikilla sisaruksilla perheineen on oikeus käydä mökillä. Sisarukset myös maksavat kk-maksun + käyttömaksun jokaisesta mökillä viettämästään viikosta. Sisarusten lapset voivat käydä mökillä silloin, kun tilaa on. Hekin maksavat käyttömaksun, mutta eivät kk-maksuja.
NÄiden maksujen takia mökkitilillä on aina rahaa mökin kunnossapitoon.
Eli sukumökille selvät säännöt kuka saa käyttää ja maksut käytön mukaan. Vain siten sopu säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni suvussa on riitainen sukumökki, jossa on osaomistajana kuolinpesä. Mieheni tulee pian perimään siitä osan. Meillä on lapsi ja ahdistaa jo valmiiksi ajatus siitä että jos lapsi perii osan mökkiä ennen kuin ne riidat on ratkaistu.
Ei ne riidat sen perinnön mukana siirry. Ihan itse päätätte riitelettekö vai ette.
Kyllä ne siirtyy perinnön mukana sillä yksi osapuoli on niin hankala persoona, että hän riitelee kaikkien kanssa ja tahallaan tekee kiusaa. Ei riitaan aina tarvita kahta.
No kyllä tarvitaan. Anna hänen mesota, eihän sun tarvii kun kiistää tai hyväksyä perinnön jaon riitakohteet.
Kun ei ole kyse tuosta vaan siitä että se yksi osapuoli tekee tahallista kiusaa. Mökillä heittelee roskiin muiden tavaroita, jättää jälkeensä sotkua, ei kerro jos mökillä ilmenee joku vika vaan salaa sen, tilailee sinne muilta kysymättä asioita ja vaatii niistä maksua, ilmaantuu paikalle kun on muiden vuoro jne. Tällaista pientä kiusaa, johon on aina vastattava tai reagoitava. Toki jos mieheni kuolisi ja lapsi perisi tuon sotkun niin minä huoltajana yrittäisin saada yhteisomistuksen purettua ja lapsen osuuden myytyä. Mutta se ei välttämättä ole ihan yksinkertaista alaikäisen kohdalla, ainakin se vaatii paljon aikaa ja vaivaa ja sen prosessin ajan on jaksettava setviä tuota pikkukiusaa.
Ei tuo liity millään tavalla perinnön jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni suvussa on riitainen sukumökki, jossa on osaomistajana kuolinpesä. Mieheni tulee pian perimään siitä osan. Meillä on lapsi ja ahdistaa jo valmiiksi ajatus siitä että jos lapsi perii osan mökkiä ennen kuin ne riidat on ratkaistu.
Ei ne riidat sen perinnön mukana siirry. Ihan itse päätätte riitelettekö vai ette.
Kyllä ne siirtyy perinnön mukana sillä yksi osapuoli on niin hankala persoona, että hän riitelee kaikkien kanssa ja tahallaan tekee kiusaa. Ei riitaan aina tarvita kahta.
No kyllä tarvitaan. Anna hänen mesota, eihän sun tarvii kun kiistää tai hyväksyä perinnön jaon riitakohteet.
Kun ei ole kyse tuosta vaan siitä että se yksi osapuoli tekee tahallista kiusaa. Mökillä heittelee roskiin muiden tavaroita, jättää jälkeensä sotkua, ei kerro jos mökillä ilmenee joku vika vaan salaa sen, tilailee sinne muilta kysymättä asioita ja vaatii niistä maksua, ilmaantuu paikalle kun on muiden vuoro jne. Tällaista pientä kiusaa, johon on aina vastattava tai reagoitava. Toki jos mieheni kuolisi ja lapsi perisi tuon sotkun niin minä huoltajana yrittäisin saada yhteisomistuksen purettua ja lapsen osuuden myytyä. Mutta se ei välttämättä ole ihan yksinkertaista alaikäisen kohdalla, ainakin se vaatii paljon aikaa ja vaivaa ja sen prosessin ajan on jaksettava setviä tuota pikkukiusaa.
Ei tuo liity millään tavalla perinnön jakoon.
En väittänytkään että liittyisi vaan se liittyy siihen että osa perintöä on osuus sukumökistä, jossa on riitoja ja niihin riitoihin joutuu osalliseksi sen perinnön vuoksi.
Höpöhöpö. Vaikka jakamattomia pesiä olisi kuinka paljon, se on täysin suoraviivaista miten ne pesät jaetaan yksi kerrallaan.