Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kannatko huolta lapsesi kehityksestä?

06.10.2006 |

Minä kannan,viisivuotiaani kehityksestä. Jotenkin vaan ahdistaa kun näen ettei hän ole ikäistensä tasolla kaikin puolin. Tai ehkä vain ajattelen niin,mene ja tiedä. Pienempänä tyttö vaikutti minusta hyvinkin terävältä,nyt ei. En tiedä vaikuttaako asiaan kaksikielinen ympäristö tms. Tyttö on kyllä oppinut molemmat kielet hienosti,mutta tietyt tilanteet ja asiat mietityttävät.Onko muita?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
07.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiinnosta ne asiat. Mutta 5v. neuvolassa sitten selvisi että on vaikeuksia lukukäsitteiden kanssa ja sai lähetteen puheterapiaan jossa testattiin laajemmin ja löytyi oppimisvaikeuksia useammassakin kohtaa. Nyt käy eskarin ohella puhetarapiassa ja toimintaterapiassa jotta saadaan samalle tasolle ikätovereiden kanssa ja pystyy aloittamaan ensi syksynä koulun normaalisti. Ulospäin ei varmasti kukaan huomaa että tytössä on mitään vikaa.

Vierailija
2/2 |
08.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä en ole kantanut huolta kehityksestä. Ei ole tarvinnut kantaa huolta. Heistä näkee että ovat kehityksessä ok, vaikka eivät välttämättä osaa kaikkea samaa kuin kaverit tai sitten osaavat enemmän.



En kantanut huolta esikoisen kohdalla (nyt jo ekalla) edes silloin kun esikoulussa sanoivat että poika ei ole ikäisellään tasollaan tietyssä osa-alueessa kun ei tunnista kirjaimia ja ei osaa rakettilaskentaa takaperin. No siihen riitti että nämä opeteltiin kotona ja hieman ihmettelin tätä nopeaa palautetta joka annettiin heti alkusyksystä eskarin alettua. Oppimisessa kun ei minusta ollut ongelmia, vain siinä ettei poikaa aina kiinnostanut tai ei ollut lähtötasoltaan niin osaava kuin moni muu, juuri harjoituksen puutteen vuoksi. Ja muistan kun jossain vaiheessa melkein ärsytti pojan piirtämät " pää-jalkaiset" vaikka hienomotoriikassa ei todellakaan ollut muuten mitään ongelmaa, poika jopa osasi piirtää hienoja ihmisiä, mutta yritti päästä helpolla tekemällä noita " pää-jalkaisia" tai sitten oli pientä kehittämättömyyttä siinä. Pääsi siitäkin sitten aikanaan eroon. Pojan kehityksestä en kuitenkaan kantanut huolta, eikä mitään ongelmia ole koulussakaan tullut, palaute on ollut positiivista ja erityishuomiota vaativia asioita ei ole.



Tyttö vajaa 5v on sitten toisenlainen ja osaa jo paljon enemmän kuin ikätasonsa edellyttää. Hänen taidoistaan voi vain hämmästellä miten tuon ikäinen osaa jo tuon kaiken. Hänen osaltaan tuskin tulee ensimmäistäkään asiaa esiin missä ei olisi vähintään ikäisellään tasollaan. Tyttömme ei ole ainoa laatuaan näissä taidoissa, vaan joillakin kavereillakin on monet taidot aika hyvin hallussa, toisilla taas ei sitten niinkään. Tälläisten ikäistään taidoissa edellä olevien lasten rinnalla voi sitten tuntua normaalistikin asiat osaava lapsi jotenkin hitaammin kehittyvältä, vaikka olisikin ihan ikäisensä tasoinen.



Vaikka kehityksen osalta en kanna huolta lapsista, niin jotenkin kannan huolta sitten noista lasten sosiaalisista suhteista. Siitä miten keskinäinen vuorovaikutus kavereiden kesken toimii ja mitä toimintatapoja nuo oppivat. Ja siitä huolehdin että onko kavereita. Eli huolehdin kuitenkin, mutta eri asioista. Enemmän noiden sosiaalisten taitojen osalta kuin osaamisen tasosta. Siinä huomaan että huolehdin pikkuasioistakin, vaikka kaikki olisikin hyvin. Välillä vain mietityttää että olenkohan jotenkin ylihuolehtivainen äiti ja pitäisikö oppia ottamaan rennommin.



Kai huolehtiminen yhdestä sun toisesta asiasta on normaalia. Siihenhän voi olla hyvinkin syynsä tai sitten itsestä vain tuntuu siltä. Jos sinusta kuitenkin tuntuu siltä että ongelmia noiden oppimisasioiden kanssa voisi olla, niin eikö neuvolaan voisi ottaa yhteyttä? Kun tarkemmin selvität mikä sinua epäilyttää voivat varmaan auttaa ja tarvittaessa laittaa eteenpäin tai sitten rauhoittaa mieltäsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla