Mistä vertaistukea toipumiseen kun päätyi narisistin uhriksi. Tyhjä ja väsynyt olo.
Minä olen yrittänyt yksin selvitä aika pitkälle. Olen ollut todella hukassa suhteen jälkeen. Hän on nyt fyysisesti elämässäni poissa mutta mielen sidokset ovat läsnä, tuntuu, että jollain tavalla joka hetki.
Huomaan hokevani itselleni, kuinka takkini on tyhjä. Minua ei ole eikä ole identiteettiä olemassa tai en saa siihen yhteyttä. Tuntuu tuskalliselta ja huonolta olla.
Yritän miettiä mistä pitäisin, mistä väreistä, mistä ruoasta, minkälaisesta elämästä voisin haaveilla. En oikeastaan tiedä, sitä on kuin ulkopuolella itsestään enkä tiedä yhtään miten minä pääsisin sinne missä minä olen. Onko minuutta edes enää olemassa? On vain tyhjää ja pelottavaa, niin huono olla, etten edes aina tiedosta sitä mutta tunnen, etten ole kunnossa. Olen sitten yrittänyt hakea lohtua alkoholista, musiikista, raivosta, ruoasta, mistä vain joka turruttaisi hetkeksi tyhjyyden tunteen.
Mistä ensihätään saisi vertaistukea? Miten selvitä siitä, etten tiedä kuka olen. Kun menen peilin eteen, hädin tuskin pystyn katsomaan itseäni. Häpeää on ja on outoa katsella itseään, kuin se olisi tyhjä kuori. Kun katson ja yritän puhua itselleni silmiin, niin itken koska en saa siitä mitään irti.
Onhan tämä oudon kuuloista mutta todellista minulle. Tämä on tuskallista. Mistä apua?
Kommentit (33)
Lisään vielä, että itse tajusin vasta 45-vuotiaana, että toinen vanhempani on narsisti. Eihän näistä asioista ole silloin viime vuosituhannella tiedetty eikä puhuttu ja vaati parisuhteen narsistin kanssa, että silmät avautuivat myös vanhemman narsismille.
Heti ei pysty, mutta jo vuoden ehkä kahden kuluttua: päästä irti, ja anna anteeksi, se ihminen on sairas. Tavallaan vastuuntunnoton, se mikä normaalille mielelle on kauhistus, on narsistille oikeudenmukaisuutta häntä itseään kohtaan jne.
Sairaita ei tarvitse vihata, he tekevät sen ihan itse itselleen, siksi voi antaa "mennä" ja aloittaa unohtamisen, ja uuden lehden elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Heti ei pysty, mutta jo vuoden ehkä kahden kuluttua: päästä irti, ja anna anteeksi, se ihminen on sairas. Tavallaan vastuuntunnoton, se mikä normaalille mielelle on kauhistus, on narsistille oikeudenmukaisuutta häntä itseään kohtaan jne.
Sairaita ei tarvitse vihata, he tekevät sen ihan itse itselleen, siksi voi antaa "mennä" ja aloittaa unohtamisen, ja uuden lehden elämässä.
Se vaan tuntuu niin pahalta ja epäoikeudenmukaiselta, että monella se menee niin, että ensin kärsit 20 vuotta narsistisesta vanhemmasta, joka raskauttaa koko lapsuuden ja pohjan ehjälle aikuisuudelle. Ja sitten tulee se kumppaninarsisti, joka vie parisuhteen ihan uudelle levelille ja olet koko ajan kompassi sekaisin etkä tajua mistään mitään, että miten suhde ja rakkaus voi olla muka tällaista. Ja voipi olla vielä sitten ottanut ystäväkseenkin narsistin tai pomoksi.
Mulla oli joskus narsistipomo, joka haistoi musta heti, että musta varmaan saa hyvän "kultalapsen" sinne tiimiin ja palkkasi mut ja antoi aina hienoja tehtäviä, ylennyksiä ja palkankorotuksia ja ihmettelin, miksi kaikki muut suhtautuu todella omituisesti tähän hienoon ihmiseen. Kunnes olin burnoutissa ja tulin tiputetuksi alas jalustalta.
Että alkaa pistää vihaksi, että aina jostain nurkan takaa on tuollainen psyykeeltään sairas tunkemassa elämääni sitä pilaamaan.
Vierailija kirjoitti:
AP, oletko vielä avannut mieltäsi sille, että alkoholistivanhemmistasi jompi kumpi tai molemmat ovat myös olleet narsisteja? Joka tapauksessa alkoholistin käytös on aina hyvin narsistista ja toisaalta moni narsisti täyttää sisäistä tyhjyyttään alkoholilla.
Eli sulle on supertärkeää lähteä hoitosuhteeseen vain sellaisen terapeutin kanssa, joka ymmärtää nämä asiat. Olen ollut varmaan 5-10 terapeutin vastaanotolla elämäni aikana ja vain kaksi näistä ollut oikeasti hyviä, sellaisia joilta saa oikeasti apua.
Voi olla mahdollista.
Äidistäni kuorituu hirviö, todella epätodellinen ihminen humalassa, aina. Joko on uhriutuja ja vuodattaa krokotiilin kyyneleitä, syyllistää kaikkea ja kaikkia. Korostaa miten paljon tehnyt toisten eteen ja on todella rikki.
Tai sitten raivoaa, sekoilee, heittäytyy ihan mahdottomaksi. Aivan kuin sylkisi myrkkyä ympäriinsä. Silmät ovat todella oudot ja pahanenteiset. Voi nauraa ja arvostella halveksusvasti. Aivan kuin joku demoni olisi vallannut ihmisen.
Selvinpäin on sitten normaali. Rakastava, herkkä ja sellainen vähän epävarma. On jotenkin ihan rikki enkä saa häneen yhteyttä. Hän on paljon vaikuttanut minuun ja on varmaan osittain näiden ihmissuhteiden taustalla mitä olen sitten kasvettuani elämääni ottanut. En haluaisi syyllistää ketään. Joskus pelkään, että olenko itse piilonarsisti ja uhriudun liikaa. Yritän välttää kaikkea tuollaista syyllistämistä ja liikaa vihaa. Pelkään, että olen itse samanlainen vaikka enhän minä ketään halua loukata.
Aika hankalia solmuja pään sisällä, ei oikein tiedä, että miten mihinkin pitäisi suhtautua.
Joten joo, se oikeanlainen terapeutti olisi kyllä hyödyksi.
ap
Nyt narsistihullu teki tällaisen avauksen. HUOH!
Y H Y Y Y ON NIIN TYHJÄ JA VÄSYNYT OLO Y H Y Y Y Y😫😩😭
Vierailija kirjoitti:
En osaa ammattiapua neuvoa, mutta mites itsehoito? Siis mistä pidät jne. Tuli mieleeni tuo kun kirjoitat noin hyvin, niin kirjoita, kirjoita, kirjoita. EI sun tarvii niitä kellekään näyttää eikä itse lukea, kunhan purat kaiken paperille.
Sitte, taide, hae paperia ja värejä ja ala maalata! Ties mitä syntyy, aloita ihan vaan abstraktista, kato netistä mallia.
Sitten, tee "aarrekartta" "voimaantumistaulu" jne millä nemiellä vaan!
Sinne leikkelet lehdistä kuvia, ruuista, vaatteista, kampauksista, kengistä, muusikoista, sääkartossssita, veneistä, ihan mistä vaan, siis liimaat kartongille. Kato netistä ohjeita.
Pala palalta kasaat itsesi ja saat uutta puhtia olemiseen!
Tämä oli ironiaa, ainakin toivon niin.
Narsismin uhrius on nykyajan kilpirauhasen vajaatoiminta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, oletko vielä avannut mieltäsi sille, että alkoholistivanhemmistasi jompi kumpi tai molemmat ovat myös olleet narsisteja? Joka tapauksessa alkoholistin käytös on aina hyvin narsistista ja toisaalta moni narsisti täyttää sisäistä tyhjyyttään alkoholilla.
Eli sulle on supertärkeää lähteä hoitosuhteeseen vain sellaisen terapeutin kanssa, joka ymmärtää nämä asiat. Olen ollut varmaan 5-10 terapeutin vastaanotolla elämäni aikana ja vain kaksi näistä ollut oikeasti hyviä, sellaisia joilta saa oikeasti apua.
Voi olla mahdollista.
Äidistäni kuorituu hirviö, todella epätodellinen ihminen humalassa, aina. Joko on uhriutuja ja vuodattaa krokotiilin kyyneleitä, syyllistää kaikkea ja kaikkia. Korostaa miten paljon tehnyt toisten eteen ja on todella rikki.
Tai sitten raivoaa, sekoilee, heittäytyy ihan mahdottomaksi. Aivan kuin sylkisi myrkkyä ympäriinsä. Silmät ovat todella oudot ja pahanenteiset. Voi nauraa ja arvostella halveksusvasti. Aivan kuin joku demoni olisi vallannut ihmisen.
Selvinpäin on sitten normaali. Rakastava, herkkä ja sellainen vähän epävarma. On jotenkin ihan rikki enkä saa häneen yhteyttä. Hän on paljon vaikuttanut minuun ja on varmaan osittain näiden ihmissuhteiden taustalla mitä olen sitten kasvettuani elämääni ottanut. En haluaisi syyllistää ketään. Joskus pelkään, että olenko itse piilonarsisti ja uhriudun liikaa. Yritän välttää kaikkea tuollaista syyllistämistä ja liikaa vihaa. Pelkään, että olen itse samanlainen vaikka enhän minä ketään halua loukata.
Aika hankalia solmuja pään sisällä, ei oikein tiedä, että miten mihinkin pitäisi suhtautua.
Joten joo, se oikeanlainen terapeutti olisi kyllä hyödyksi.
ap
Sun äiti voi oikeasti olla narsisti ja se olisi hyvä huomioida hoidossa myös. Suosittelen siis vahvasti asiaan perehtynyttä terapeuttia. Itse kävin aikanaan puolitoista vuotta 2 x vko terapiassa eikä sinä aikana terapeutti tajunnut, että isäni on narsisti/päästään todella sairas. Asuin siis silloin vielä kotona.
Paljon kuuluu suljetulle osastolle.
https://www.youtube.com/c/NarsistivsMin%C3%A4
Täältä löytyy paljon tosi hyvää vertaistukea ja tietoa aiheesta. Kannattaa tutustua.
On myös fb:ssa.
Kuka ihme on alapeukuttanut viestä 25 ja miksi?
AP, oletko vielä avannut mieltäsi sille, että alkoholistivanhemmistasi jompi kumpi tai molemmat ovat myös olleet narsisteja? Joka tapauksessa alkoholistin käytös on aina hyvin narsistista ja toisaalta moni narsisti täyttää sisäistä tyhjyyttään alkoholilla.
Eli sulle on supertärkeää lähteä hoitosuhteeseen vain sellaisen terapeutin kanssa, joka ymmärtää nämä asiat. Olen ollut varmaan 5-10 terapeutin vastaanotolla elämäni aikana ja vain kaksi näistä ollut oikeasti hyviä, sellaisia joilta saa oikeasti apua.