Lue keskustelun säännöt.
Miksi mistään ei saa apua :(
23.04.2022 |
Olen aivan jaksamiseni äärirajoilla. Minulla on kaksi lasta vuoroviikoin ja täysin toimimaton yhteishuoltajuus lapsen isän kanssa. Olen yrittänyt isälle laittaa huolestani viestiä, anellut suorastaan apua ja osallistumista lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Hän ei edes vastaa, ilmoittaa vaan "että ongelmia ei ole" tai "lapset ei mielestäni tarvitse tollasta". Lisäksi isä hankaloittaa lasten asioiden hoitamista kieltämällä hoitoa taikka olematta vastaamatta. Ei myöskään anna tietoa lapsista. Väittää minua narsistiksi ja tällä oikeuttaa toimintansa.
Esikoisen olen saanut psykiatriseen hoitoon, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. Hänet on otettu asiakkaaksi ja aina lopetettu vuodesta 2018 alkaen. Lapsella on selvästi masennus (pieni alakoululainen) ja se on ollut vuosia, näistä on myös merkintöjä teksteissä ja annettu diagnoosi ilman mitään hoitoa, mahdollisesti myös neuropsykiatrisia ongelmia.
Nuoremmalla lapsella on ikään kuulumatonta käytöshäiriötä (voimakasta agressiivisuutta), jonka takia päiväkoti teki vihdoinkin edes lastensuojeluilmoituksen vähän niinkuin vaatimuksestani. Lapsi olisi ihan normaali lapsi mikäli perheolot olisivat normaalit, aivan ihana empaattinen lapsi.
Olen pyytänyt apua vapaaehtoistahoilta, terveydenhuollosta, koulusta, päiväkodista, itse lastensuojelusta, perhesosiaalityöstä, neuvolasta, perheneuvolasta. Olen lähtenyt yksin ajamaan avun tarvetta taas isosti läpi viime vuoden marraskuussa, mutta mitään konkreettista ei ole vieläkään tapahtunut. Olen saanut yhden keskusteluajan itselleni perheneuvolaan ja mielialalääkkeet työterveyslääkäriltä koska tilanteeni "kuulostaa tosi kuormittavalta". Tämä on isoin apu mitä olen saanut, pillerit jotka tasaa ahdistusta ja epätoivoa.
Olen palkannut asianajajan ja kasannut valtavat materiaalit isän harjoittamasta lasten huoltajuuden systemaattisesta väärinkäytöstä. Lähisuhdeväkivaltayksikön sanat muistan aina: mun pitää olla vanhempi kahden aikuisen edestä puolella ajalla isän keskittyessä pelien pelaamiseen lasten elämällä.
En vaan tiedä miten jaksaa, mutta tiedän että ihan pakko. Lapseni tarvitsevat apua ja minä myös, mutta kukaan ei auta vaikka anelen. Mihin tämä hyvinvointiyhteiskunta on mennyt? Onko kukaan selvinnyt tämmöisestä tilanteesta voittajana? Tarinat helpottaisivat.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme ihan normaalia arkea, ei juurikaan harrastuksia lasten toiveesta vaan minä teen lasten kanssa asioita (uiminen, jalkapallo, ulkoilu). Eivät ole ikinä hoidossa, ovat niin vähän muutenkin luonani. Itken salaa lapsilta ja muuten otan iloisen ja reippaan asenteen. Lepään kun ovat isällään vaikka olen huolesta soikeana ja edistän asioita sillä ajalla. Ap
Eli saat levätä joka toinen viikko. Moni hoitaa lapsia joka viikko ympäri vuoden.
Eiköhän ap:ta kuormita huoli lasten puolesta, eikä lasten hoitaminen..?
Kuule monella ei mies osallistu ja lapsia hoidetaan ympäri vuoden ja yleensä vielä noita yh-äitien naapurissa olevia lapsia lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme ihan normaalia arkea, ei juurikaan harrastuksia lasten toiveesta vaan minä teen lasten kanssa asioita (uiminen, jalkapallo, ulkoilu). Eivät ole ikinä hoidossa, ovat niin vähän muutenkin luonani. Itken salaa lapsilta ja muuten otan iloisen ja reippaan asenteen. Lepään kun ovat isällään vaikka olen huolesta soikeana ja edistän asioita sillä ajalla. Ap
Eli saat levätä joka toinen viikko. Moni hoitaa lapsia joka viikko ympäri vuoden.
Lepää hoitamalla asioita ja huolehtien sydän sykkyrällä lasten voinnista, kun ovat (sairaan) isänsä luona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta
Kiitos vinkistä, mutta olen normaali työssäkäyvä äiti, joka vie lapset kerran vuodessa Kanarialle ja viikonloppuisin joskus mökille ja lukee iltasadut, laittaa ruuat ja auttaa joka päivä läksyissä. Minulla ei ole edes masennusta, mutta kuormitusta purkamaan tarjottiin lääkkeitä kun muuta matalan kynnyksen palvelua ei ole tarjolla. Ap
No niin, sinähän toimit kertomasi mukaan erinomaisesti. Ainut ongelmasi on katkeruus ja viha lasten isää kohtaan , ja sillä yrität myrkyttää lasten omasi ja isän elämän.
Koska noin täydellisesti hoidat oman osuutesi ,ANNA myös lasten isän hoitaa asiat tavallaan. Olet todella tyhmä ,kun puutut hänen kasvatukseensa.
Se on vain rikkautta , että isällä on eri virikkeet. Ja niitähän lapset saa myös päiväkodissa.
Juuri siksi et saa mistään apua, koska itse sähläät ja yrität manipuloida kaikkia. Terveet ihmiset ymmärtävät tarkoitusperäsi. Lapset kärsivät sinun kiukuttelustasi kaikkiin suuntiin. Elä, niinkuin kerrroit, äläkä VALEHTELE.
Lakkaa mollaamasta lasten isää.
... mitä ihmettä tää kommentti oikeen on? selvästi et lukenut keskustelua ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme ihan normaalia arkea, ei juurikaan harrastuksia lasten toiveesta vaan minä teen lasten kanssa asioita (uiminen, jalkapallo, ulkoilu). Eivät ole ikinä hoidossa, ovat niin vähän muutenkin luonani. Itken salaa lapsilta ja muuten otan iloisen ja reippaan asenteen. Lepään kun ovat isällään vaikka olen huolesta soikeana ja edistän asioita sillä ajalla. Ap
Eli saat levätä joka toinen viikko. Moni hoitaa lapsia joka viikko ympäri vuoden.
Lepää hoitamalla asioita ja huolehtien sydän sykkyrällä lasten voinnista, kun ovat (sairaan) isänsä luona?
Olen minäkin hoitanut vuoden vanhan ja 4 - vanhan yksin + kotityöt yksin ja vielä naapurin lasta, kun tämän yh-äiti meni karaokebaariin joka perjantai ja lauantai ja jätti erityiskoulua käyneen 10- vuotiaan yksin kotiin. Tämä naapurin lapsi pyysi koko ajan ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme ihan normaalia arkea, ei juurikaan harrastuksia lasten toiveesta vaan minä teen lasten kanssa asioita (uiminen, jalkapallo, ulkoilu). Eivät ole ikinä hoidossa, ovat niin vähän muutenkin luonani. Itken salaa lapsilta ja muuten otan iloisen ja reippaan asenteen. Lepään kun ovat isällään vaikka olen huolesta soikeana ja edistän asioita sillä ajalla. Ap
Ok. Miksi lapset eivät saa harrastaa itsenäisesti, paitsi jos haluavat seuraa? Uimista voi joku valvoa. Oletko ottanut selvää kunnolla, miksi ovat vain vähän luonasi. Veikö isä vei huoltajuuden ja haluaisitko että toinen lapsi, esim. vaikka se rauhallisempi olisi enemmän kanssasi jos hän itse haluaa. Entä jos isällä ja sinulla olisi joku kontaktihenkilö (fiksu asiallinen, vaikka sinun sukulainen), johon saat yhteyden milloin tahansa jos sinulle tulee joku huoli, jos et saa isään yhteyttä. Kuka vastaa sinulle lapsikysymyksissä ylipäänsä tai pitäisi.
Miten te ette tajua! Lapset eivät HALUA olla äidistään erossa enää enempää kuin on pakko. Jos kerran isä on tuollainen lapamato joka ei aidosti lapsista edes välitä, niin miksi lastensuojelu ei tee mitään! Tai ei kai heilläkään valtuuksia ole mihin tahansa, mutta tuomari ainakin voi sanoa painavan sanan. Raskastahan se on lähteä oikeuteen asioita setvimään, mutta jos ei muuta mahdollisuutta ole niin onhan ne lapset pelastettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule olet mennyt ne lapset tekemään, niin joudut olemaan niistä vastuussa ainakin siihen asti, että täyttävät 18v. Ala nyt aikuiseksi niille lapsille ja rauhoita itses ja huoelhdi siitä, että lapsilla on rauhallista ja turvallista. Älä juoksuta niitä kaikenmaailman hoidossa, vaan hoida itsesi. T: Nuorisopsykiatrialta
Kiitos vinkistä, mutta olen normaali työssäkäyvä äiti, joka vie lapset kerran vuodessa Kanarialle ja viikonloppuisin joskus mökille ja lukee iltasadut, laittaa ruuat ja auttaa joka päivä läksyissä. Minulla ei ole edes masennusta, mutta kuormitusta purkamaan tarjottiin lääkkeitä kun muuta matalan kynnyksen palvelua ei ole tarjolla. Ap
No niin, sinähän toimit kertomasi mukaan erinomaisesti. Ainut ongelmasi on katkeruus ja viha lasten isää kohtaan , ja sillä yrität myrkyttää lasten omasi ja isän elämän.
Koska noin täydellisesti hoidat oman osuutesi ,ANNA myös lasten isän hoitaa asiat tavallaan. Olet todella tyhmä ,kun puutut hänen kasvatukseensa.
Se on vain rikkautta , että isällä on eri virikkeet. Ja niitähän lapset saa myös päiväkodissa.
Juuri siksi et saa mistään apua, koska itse sähläät ja yrität manipuloida kaikkia. Terveet ihmiset ymmärtävät tarkoitusperäsi. Lapset kärsivät sinun kiukuttelustasi kaikkiin suuntiin. Elä, niinkuin kerrroit, äläkä VALEHTELE.
Lakkaa mollaamasta lasten isää.
Kuvitella, että jotku saa nautintoa ja tyydytystä kirjoittaessaan tällaista pskaa. Olen pahoillani Ap.
Toista ihmistä et voi muuttaa. Pyytäminen ei auta.
Olet sen jo todennut itsekin.
Yritä siis hankkia täysin ulkopuolista apua sinun kanssasi jakamaan lasten asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toista ihmistä et voi muuttaa. Pyytäminen ei auta.
Olet sen jo todennut itsekin.Yritä siis hankkia täysin ulkopuolista apua sinun kanssasi jakamaan lasten asioita.
Tämä juurikin ollut kovasti toiveeni, mutta en ole apua saanut. Olemme ehkä jonossa, tai sitten emme? Yli 6kk ilmeisesti odotusaika.
Ja haluan sanoa, että ei mua väsytä hoitaa edes yksin lapsia. Vaan se miten lapset oireilevat kokoajan enemmän ja enemmän ja kukaan ei tule väliin apuun. Ap
Ei eläkkeelläkään saa siivousapua paitsi jos maksaa siivousyritykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei eläkkeelläkään saa siivousapua paitsi jos maksaa siivousyritykselle.
Maksaisin tosi mielelläni lastensuojelulle että tulisivat paikalle. Asianajajan kuluja en ole vielä miettinyt, oletettavasti tuhansia tai kymmeniä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme ihan normaalia arkea, ei juurikaan harrastuksia lasten toiveesta vaan minä teen lasten kanssa asioita (uiminen, jalkapallo, ulkoilu). Eivät ole ikinä hoidossa, ovat niin vähän muutenkin luonani. Itken salaa lapsilta ja muuten otan iloisen ja reippaan asenteen. Lepään kun ovat isällään vaikka olen huolesta soikeana ja edistän asioita sillä ajalla. Ap
Eli saat levätä joka toinen viikko. Moni hoitaa lapsia joka viikko ympäri vuoden.
Lepää hoitamalla asioita ja huolehtien sydän sykkyrällä lasten voinnista, kun ovat (sairaan) isänsä luona?
Olen minäkin hoitanut vuoden vanhan ja 4 - vanhan yksin + kotityöt yksin ja vielä naapurin lasta, kun tämän yh-äiti meni karaokebaariin joka perjantai ja lauantai ja jätti erityiskoulua käyneen 10- vuotiaan yksin kotiin. Tämä naapurin lapsi pyysi koko ajan ruokaa.
Menikö pointti ohi ap:n kertomasta? Lapsilla ei ole hyvä olla isänsä luona, ja molemmat oireilevat rankasti. Sen vuoksi äiti on kuormittunut. Ei siksi etteikö hän itse jaksaisi lapsiaan, vaan hänellä on suuri huoli lasten psyykkisestä voinnista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee omasta lapsestasi lastensuojeluilmoitus tai pyydä jotain toista tekemään.
Suosittelen, verorahoillekin hieman vastinetta välillä. Yksin ei tarvitse jaksaa.
Eiköhän ap:ta kuormita huoli lasten puolesta, eikä lasten hoitaminen..?