Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummo antaa talon, mökit ja maan yhdelle lapselle lahjana, muut jäävät ilman
23.04.2022 |
Onko tämä ihan laillisesti sallittua? Mummo antaa yhdelle lapsistaan koko tilan (vain lahjaveroa vastaan) joka kattaa talon, maat ja rantamökin. Tämä sama ihminen saanut jo aiemmin lahjana toisen heidän rantamökin. Paikka on kaikkien lapsuudenkoti ja muille lapsille ja lastenlapsille tärkeä paikka viettää kesiä tuossa rantamökissä. Henkilö joka tämän kaiken nyt saa omakseen on oikeastaan kaikista vähiten siellä käynyt ja muut ovat siellä enemmän tehneet töitä, auttaneet mummoa ym vastapainoksi siellä lomailusta. Voiko asialle tehdä mitään?
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kysellä tältä palstalta juridisia neuvoja 😀
Perintökaari 7:3
”Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.”
Ja mitä sitten tapahtuu?
Kun mummo kuolee, niin ennakkoperinnön saanut maksaa muille heidän osuutensa - tai tietty jos omaisuutta on vieläkin riittävästi jaettavaksi, niin saatu ennakkoperintö vähennetään sen saaneen osuudesta.
Mummo on fiksu ja laittanut lahjakirjaan maininnan, ettei ole ennakkoperintöä, niin minä tein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei ole vieläkään vastannut, että mitä asiaan sanovat mummo ja veli?
Onko asiasta edes juteltu mummon kanssa, mitä mummo sanoi?
Entäs veljen kanssa?
Ap, oletko siskosi/siskojesi kanssa kysynyt kertaakaan syytä, miksi mummo toimii näin?
Entä veli, onko veljen ajatuksia (kokeeko esim itsekin saaneensa liikaa/vain ongelmia jos talo arvoton tms?) kyselty?
Vai eikö kummankaan kanssa voi keskustella?
Oletko ap siskojesi (loput perikunta) edes yrittänyt keskustelua?
Missä helvetissä nämä mökit on?
Itä-Suomessa?
Mietipä nyt vähän uudestaan. On mahdollista, ettet saa mitään.
En laskisi noiden varaan, enkä monen muunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole vieläkään vastannut, että mitä asiaan sanovat mummo ja veli?
Onko asiasta edes juteltu mummon kanssa, mitä mummo sanoi?
Entäs veljen kanssa?
Ap, oletko siskosi/siskojesi kanssa kysynyt kertaakaan syytä, miksi mummo toimii näin?
Entä veli, onko veljen ajatuksia (kokeeko esim itsekin saaneensa liikaa/vain ongelmia jos talo arvoton tms?) kyselty?
Vai eikö kummankaan kanssa voi keskustella?
Oletko ap siskojesi (loput perikunta) edes yrittänyt keskustelua?
Mummolla ei voi olla perikuntaa ennen kuolemaansa! Mikä ihmeen into ihmisillä on periä elävää ja määrätä siitä, mitä tämä tekee eläissään omaisuudellaan? Riidelkööt sitten, kun mummo on kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asianajajan asia.
Nämä on helpoimpia tapoja saada lakimiehenä rahaa. Katsotaan pesän arvo ja laskutetaan siten, että 50% tulee asianajajan omalle tilille. Lopputulos on se, että lahjan saanut pitää saamansa lahjan ja riitauttaja maksaa hyvinkin viisinumeroisen summan.
Uusimmassa Taloustaito lehdessä on juuri tästä esimerkki otsikolla "Kumman annoit, lahjan vai ennakkoperinnön?"
Ennakkoperintö otetaan aina perintöverotuksessa huomioon. LAHJA huomioidaan perintöverotuksessa vain, jos se on saatu kolmen vuoden sisällä ennen antajan kuolemantapausta.
Jos haluaa antaa lahjana, on varminta lahjakirjassa ilmoittaa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Näin ei tule tulkintaerimielisyyksiä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, sentään eikö mummo saakaan päättää omista asioista ja omaisuudestaan.
Huutonaurua omaisuutta kärkkyneelle ääliölle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku noin sekopäämummo on edes olemassa, niin se ei edes tajuakaan, kuinka paljon lakimiehet voittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On päivänselvää, että jokainen vähintäänkin vähän koulutettu haastaa oikeuteen.
VaahtoVasara kirjoitti:
Sehän ei kuulu muille mitenkään, mitä mummo killingeillään ja kiinteistöillään haluaa tehdä.
Lakiosa perinnössäkin on irvikuva monasti ns. oikeutuksesta.
Kyllä ihmisen tulee saada jättää perintönsä just sinne minne haluaa.
Minäkin ajattelen periaatteessa näin. Mutta vain niissä tapauksissa, jossa ihminen on itse tehnyt omaisuutensa. Silloin hän mielestäni saa jättää sen kelle haluaa tai olla jättämättä. Kenelläkään ei pitäisi olla siihen mitään sanomista.
Sitten asia vähän mutkistuu, jos kyse on suvun perinnöstä/esim. tilasta. Tällaisen perinnön on voinut kartuttaa useampi sukupolvi ja usein tarkoituksena on pitää perinnöstä hyvää huolta ja pitää se suvun hallussa (tyyppiesimerkki vaikkapa lukuisista englantilaisista yläluokan kuvauksista, mm Downton Abby). Se ei ole mikään varsinainen henkilökohtainen omaisuus (moraalisesti), jolle huitelen tehdä mitä lystään, vaikka se perintönä laillisesti annetaan yhdelle perinnönsaajalle. Muut perijät saavat oman osuutensa rahana. Tällaisen omaisuuden perinnöksi jättäminen esim. täysin ulkopuolisille sotii vähän oikeustajua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Saavatko sinun sukulaisesi määrätä mitä sinä teet sinun omaisuudellasi?
Sukulaiset? Nyt on kyse omista lapsista. Useimmat haluavat kohdella lapsiaan tasapuolisesti.
-ohisMutta kohteleeko kaikki lapset vanhempiaan pyyteettömästi samallatavoin? Monesta ihmisestä näkee heti että oma vanhus on vielä se välttämätön paha jota pitää mielistellä sen vielä eläessä, mutta katse on ollut kokoajan perinnössä.
Sitä saa mitä tilaa. Yllättävän moni vanhempi on harmistunut kun kaikki lapset eivät soittele heille päivittäin, vaikka ovat nuoruusvaiheessa enemmän tai vähemmän tarkoituksella iskostaneet koko perheelle sen tiedon kuinka paljon tärkeämpi yksi lapsista on.
Ja sitten on tietenkin se, että kaikki meistä jakautuvat jollekin osaa introvertti - ekstrovertti -akselia. Jos ensimmäinen nyt sattuu olemaan sellainen joka kokee puhelut todella kuormittaviksi, ja toinen sellainen joka ei voisi elää ilman päivittäisiä keskusteluja, onko se sitten väärin että ensimmäinen on harvemmin yhteydessä?
Olen kerran tavannut psykopaatin, joka kuvittelee olevansa kuningas ja määräämänsä jälkikasvunsa elämästä.
Ei sille hyvin käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo on jättänyt yhden lapsenlapsista pois testamentista, koska tää yksi ei pidä yhteyttä, koskaan. Kai sitten ovat ilmaa jo toisilleen, jollakin tavalla.
On joku varmaan jo viimeisen 10 sivun aikana ehtinyt kommentoidakin, mutta onkohan laillista? Ainakaan omille lapsilleen noin ei voi tehdä, lapsenlapsista en sitten muista onko heillä lakisääteistä oikeutta lähtökohtaisestikaan. Jos on, niin olematon yhteydenpito ei riitä. Pitää olla todella vakava syy, jotta lakiosansa menettää. Osastoa edes lähestymiskielto ei välttämättä riitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kysellä tältä palstalta juridisia neuvoja 😀
Perintökaari 7:3
”Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.”
Voin omasta puolestani sanoa, ettei tapahtunutta todellakaan yksinkertaisesti jaksa ruveta riitauttamaan. Meitä on kolme lasta ja äiti antoi omaisuutensa eläessään kahdelle sisarukselleni, minä en saanut mitään. Nyt hän on kuollut, mutta sisarukseni ovat lirkutelleet puolelleen pesänjakoa tekevän lakimiehen, jonka tunsivat jo entuudestaan ja seurustelivat mm päivällisillä ym.
En ole ajatellut ruveta riitelemään mistään, olkoot ja menkööt. Tähänkin asti tullut omillani toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kysellä tältä palstalta juridisia neuvoja 😀
Perintökaari 7:3
”Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.”
Ja mitä sitten tapahtuu?
Kun mummo kuolee, niin ennakkoperinnön saanut maksaa muille heidän osuutensa - tai tietty jos omaisuutta on vieläkin riittävästi jaettavaksi, niin saatu ennakkoperintö vähennetään sen saaneen osuudesta.
Mummo on fiksu ja laittanut lahjakirjaan maininnan, ettei ole ennakkoperintöä, niin minä tein.
Eipä auta. Odotapa lopputulosta kuolemasi jälkeen - ai niin, ethän sinä sitä näe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa lapsenlapsista voi olla läheisempiä ja osa ei, siinä syy. Jos jollakulla tuhlaileva elämäntapa niin mummo voi haluta antaa omaisuutensa sellaiselle joka sitä osaa arvostaa.
Kaikki lapset ja lapsenlapset myös ovat mummolle läheisiä ja ns normaaleita, eivät mitään hulttioita. Mutta tosiaan ainoa poika saa nyt kaiken. Tilat, talo ja mökki ovat kaikille lapsille ja lapsenlapsille tärkeitä ja huoli on lähinnä siitä että kun nyt menevät yhden omistukseen, eivät muut sisarukset enää voi vierailla tärkeissä lapsuusmaisemissa ja viettää siellä aikaa kuten ennen. Ei ole kyse nyt rahasta vaan siitä että tuo rantamökki on tärkeä sisaruksille ja lastenlapsille ajanviettopaikkana ja samoin mummola, ja joskus kun aika mummosta jättää, niin niihin maisemiin ei ehkä ole enää menemistä kun kaikki on veljen omistuksessa.
Aloittaja
Jos teidän välit on niin huonot että ette voi asiasta mummon kanssa puhua saati veljen, niin miten mummon sit se pitäis houtaa? Testamentata kaikille yhteiseksi että voitte kyräillä kisää ja tapella kuka on saanut eniten juhanhusvuoroja? Jos se menis yhteisomistukseen, kuka vaan teistä vois vaatia yhteisomistuksen purkua eli suomeksi myymistä ulos suvusta.
Mikset ole mummolle tarjoutunut ostamaan mökkiä itsellesi jos huolettaa ettet saa siellä illa? Ilmaiseksi pitäisi saada?
Kun ei annettu edes mahdollisuutta muille ostaa osuutta tai kaikkea vaan ilmoitettiin että kaikki annetaan pojalle lahjaksi. Ei auttanut neuvottelut.
Aloittaja
Mummon omaisuus on nimenomaan mummon omaisuutta. Ihan sama kuin sinä myisit autosi, et joudu kysymään veljeltäsi onko se OK tai haluaisiko hän ostaa sen ennen naapurin Seppoa. Mummosikin saa myydä omaisuutensa kyselemättä teiltä sen enempää.
Alue: Aihe vapaa
Otetaanpa sellainen tapaus, että poika kuolee ilman lapsia eikä tee testamenttia. Lahjaksi saamansa talot ym. menee näille siskoille, jos vanhemmatkin ovat jo mullan alla. Siinä tapauksessa siskot pääsevät nauttimaan yhteisomistuksesta!
Veikkaan, että rakennukset ränsistyvät eikä siskoilla ole varaa kunnostaa niitä. Joku vävyistä haluaa myydä ja joku ottaa muijastaan eron ja joku sisko hakee toimeentulotukea...