Miksi mies vihaa exäänsä?
Miksi mies vihaa exäänsä, vaikka hänen avioerostaan on jo neljä vuotta aikaa? Nainen jätti miehen toisen miehen takia. Nyt olen kuitenkin ollut tämän miehen kanssa yhdessä jo 3,5 vuotta ja asummekin yhdessä jo toista vuotta.
Minua loukkaa syvästi se, että avomieheni edelleen kertoo minulle suoraan, miten vihaa exäänstä ja hänet nähdessään hakkaisi hänet ja tämän uuden puolison.
Avomieheni on fiksu mies, joten tämä suunnaton aggressio exäänsä kohtaan on omituista. Se myös loukkaa minua syvästi, sillä tunnen, ettei mieheni ole päässyt eroon exästään.
Kommentit (35)
Miksi hänen EX- Vaimonsa vihaa , Tämän Sukulaisia, jos Itse on ON Eronnut tästä miehestä itse ensin ollut eron hakija.
Itse olen joutunut sivullisena mielettömän vihan kohteeksi jo vuosia!!
En ole syyllinen heidän eroon!
Riideltiin tästä aiheesta pahasti mun syntymäpäivän iltana. Oli takana kiva ilta ja tultiin hotellihuoneeseen. Mies meni suoraan sänkyyn ja jäi siihen peittonsa alle kauas minusta makaamaan hipihiljaa. Ei sanonut mitään, ei toivottanut edes hyvää yötä. Kun hiljaisuutta kesti, en malttanut olla hänelle siitä huomauttamatta. Ehkä ääneni oli kärkäs, sillä olin ihmeissäni, että mikä nyt on vialla. Mies suuttui heti. En muista enää mitä sanoi, mutta kertasi vihaisena ainakin 3-4 kertaa miten hukkasi elämänsä exänsä kanssa eikä anna sitä hänelle ikinä anteeksi. Ja että siis voisi hakata exän ja tämän uuden puoliskon. Toistin hänelle moneen kertaan, että en halua kuulla tätä tarinaa, koska se loukkaa minua suuresti. Tästä huolimatta avomieheni toisti asiaansa.
Oli sentään minun syntymäpäiväni....!
Tästä illasta muutama päivä eteenpäin sanoin avomiehelleni, että vai idiootti nainen kestäisi sitä käytöstä ja arvostelua mitä hän viljelee minua kohtaan. Mies suuttui jälleen. Sanoi vihaisena, että tarkoitinko sitä, että Hänen ex- vaimonsa on idiootti?! Sitä en suinkaan ollut tarkoittanut ja sanoinkin sen avomiehelleni. Hän oli edelleen vihainen.
Herää kysymys, miksi hän suuttui siitä, että luuli minun haukkuvan exäänsä idiootiksi, vaikka hän itse sanoo vihaavansa tätä? Jopas on kumma logiikka!
Rakastan avomiestäni edelleen, mutta tuntuu siltä, että minua on petetty ja pahasti. Arvostan itseäni, enkä kyllä aio olla kenenkään kakkonen vain sen vuoksi, että se suhteen toiselle osapuolelle sattuu riittämään.
Mutta tämä episodi selittää sen, miksi saman katon alle muuttamisen jälkeen olen kaiken tehnyt avomieheni mielestä väärin. En tue häntä riittävästi. Vihaan hänen aikuisia lapsiaan. Vihaan hänen isäänsä ja arvostelen hänen perheensä lähtökohtia. Että arvostan rahaa. Että olen lastenvihaaja. Että luulen olevan parempi kuin muut. Että suunnittelemani keittiöremontti ei ollut hänen mieleensä. Ja mitä kaikkea muuta...? Millekään näille väittämille ei löydy totuuspohjaa. Ja perhe/kotikeskeisenä ihmisenä nuo väittämät loukkaavat minua suuresti.
Kun näitä asioita tässä kirjoitan, niin kuva alkaa muodostua itselleni yhä selkeämmäksi. Avomieheni roikkuu edelleen tunnetasolla exässään ja siksi hän arvostelee minua. Hän piti mölyt mahassaan niin kauan, kuin asuin oman kattoni alla. Yhteenmuuton jälkeen hän on alkanut purkaa avioeronsa traumoja ja pettymystään minuun.
Miksi ap kuvittelet, selvästi fiksuna naisena, saavasi vastauksen tuohon asiaan tältä palstalta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap kuvittelet, selvästi fiksuna naisena, saavasi vastauksen tuohon asiaan tältä palstalta?
Hyvä kysymys Vierailija. En todellakaan kuvittele saavani vastausta täältä. Mutta haluan puida tätä asiaa anonyymisti. En halua kertoa näitä asioita ystävilleni, sillä olen sitä mieltä, ettei kaikkea likapyykkiä tarvitse pestä julkisesti.
No, tänne kirjoitteluhan on julkista, mutta bittiavaruuteen on helppo hukkua...
Kammottavaa. En ymmärrä, miten kestät. Eihän miehesi pysty ottamaan mitään vastaan.
Kuumakalle kirjoitti:
Riideltiin tästä aiheesta pahasti mun syntymäpäivän iltana. Oli takana kiva ilta ja tultiin hotellihuoneeseen. Mies meni suoraan sänkyyn ja jäi siihen peittonsa alle kauas minusta makaamaan hipihiljaa. Ei sanonut mitään, ei toivottanut edes hyvää yötä. Kun hiljaisuutta kesti, en malttanut olla hänelle siitä huomauttamatta. Ehkä ääneni oli kärkäs, sillä olin ihmeissäni, että mikä nyt on vialla. Mies suuttui heti. En muista enää mitä sanoi, mutta kertasi vihaisena ainakin 3-4 kertaa miten hukkasi elämänsä exänsä kanssa eikä anna sitä hänelle ikinä anteeksi. Ja että siis voisi hakata exän ja tämän uuden puoliskon. Toistin hänelle moneen kertaan, että en halua kuulla tätä tarinaa, koska se loukkaa minua suuresti. Tästä huolimatta avomieheni toisti asiaansa.
Oli sentään minun syntymäpäiväni....!
Tästä illasta muutama päivä eteenpäin sanoin avomiehelleni, että vai idiootti nainen kestäisi sitä käytöstä ja arvostelua mitä hän viljelee minua kohtaan. Mies suuttui jälleen. Sanoi vihaisena, että tarkoitinko sitä, että Hänen ex- vaimonsa on idiootti?! Sitä en suinkaan ollut tarkoittanut ja sanoinkin sen avomiehelleni. Hän oli edelleen vihainen.
Herää kysymys, miksi hän suuttui siitä, että luuli minun haukkuvan exäänsä idiootiksi, vaikka hän itse sanoo vihaavansa tätä? Jopas on kumma logiikka!
Rakastan avomiestäni edelleen, mutta tuntuu siltä, että minua on petetty ja pahasti. Arvostan itseäni, enkä kyllä aio olla kenenkään kakkonen vain sen vuoksi, että se suhteen toiselle osapuolelle sattuu riittämään.
Mutta tämä episodi selittää sen, miksi saman katon alle muuttamisen jälkeen olen kaiken tehnyt avomieheni mielestä väärin. En tue häntä riittävästi. Vihaan hänen aikuisia lapsiaan. Vihaan hänen isäänsä ja arvostelen hänen perheensä lähtökohtia. Että arvostan rahaa. Että olen lastenvihaaja. Että luulen olevan parempi kuin muut. Että suunnittelemani keittiöremontti ei ollut hänen mieleensä. Ja mitä kaikkea muuta...? Millekään näille väittämille ei löydy totuuspohjaa. Ja perhe/kotikeskeisenä ihmisenä nuo väittämät loukkaavat minua suuresti.
Kun näitä asioita tässä kirjoitan, niin kuva alkaa muodostua itselleni yhä selkeämmäksi. Avomieheni roikkuu edelleen tunnetasolla exässään ja siksi hän arvostelee minua. Hän piti mölyt mahassaan niin kauan, kuin asuin oman kattoni alla. Yhteenmuuton jälkeen hän on alkanut purkaa avioeronsa traumoja ja pettymystään minuun.
Mitä varten olet tuollaisen miehen kanssa? Johan noista haukkumisista ja hakkaamisjutuista sekä kymmenen vuoden vihanpidosta selviää että mikä oli edellisen eron syy. Miten siedät tuollaista käytöstä mieheltä.
Avomieheni mielestä - verbaalisella tasolla - olen hänen elämänsä Nainen.
Avomieheni sanoo, että minun pitäisi olla tyytyväinen siitä, että hän vihaa exäänsä. Että minunkin pitäisi vihata exääni.
Minä en vihaa exääni ja meillä on hänen kanssaan hyvät välit.
Hmm. Minun exälläni oli toinen suhde koko sen ajan kun olimme yhdessä, lisäksi hän oli ensimmäinen vakava suhteeni. Jos joku ottaisi asian puheeksi, sanoisin kyllä että vihaan häntä edelleen. Mutta en aktiivisesti kuluta elämääni vihaamalla häntä, en oikeastaan ajattele häntä lainkaan. Jos nyksä itse ottaisi asian esille ja vaatisi että en saa sanoa vihaavani häntä, en hyväksyisi sitä. Mutta tuosta ei varmaan AP:n tapauksessa ollut kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vihaako exsä miestä?
Sitä en osaa sanoa. En usko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta erosta on jo 10 vuotta ja vihaan sitä lehmää enemmän kuin koskaan.
Terapiaan todellakin
En itse haluaisi elää miehen kanssa joka roikkuu menneessä.
Kuinka kauan tytär suree äitinsä kuolemaa?
Jotkut asiat eivät unohdu koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Minun exälläni oli toinen suhde koko sen ajan kun olimme yhdessä, lisäksi hän oli ensimmäinen vakava suhteeni. Jos joku ottaisi asian puheeksi, sanoisin kyllä että vihaan häntä edelleen. Mutta en aktiivisesti kuluta elämääni vihaamalla häntä, en oikeastaan ajattele häntä lainkaan. Jos nyksä itse ottaisi asian esille ja vaatisi että en saa sanoa vihaavani häntä, en hyväksyisi sitä. Mutta tuosta ei varmaan AP:n tapauksessa ollut kyse.
En minäkään pidä siitä, mitä exäni teki minulle, mutta vihaa en enää häntä kohtaan tunne. Ex on mielestäni hyvä tyyppi ja meillä oli pitkässä avioliittossamme myös todella upeita aikoja yhdessä. Nämä hyvät ajat varmasti painavat enemmän puntarissa, kun vaikeitten asioitten anteeksianto on ollut mahdollinen. Silti ei tulisi enää mieleenikään ajatella/ muistella häntä eroottisessa tai romanttisessa mielessä. Hän on minulle kaveri. Pidämme tosin tuskin ollenkaan yhteyttä, koska lapsetkin ovat aikuisia.
Jätä se väkivaltainen hullu!