Lue keskustelun säännöt.
Miksi mistään ei saa apua :(
23.04.2022 |
Olen aivan jaksamiseni äärirajoilla. Minulla on kaksi lasta vuoroviikoin ja täysin toimimaton yhteishuoltajuus lapsen isän kanssa. Olen yrittänyt isälle laittaa huolestani viestiä, anellut suorastaan apua ja osallistumista lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Hän ei edes vastaa, ilmoittaa vaan "että ongelmia ei ole" tai "lapset ei mielestäni tarvitse tollasta". Lisäksi isä hankaloittaa lasten asioiden hoitamista kieltämällä hoitoa taikka olematta vastaamatta. Ei myöskään anna tietoa lapsista. Väittää minua narsistiksi ja tällä oikeuttaa toimintansa.
Esikoisen olen saanut psykiatriseen hoitoon, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. Hänet on otettu asiakkaaksi ja aina lopetettu vuodesta 2018 alkaen. Lapsella on selvästi masennus (pieni alakoululainen) ja se on ollut vuosia, näistä on myös merkintöjä teksteissä ja annettu diagnoosi ilman mitään hoitoa, mahdollisesti myös neuropsykiatrisia ongelmia.
Nuoremmalla lapsella on ikään kuulumatonta käytöshäiriötä (voimakasta agressiivisuutta), jonka takia päiväkoti teki vihdoinkin edes lastensuojeluilmoituksen vähän niinkuin vaatimuksestani. Lapsi olisi ihan normaali lapsi mikäli perheolot olisivat normaalit, aivan ihana empaattinen lapsi.
Olen pyytänyt apua vapaaehtoistahoilta, terveydenhuollosta, koulusta, päiväkodista, itse lastensuojelusta, perhesosiaalityöstä, neuvolasta, perheneuvolasta. Olen lähtenyt yksin ajamaan avun tarvetta taas isosti läpi viime vuoden marraskuussa, mutta mitään konkreettista ei ole vieläkään tapahtunut. Olen saanut yhden keskusteluajan itselleni perheneuvolaan ja mielialalääkkeet työterveyslääkäriltä koska tilanteeni "kuulostaa tosi kuormittavalta". Tämä on isoin apu mitä olen saanut, pillerit jotka tasaa ahdistusta ja epätoivoa.
Olen palkannut asianajajan ja kasannut valtavat materiaalit isän harjoittamasta lasten huoltajuuden systemaattisesta väärinkäytöstä. Lähisuhdeväkivaltayksikön sanat muistan aina: mun pitää olla vanhempi kahden aikuisen edestä puolella ajalla isän keskittyessä pelien pelaamiseen lasten elämällä.
En vaan tiedä miten jaksaa, mutta tiedän että ihan pakko. Lapseni tarvitsevat apua ja minä myös, mutta kukaan ei auta vaikka anelen. Mihin tämä hyvinvointiyhteiskunta on mennyt? Onko kukaan selvinnyt tämmöisestä tilanteesta voittajana? Tarinat helpottaisivat.
Kommentit (53)
Tuo sijaisperhe voisi olla ratkaisu. Ei tarkoita lapsista luopumista juridisesti eikä käytönnössä. Saisit äitinä aikuistukea perheeltä ja lapset turvallisen elämän mallia. Ehkä paikkakunnan vaihto hyvä, jolloin saat lasten kanssa uuden ympäristön lasten parempaa kasvua ja kehitystä ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä sijaisperheitä ei ole niin paljoa, että niitä noin vaan löytyisi. Ja ne, jotka löytyy ei välttämättä ole silti sille lapselle mikään pelastus. Monesti lapsi voi jo vain ahdistua siitä, että joutuu opettelemaan jonkun toisen perheen säännöt. Ja nää sijaisperheet on monesti sellaisia, jotka suorittaa sitä hommaa kuin tehdasta.
Vierailija kirjoitti:
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta
Kuules sinä nuorisopsykiatrialta! Älä höpötä asiattomuuksia. Sinä mikään ammattilainen edes ole. Lue uudestasn ap aloitus, ja ymmärrät mikä näiden lasten isä on: sairas narsistinen persoona.
Vierailija kirjoitti:
Niitä sijaisperheitä ei ole niin paljoa, että niitä noin vaan löytyisi. Ja ne, jotka löytyy ei välttämättä ole silti sille lapselle mikään pelastus. Monesti lapsi voi jo vain ahdistua siitä, että joutuu opettelemaan jonkun toisen perheen säännöt. Ja nää sijaisperheet on monesti sellaisia, jotka suorittaa sitä hommaa kuin tehdasta.
Mitä sitten ehdotat? Eikö voisi edes harkita ja keskustella ammattilaisten kanssa asiasta? Voi löytyä hyväkin paikka ha nopeasti, ehkä vaatii paikkakunnan vaihdon.
Vai on vaihtoehtosi huostaanotto?
Vierailija kirjoitti:
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta
Kiitos vinkistä, mutta olen normaali työssäkäyvä äiti, joka vie lapset kerran vuodessa Kanarialle ja viikonloppuisin joskus mökille ja lukee iltasadut, laittaa ruuat ja auttaa joka päivä läksyissä. Minulla ei ole edes masennusta, mutta kuormitusta purkamaan tarjottiin lääkkeitä kun muuta matalan kynnyksen palvelua ei ole tarjolla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään jaksa eikä se ketään kiinnosta. Tämä on hei Suomi! Ei täällä saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Niitä sijaisperheitä ei ole niin paljoa, että niitä noin vaan löytyisi. Ja ne, jotka löytyy ei välttämättä ole silti sille lapselle mikään pelastus. Monesti lapsi voi jo vain ahdistua siitä, että joutuu opettelemaan jonkun toisen perheen säännöt. Ja nää sijaisperheet on monesti sellaisia, jotka suorittaa sitä hommaa kuin tehdasta.
Lapset ovat jo ahdistuneita ja yhä hullummaksi menee tuollaisen jännä-äijän käsittelyssä. Kyllä nyt ap voit surutta jättää miehen kieroilut taakse ja muuttaa lasten kanssa toiselle paikkakunnalle avun piiriin. Ota yhteyttä sosiaalipuolelle ja esitä mahdolliset lääkärilausunnot lasten sairauksista, ongelmista jne. Ehkä olet jo niin tehnyt, mutta uudestaan siksi, että tavoitteena on vaihtaa paikkakuntaa ja aloittaa elämä uudelta pohjalta. Johan päiväkodista tätä suositeltiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoltokiusaaminen on syy hakea yksinhuoltajuutta. Totaali-yyhoona on raskas olla, mutta sekin on parempi kuin elää jatkuvasti narsistin kiusattavana.
Lapsilla olisi edelleen tapaamisoikeus isäänsä ja saisit elatusapua, mutta lasten terveysasioista saisit päättää itse ilman että isä pääsee saboitoimaan hoitoa.
Mitä ajattelet ap kommenteista ja neuvoista? Voisiko toimia: paikkakunnan vaihto, sijaisperhe, yksinhuoltajuus? Vai mikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miten sun vanhemmat, voisivatko auttaa? Asuvatko jossain kauempana, jossa saisit myös tukea paremmin lastensuojelusta, koulusta ja päiväkodista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta
Kiitos vinkistä, mutta olen normaali työssäkäyvä äiti, joka vie lapset kerran vuodessa Kanarialle ja viikonloppuisin joskus mökille ja lukee iltasadut, laittaa ruuat ja auttaa joka päivä läksyissä. Minulla ei ole edes masennusta, mutta kuormitusta purkamaan tarjottiin lääkkeitä kun muuta matalan kynnyksen palvelua ei ole tarjolla. Ap
Millaista matalan kynnyksen palvelua tarvitset? Missä päin Suomea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman soppasi olet keittänyt. Naisille vastuunotto omista virheistä on vaan niin vaikeaa. Olisit miettinyt kenen kanssa alat lapsia tekemään.
Anna lapset kokonaan isälle tai huostaan. Lapsille elintärkeää, teet kuitenkin laajennetun itsemurhan jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelet ap kommenteista ja neuvoista? Voisiko toimia: paikkakunnan vaihto, sijaisperhe, yksinhuoltajuus? Vai mikä?
Lakimiehen olen palkannut yksinhuoltajuuden hakemista varten ja kerännyt kaiken materiaalin. Lisäksi olen ottanut kaikkiin mahdollisiin viranomaistahoihin yhteyttä. Paikkakuntaa en voi vaihtaa lasten vuoksi, myös omat työt, opinnot ja omistusasunto täällä. Ap
Ja pk-seudulla tilanne että yhtä juttelukäyntiä varten perheneuvolaan yli 3kk jonot. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta
Kiitos vinkistä, mutta olen normaali työssäkäyvä äiti, joka vie lapset kerran vuodessa Kanarialle ja viikonloppuisin joskus mökille ja lukee iltasadut, laittaa ruuat ja auttaa joka päivä läksyissä. Minulla ei ole edes masennusta, mutta kuormitusta purkamaan tarjottiin lääkkeitä kun muuta matalan kynnyksen palvelua ei ole tarjolla. Ap
No niin, sinähän toimit kertomasi mukaan erinomaisesti. Ainut ongelmasi on katkeruus ja viha lasten isää kohtaan , ja sillä yrität myrkyttää lasten omasi ja isän elämän.
Koska noin täydellisesti hoidat oman osuutesi ,ANNA myös lasten isän hoitaa asiat tavallaan. Olet todella tyhmä ,kun puutut hänen kasvatukseensa.
Se on vain rikkautta , että isällä on eri virikkeet. Ja niitähän lapset saa myös päiväkodissa.
Juuri siksi et saa mistään apua, koska itse sähläät ja yrität manipuloida kaikkia. Terveet ihmiset ymmärtävät tarkoitusperäsi. Lapset kärsivät sinun kiukuttelustasi kaikkiin suuntiin. Elä, niinkuin kerrroit, äläkä VALEHTELE.
Lakkaa mollaamasta lasten isää.
Niin kauan kuin on yhteishuoltajuus ei ole juuri mitään tehtävissä. Toinen huoltaja voi esim evätä lasten avun saamisen. Yksinhuoltajuutta ei käytännössä saa, jos ei ole merkittävää todistusaineistoa toisen vanhemman kyvyttömyydestä vanhemmuuteen. Se mitä ap voi tehdä (ja mitä mielestäni kannattaa tehdä) on hakea itselleen tukea miten kestää tilannetta ja kuinka pystyy tukemaan myös lapsiaan mahdollisten (turhien?) oikeudenkäyntien aikana. On hyvä tietää myös että mikään taho ei auta lasta jos lapsen oirehdinnan syy on vanhempien huonot välit tai esim pitkittyneet oikeustaistelut. Näitä ongelmia kun ei voi mikään ulkopuolinen taho poistaa. Raskaalta kuulostaa ja ensisijaisesti toivon että ap huolehtii omasta jaksamisestaan.
Vierailija kirjoitti:
Elämme ihan normaalia arkea, ei juurikaan harrastuksia lasten toiveesta vaan minä teen lasten kanssa asioita (uiminen, jalkapallo, ulkoilu). Eivät ole ikinä hoidossa, ovat niin vähän muutenkin luonani. Itken salaa lapsilta ja muuten otan iloisen ja reippaan asenteen. Lepään kun ovat isällään vaikka olen huolesta soikeana ja edistän asioita sillä ajalla. Ap
Eli saat levätä joka toinen viikko. Moni hoitaa lapsia joka viikko ympäri vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko muuttaa toiselle paikkakunnalle toisen lapsen kanssa, jolloin isä asuu toisen lapsen kanssa?
Haloo!!? oletko ihan pimeä? Ehdotat että ap uhraisi toisen lapsensa!!!
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta