Mummo antaa talon, mökit ja maan yhdelle lapselle lahjana, muut jäävät ilman
Onko tämä ihan laillisesti sallittua? Mummo antaa yhdelle lapsistaan koko tilan (vain lahjaveroa vastaan) joka kattaa talon, maat ja rantamökin. Tämä sama ihminen saanut jo aiemmin lahjana toisen heidän rantamökin. Paikka on kaikkien lapsuudenkoti ja muille lapsille ja lastenlapsille tärkeä paikka viettää kesiä tuossa rantamökissä. Henkilö joka tämän kaiken nyt saa omakseen on oikeastaan kaikista vähiten siellä käynyt ja muut ovat siellä enemmän tehneet töitä, auttaneet mummoa ym vastapainoksi siellä lomailusta. Voiko asialle tehdä mitään?
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
VaahtoVasara kirjoitti:
Sehän ei kuulu muille mitenkään, mitä mummo killingeillään ja kiinteistöillään haluaa tehdä.
Lakiosa perinnössäkin on irvikuva monasti ns. oikeutuksesta.
Kyllä ihmisen tulee saada jättää perintönsä just sinne minne haluaa.Minäkin ajattelen periaatteessa näin. Mutta vain niissä tapauksissa, jossa ihminen on itse tehnyt omaisuutensa. Silloin hän mielestäni saa jättää sen kelle haluaa tai olla jättämättä. Kenelläkään ei pitäisi olla siihen mitään sanomista.
Sitten asia vähän mutkistuu, jos kyse on suvun perinnöstä/esim. tilasta. Tällaisen perinnön on voinut kartuttaa useampi sukupolvi ja usein tarkoituksena on pitää perinnöstä hyvää huolta ja pitää se suvun hallussa (tyyppiesimerkki vaikkapa lukuisista englantilaisista yläluokan kuvauksista, mm Downton Abby). Se ei ole mikään varsinainen henkilökohtainen omaisuus (moraalisesti), jolle huitelen tehdä mitä lystään, vaikka se perintönä laillisesti annetaan yhdelle perinnönsaajalle. Muut perijät saavat oman osuutensa rahana. Tällaisen omaisuuden perinnöksi jättäminen esim. täysin ulkopuolisille sotii vähän oikeustajua vastaan.
Miksi se ei ole henkilökohtainen omaisuus, jos on vaikka 40 vuotta perheyrityksessä töitä tehnyt, miten siitä tulee kaikkien maksamieni verojen jälkeen suvun omaisuutta, vaikka kukaan suvusta ei olisi koskaan tehnyt siellä töitä? Toisaalta sinun ajatteluravallasi ap:n mummo teki oikein eli yksi saa kaiken ja jatkaa siitä, mihin edellinen sukupolvi jäi. Briteissä ei ole tapana maksaa muille shillinkiäkään, tilan on yhden eikä muille korvata mitään. Sama silloin, kun Suomessa sukutila annetaan seuraaville: muilta ei kysellä lupia, yksi saa tilan ja lopuille todetaan, että nyt on tehty moraalisesti oikein.
Tavallasi voisi ajatella myös, että työttömän luuserin lapsille kuuluukin työttömän luuserin osa, ei pidä tavoitella omia tuloja, koska moraalisesti katsottuna yhteiskunnalla on velvollisuus maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Fa’ta on se, ettei kukaan vähemäänkään fiksumpi osapuoli tule koskaan hyväksymään tuota. Tyhhmempi voisi hyvähsyäkin, eikä koskaan viesti oikeuteen.
No sitten kannattaa viedä asia oikeuteen, siellä se menee sovitteluun ja oikeuteenvienyt maksaa kulut, mutta ei saa euroakaan. Täällä on moneen kertaan sanottu, että mummo saa tehdä omalla omaisuudellaan ihan mitä tahtoo ja jos haluaa jälkikäteen nostaa äläkän, niin siitä vaan, todennäköisesti pelkästään häviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo on jättänyt yhden lapsenlapsista pois testamentista, koska tää yksi ei pidä yhteyttä, koskaan. Kai sitten ovat ilmaa jo toisilleen, jollakin tavalla.
On joku varmaan jo viimeisen 10 sivun aikana ehtinyt kommentoidakin, mutta onkohan laillista? Ainakaan omille lapsilleen noin ei voi tehdä, lapsenlapsista en sitten muista onko heillä lakisääteistä oikeutta lähtökohtaisestikaan. Jos on, niin olematon yhteydenpito ei riitä. Pitää olla todella vakava syy, jotta lakiosansa menettää. Osastoa edes lähestymiskielto ei välttämättä riitä.
Lapsenlapsilla ei ole mitään lakiosaa! Jos varsinainen rintaperillinen eli perittävän lapsi on kuollut, niin hänen lakiosansa menee lapsilleen (jos näitä on), mutta mummo voi varsin hyvin tehdä testamentin, jossa jokainen rintaperillinen saa lakiosansa verran ja loput vaikka vain kahdelle lapsenlapselle viidestä. Ne kolme ilman perintöä jäänyttä voivat hyvin marssia lakimiehen puheille kuulemaan, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta lakiosavaateeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole vieläkään vastannut, että mitä asiaan sanovat mummo ja veli?
Onko asiasta edes juteltu mummon kanssa, mitä mummo sanoi?
Entäs veljen kanssa?
Ap, oletko siskosi/siskojesi kanssa kysynyt kertaakaan syytä, miksi mummo toimii näin?
Entä veli, onko veljen ajatuksia (kokeeko esim itsekin saaneensa liikaa/vain ongelmia jos talo arvoton tms?) kyselty?
Vai eikö kummankaan kanssa voi keskustella?
Oletko ap siskojesi (loput perikunta) edes yrittänyt keskustelua?
Mummolla ei voi olla perikuntaa ennen kuolemaansa! Mikä ihmeen into ihmisillä on periä elävää ja määrätä siitä, mitä tämä tekee eläissään omaisuudellaan? Riidelkööt sitten, kun mummo on kuollut.
Koitan rautalangasta vääntää asian:
Olet oikeassa, että mummolla EI ole perikunta ennen kuolemaansa tämä on kaikille selvää.
Eli mummo saa vaikka halutessaan myydä talot ja mökit, sekä polttaa rahat juhannuskokossa jos tahtoo.
Tämä OLISI mummon oma asia, jos ei olisi kyse esim edunvalvonnanalaisesta henkilöstä.
Mutta kun puhuin perikunnasta, tarkoitin ap:n tilannetta eli:
Mummo on antanut lahjaksi ainoalle pojalleen talon sekä mökin, poika maksoi lahjaveron näistä.
Ap ja hänen siskonsa ovat jos/kun mummo kuolee niin mummon perikunta tuon veljen kanssa.
Nyt voidaankin sitten palata asiaan, eli siihen onko veli eläessään saanut KOHTUUTTOMAN lahjan ja onko mummo tällä järjestelyllä TAHALLISESTI ohittanut ap:n ja tämän siskot perinnönjaossa?
Tästä on kyse kun viittasin mummon (tulevaan) perikuntaan, ihan selkeästi poika on saanut nuo lahjana, jotta muut perilliset jäisivät ilman.
Moni vastaava juttu on sitten sen mummon kuoltua ollut oikeudessa, koska riitaa tälläisistä asioista yleensä saa kun aikaan, kun se mummo kuolee...
Ja ap, kysyn yhä oletko kertaakaan siskojesi kanssa jutellut asiasta mullelle tai veljelle?
Mitä mummo sanoi?
Ja mitä veli sanoi?
Kai olet sentään siskojesi kanssa nostanut sen kissan pöydälle?
Vierailija kirjoitti:
VaahtoVasara kirjoitti:
Sehän ei kuulu muille mitenkään, mitä mummo killingeillään ja kiinteistöillään haluaa tehdä.
Lakiosa perinnössäkin on irvikuva monasti ns. oikeutuksesta.
Kyllä ihmisen tulee saada jättää perintönsä just sinne minne haluaa.Minäkin ajattelen periaatteessa näin. Mutta vain niissä tapauksissa, jossa ihminen on itse tehnyt omaisuutensa. Silloin hän mielestäni saa jättää sen kelle haluaa tai olla jättämättä. Kenelläkään ei pitäisi olla siihen mitään sanomista.
Sitten asia vähän mutkistuu, jos kyse on suvun perinnöstä/esim. tilasta. Tällaisen perinnön on voinut kartuttaa useampi sukupolvi ja usein tarkoituksena on pitää perinnöstä hyvää huolta ja pitää se suvun hallussa (tyyppiesimerkki vaikkapa lukuisista englantilaisista yläluokan kuvauksista, mm Downton Abby). Se ei ole mikään varsinainen henkilökohtainen omaisuus (moraalisesti), jolle huitelen tehdä mitä lystään, vaikka se perintönä laillisesti annetaan yhdelle perinnönsaajalle. Muut perijät saavat oman osuutensa rahana. Tällaisen omaisuuden perinnöksi jättäminen esim. täysin ulkopuolisille sotii vähän oikeustajua vastaan.
Tämäpä tämä. Isoisäni vaali sukupolvien ajan ollutta metsää, käytti meitä pienenä siellä, selitti miten metsä jää sitten aikanaan sinulle, ja sinä jätät omille lapsillesi. Ja että sitä ei saa hassata tai myydä vaan hoitaa.
No mitäpä teki ahne boomeri isäni kun peri sen: myi kaiken, hakkasi metsät ihan liian nuorena, osteli nelivetobemareita, hakkasi loputkin puut ja kun mitään ei ollut möi sitten ne maat. Sinne meni. Kaikki. Koko isoisän perintö.
Toki isä saa tehdä sinällään omaisuudellaan mitä haluaa mutta mun mielestä tuo oli törkeää. Se laittoi satojatuhansia AUTOIHIN joita vaihtoo vuoden välein. Sinne meni isoisän elämäntyö ja monen sukupolven vaalima omaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Uusimmassa Taloustaito lehdessä on juuri tästä esimerkki otsikolla "Kumman annoit, lahjan vai ennakkoperinnön?"
Ennakkoperintö otetaan aina perintöverotuksessa huomioon. LAHJA huomioidaan perintöverotuksessa vain, jos se on saatu kolmen vuoden sisällä ennen antajan kuolemantapausta.
Jos haluaa antaa lahjana, on varminta lahjakirjassa ilmoittaa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Näin ei tule tulkintaerimielisyyksiä myöhemmin.
Eli täytyy elää kolme vuotta lahjan antamisen jälkeen. Tärkeä tieto!
Vierailija kirjoitti:
Muuten: onko ap täysin sivullinen eli miniä?
No olipa aivopieru!
Pari vastausta;
-Tämä tieto tuli sisaruksille äskettäin ja ilmoitusluontoisena asiana mummolta että näin nyt tehdään. Eikä suostu eriyttämään mökkiä erilleen muille sisaruksille. Haluaa vain saada nyt kaikki poikansa nimiin. Ei erityisiä perusteluita ole antanut eikä tähän enää voine vaikuttaa
-Ei ole huvittanut kysellä veljen kantaa asiaan.
- On jo reilusti ikää mummolla
- Kaikki sisarukset suunnilleen tasavertaisia ja välit olleet hyvät, kukaan ei ole mikään hulttio tms vaan ihan tavallisia kunnollisia ihmisiä
Aloittaja
On laillista, asiasta voi valittaa useaan eri ja riippuen onko mummosi edunvalvonnassa vai ns.täysissä järjissä kotonaan? epäreilua tuo on, mummoilla usein tapana ottaa yksi vain lellipennukseen kokemusta siitä on. Tosin usein ne lellipennut tuhlaavat kaiken, hankkivat ulosottomerkintöjä tai velkoja niin ehkä karma sillä tavoin korjaa epäreiluuden, jos oikeus ei. Joillekin ei riitä mikään.
Jos antaa etukäteen lahjan eläessään esim. yli 4000e vuodessa edestä sen mökin tai muuta, täytyy maksaa lahjavero. Voivat olla aika suuria veroja lahjaverot ja joku muu verokin oli sen lisäksi, voi kertyä suuria summia jotka sitten vähentävät sitä mökkirahaa jonka saa. Eli verottajalle kannattaa ainakin ap:n tehdä ilmoitus, että höppänä(?) mummo ja veljesi maksavat ne verot oikein, siitä saattaakin kertyä oikein jättipotti verottajalle sitten mikä vähentää sen saadun lahjan summaa. Ja jos joku sukulainen käy "työssä" omaishoitajana mummolleen, niin siitäkin täytyy maksaa veroa ei voi olla verottomasti työssä mummolleen saaden rahaa verottomasti, jotkut toimivat noin, tulee maksaa vero ja olla työsopimus.
Tekisitte vain yhden tai kaksi lasta niin ei tule tappelua ja jos ei tee yhtään lasta ei tarvi riidellä jos ei hanki omaisuutta ei tarvi pelätä kuka huijaa varastaa taas.Köyhillä on lopulta helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole vieläkään vastannut, että mitä asiaan sanovat mummo ja veli?
Onko asiasta edes juteltu mummon kanssa, mitä mummo sanoi?
Entäs veljen kanssa?
Ap, oletko siskosi/siskojesi kanssa kysynyt kertaakaan syytä, miksi mummo toimii näin?
Entä veli, onko veljen ajatuksia (kokeeko esim itsekin saaneensa liikaa/vain ongelmia jos talo arvoton tms?) kyselty?
Vai eikö kummankaan kanssa voi keskustella?
Oletko ap siskojesi (loput perikunta) edes yrittänyt keskustelua?
Mummolla ei voi olla perikuntaa ennen kuolemaansa! Mikä ihmeen into ihmisillä on periä elävää ja määrätä siitä, mitä tämä tekee eläissään omaisuudellaan? Riidelkööt sitten, kun mummo on kuollut.
Koitan rautalangasta vääntää asian:
Olet oikeassa, että mummolla EI ole perikunta ennen kuolemaansa tämä on kaikille selvää.
Eli mummo saa vaikka halutessaan myydä talot ja mökit, sekä polttaa rahat juhannuskokossa jos tahtoo.
Tämä OLISI mummon oma asia, jos ei olisi kyse esim edunvalvonnanalaisesta henkilöstä.
Mutta kun puhuin perikunnasta, tarkoitin ap:n tilannetta eli:
Mummo on antanut lahjaksi ainoalle pojalleen talon sekä mökin, poika maksoi lahjaveron näistä.
Ap ja hänen siskonsa ovat jos/kun mummo kuolee niin mummon perikunta tuon veljen kanssa.
Nyt voidaankin sitten palata asiaan, eli siihen onko veli eläessään saanut KOHTUUTTOMAN lahjan ja onko mummo tällä järjestelyllä TAHALLISESTI ohittanut ap:n ja tämän siskot perinnönjaossa?
Tästä on kyse kun viittasin mummon (tulevaan) perikuntaan, ihan selkeästi poika on saanut nuo lahjana, jotta muut perilliset jäisivät ilman.
Moni vastaava juttu on sitten sen mummon kuoltua ollut oikeudessa, koska riitaa tälläisistä asioista yleensä saa kun aikaan, kun se mummo kuolee...
Ja ap, kysyn yhä oletko kertaakaan siskojesi kanssa jutellut asiasta mullelle tai veljelle?
Mitä mummo sanoi?
Ja mitä veli sanoi?
Kai olet sentään siskojesi kanssa nostanut sen kissan pöydälle?
Kun mitään perinnönjakoa ei ole tehty! Mummo saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa ja perikunta meillä on vasta mummon kuoltua! Siihen asti sisaruksilla ei ole mitään sanomista asiaan, toki voivat uhkailla mummoa, että me emme hyväksy tahtoasi, vaan aiomme riitauttaa sen kuoltuasi. Ja mummo vastaa tähän, että se on ihan OK, mutta kun teillä ei ole kuin tuulenhuuhtoma takamus, niin ette pysty maksamaan oikeudenkäyntikuluja.
Jos nyt lukisit suosiolahjasta niin huomaisit, että se ei riitä, että muut kokevat jääneensä ilman. Heidän tulee osoittaa, että se lahja on annettu nimenomaan sillä perusteella, että heille ei haluta antaa mitään. Se taas on yleensä äärettömän hankalaa ja suurin osa perintöriidoista päätyy sovittelussa siihen, että mitään korvauksia ei tarvitse maksaa niille, jotka eivät ole lahjaa saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Jos antaa etukäteen lahjan eläessään esim. yli 4000e vuodessa edestä sen mökin tai muuta, täytyy maksaa lahjavero. Voivat olla aika suuria veroja lahjaverot ja joku muu verokin oli sen lisäksi, voi kertyä suuria summia jotka sitten vähentävät sitä mökkirahaa jonka saa. Eli verottajalle kannattaa ainakin ap:n tehdä ilmoitus, että höppänä(?) mummo ja veljesi maksavat ne verot oikein, siitä saattaakin kertyä oikein jättipotti verottajalle sitten mikä vähentää sen saadun lahjan summaa. Ja jos joku sukulainen käy "työssä" omaishoitajana mummolleen, niin siitäkin täytyy maksaa veroa ei voi olla verottomasti työssä mummolleen saaden rahaa verottomasti, jotkut toimivat noin, tulee maksaa vero ja olla työsopimus.
Tuota... oletko kuullut julkisesta kaupanvahvistajasta ja lainhuudosta? Eiköhän ne verot tule oikein maksatettua ihan viranomaistyönä.
Vai tosissasiko kuvittelet, että kiinteistön lahjoittamisessa ei tarvita muuta kuin lahjakirja?
Vierailija kirjoitti:
Pari vastausta;
-Tämä tieto tuli sisaruksille äskettäin ja ilmoitusluontoisena asiana mummolta että näin nyt tehdään. Eikä suostu eriyttämään mökkiä erilleen muille sisaruksille. Haluaa vain saada nyt kaikki poikansa nimiin. Ei erityisiä perusteluita ole antanut eikä tähän enää voine vaikuttaa
-Ei ole huvittanut kysellä veljen kantaa asiaan.
- On jo reilusti ikää mummolla
- Kaikki sisarukset suunnilleen tasavertaisia ja välit olleet hyvät, kukaan ei ole mikään hulttio tms vaan ihan tavallisia kunnollisia ihmisiäAloittaja
Siis onko tää mummo nyt sun äiti vai isoäiti? Ja oli kumpi tahansa, niin omaisuutensa saa lahjoittaa yhdelle lapsistaan eikä siitä tarvitse edes ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Pari vastausta;
-Tämä tieto tuli sisaruksille äskettäin ja ilmoitusluontoisena asiana mummolta että näin nyt tehdään. Eikä suostu eriyttämään mökkiä erilleen muille sisaruksille. Haluaa vain saada nyt kaikki poikansa nimiin. Ei erityisiä perusteluita ole antanut eikä tähän enää voine vaikuttaa
-Ei ole huvittanut kysellä veljen kantaa asiaan.
- On jo reilusti ikää mummolla
- Kaikki sisarukset suunnilleen tasavertaisia ja välit olleet hyvät, kukaan ei ole mikään hulttio tms vaan ihan tavallisia kunnollisia ihmisiäAloittaja
Ehkä kannattaa jutella veljenkin kanssa. Hän saattaa hyvinkin olla siinä käsityksessä, että järjestely on teille muille okei.
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Heh... ei tolla ole mitään merkitystä niin kauan kuin mummeli järjissään ja hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Pari vastausta;
-Tämä tieto tuli sisaruksille äskettäin ja ilmoitusluontoisena asiana mummolta että näin nyt tehdään. Eikä suostu eriyttämään mökkiä erilleen muille sisaruksille. Haluaa vain saada nyt kaikki poikansa nimiin. Ei erityisiä perusteluita ole antanut eikä tähän enää voine vaikuttaa
-Ei ole huvittanut kysellä veljen kantaa asiaan.
- On jo reilusti ikää mummolla
- Kaikki sisarukset suunnilleen tasavertaisia ja välit olleet hyvät, kukaan ei ole mikään hulttio tms vaan ihan tavallisia kunnollisia ihmisiäAloittaja
Pähkinänkuoressa: Jos mummo on antanut mökin lahjana ja lahjavero maksettu asianmukaisesti ja mummo elää lahjan antamisen jälkeen vielä kolme vuotta, ei tällä ole mitään vaikutusta myöhempään perinnönjakoon.
Jos mummonne menehtyy aikaisemmin tuo lahja otetaan huomioon perinnönjaossa mitä lakiosuuksiin tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole vieläkään vastannut, että mitä asiaan sanovat mummo ja veli?
Onko asiasta edes juteltu mummon kanssa, mitä mummo sanoi?
Entäs veljen kanssa?
Ap, oletko siskosi/siskojesi kanssa kysynyt kertaakaan syytä, miksi mummo toimii näin?
Entä veli, onko veljen ajatuksia (kokeeko esim itsekin saaneensa liikaa/vain ongelmia jos talo arvoton tms?) kyselty?
Vai eikö kummankaan kanssa voi keskustella?
Oletko ap siskojesi (loput perikunta) edes yrittänyt keskustelua?
Mummolla ei voi olla perikuntaa ennen kuolemaansa! Mikä ihmeen into ihmisillä on periä elävää ja määrätä siitä, mitä tämä tekee eläissään omaisuudellaan? Riidelkööt sitten, kun mummo on kuollut.
Koitan rautalangasta vääntää asian:
Olet oikeassa, että mummolla EI ole perikunta ennen kuolemaansa tämä on kaikille selvää.
Eli mummo saa vaikka halutessaan myydä talot ja mökit, sekä polttaa rahat juhannuskokossa jos tahtoo.
Tämä OLISI mummon oma asia, jos ei olisi kyse esim edunvalvonnanalaisesta henkilöstä.
Mutta kun puhuin perikunnasta, tarkoitin ap:n tilannetta eli:
Mummo on antanut lahjaksi ainoalle pojalleen talon sekä mökin, poika maksoi lahjaveron näistä.
Ap ja hänen siskonsa ovat jos/kun mummo kuolee niin mummon perikunta tuon veljen kanssa.
Nyt voidaankin sitten palata asiaan, eli siihen onko veli eläessään saanut KOHTUUTTOMAN lahjan ja onko mummo tällä järjestelyllä TAHALLISESTI ohittanut ap:n ja tämän siskot perinnönjaossa?
Tästä on kyse kun viittasin mummon (tulevaan) perikuntaan, ihan selkeästi poika on saanut nuo lahjana, jotta muut perilliset jäisivät ilman.
Moni vastaava juttu on sitten sen mummon kuoltua ollut oikeudessa, koska riitaa tälläisistä asioista yleensä saa kun aikaan, kun se mummo kuolee...
Ja ap, kysyn yhä oletko kertaakaan siskojesi kanssa jutellut asiasta mullelle tai veljelle?
Mitä mummo sanoi?
Ja mitä veli sanoi?
Kai olet sentään siskojesi kanssa nostanut sen kissan pöydälle?
Ap:n ja siskojen pitäisi pystyä itse osoittamaan, että näin on tapahtunut. Jos lahjan antamisesta tulevaan perinnönjakoon kuluu vuosia, se on vaikeaa eikä todellakaan ole läpihuutojuttu. Yrittää voi, mutta onnistumisen puolesta ei välttämättä kannata lyödä vetoa.
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa sellainen tapaus, että poika kuolee ilman lapsia eikä tee testamenttia. Lahjaksi saamansa talot ym. menee näille siskoille, jos vanhemmatkin ovat jo mullan alla. Siinä tapauksessa siskot pääsevät nauttimaan yhteisomistuksesta!
Veikkaan, että rakennukset ränsistyvät eikä siskoilla ole varaa kunnostaa niitä. Joku vävyistä haluaa myydä ja joku ottaa muijastaan eron ja joku sisko hakee toimeentulotukea...
Poika kuolee ilman lapsia, mutta hänellä on aviopuoliso. Omaisuus menee aviopuolisolle.
Fa’ta on se, ettei kukaan vähemäänkään fiksumpi osapuoli tule koskaan hyväksymään tuota. Tyhhmempi voisi hyvähsyäkin, eikä koskaan viesti oikeuteen.