Ärsyttääkö muitakin, kun mies on sairaana?
Tiedän, sairastumiselle ei mitään voi, mutta silti ottaa päähän. Mies on monella tavalla osallistuva puoliso ja tekee osuutensa, mutta vähänkään sairaana ollessaan heittäytyy aivan avuttomaksi. Mies potee usein jotain "miesflunssaa" eli ulospäin ei näytä olevan kovin sairas ja reagoi, jos on vähänkään kipeä olo. Ei siis ole kyse siitä, että olisi oikeasti todella sairaana, niissä tilanteissa on ymmärrettävää tarvita lepoa. Mies nostaa hirveän haloon siitä, kun kurkku on vähän kipeä ja/tai on hieman lämpöä tms. Ei siis ole kunnolla kipeänä, vaan olo menee yleensä parissa päivässä ohi. Jos mies on vähänkään kipeä, ei jaksa tehdä mitään kotitöitä. Minä saan hoitaa ruoanlaitot, pyykit ja taaperon asiat. Samalla siinä kaikki kotityöt tehdessäni mies jaksaa sata kertaa päivässä tulla kuvailemaan minulle oireitaan, "nyt tuntuu kurkku kipeämmältä kuin aamulla/on jotenkin huono olo jne." En millään jaksaisi kuunnella tuota miehen ruikutusta, kun itsellä ei olisi noin pienten oireiden takia todellakaan mahdollisuutta jäädä lepäämään. Pahinta on, jos taapero ja mies ovat yhtä aikaa sairaana: hoivaan sairaan taaperon, hoidan kotityöt ja kuuntelen siinä sivussa, kuinka mies sataan kertaan selittää miten sairaana on ja mitä kaikkia oireita on. Jos itse olisin vähän kipeänä, niin en minä saa levätä, vaan joudun hoitamaan taaperon ja tekemään kotityöt kipeänä tai kotityöt kasaantuvat myöhemmin tehtäviksi.
Argh, onko muilla tällaista ja miten jaksatte asian kanssa?
Ap
P.S. Ei tarvitse tulla ehdottamaan, että jätä se possu. Mies on oikein mainio, paitsi sairaana ollessaan.
Kommentit (91)
Ärsyttäköön vauvapalstan mammoja vaikka kuinka paljon mutta olen varmaan tulossa kipeäksi, kurkku vähän karhea, väsyttää, tuntuu että on kuumetta ja päänsärkyä, otin buranan mutta silti on kyllä vetämätön untamo-olo :/
On kyllä onnellisen kuuloisia avioliittoja! Kosto, viha ja halveksunta ovat päällimmäiset tunteet.
Tuntuu että oikein odotetaan toisen tulevan sairaaksi, niin pääsisi taas kettuuntumaan.
Ei se maailma kaadu jos sairauden takia jää pari tiskiä välistä tai syödään vaikka leipää ja vettä, jos ei kauppaan
halua mennä tauteja levittämään.
Ja monilla normilämpö voi olla esim. 35,8, niin 37,8 kuume taitaa jo tuntuakin.
Mua ärsyttää vaan se, että ollaan molemmat nyt sairaana. Kumpikaan ei jaksa mitään. Onneksi lapsi on jo omillaan. Viestitteli eilen, että pitäisikö meille käydä kaupassa. Toistaiseksi foodora tuo syötävää, pyykit odottaa parempaa aikaa ja vesipannu käy kuumana.
Kun on kipeä niin on kipeä. En ymmärrä, jos rakkaus loppuu siihen, kun mies on kipeä niin mieluummin exit dooin kautta ulos. jos ei vapaaehtoisesti nainen lähe niin pistän naisen pihalle itse
T. Mies
Vierailija wrote:
On kyllä onnellisen kuuloisia avioliittoja! Kosto, viha ja halveksunta ovat päällimmäiset tunteet.
Tuntuu että oikein odotetaan toisen tulevan sairaaksi, niin pääsisi taas kettuuntumaan.
Ei se maailma kaadu jos sairauden takia jää pari tiskiä välistä tai syödään vaikka leipää ja vettä, jos ei kauppaan
halua mennä tauteja levittämään.
Ja monilla normilämpö voi olla esim. 35,8, niin 37,8 kuume taitaa jo tuntuakin.
Sen saattoi arvata, että kun yritykset ja muut työnantajat pääsevät vaikuttamaan työterveyteen, ja sitä kautta ihmisten terveysasioihin, yllättäen alkaa tulla väitteitä että kuume alkaa vasta 38 - 39 asteesta, vaikka aikuisen normaalilämpö on usein lähempänä 36 astetta kuin 37, joten jo 37,1 astetta tosiasiassa on kuumetta!!
Yrityksillä on liikaa valtaa, mutta ne eivät osaa käyttää sitä viisaasti eikä järkevästi vaan silkka ahneus määrää yrityksissä kaikesta, joten vaikutusvalta on otettava yrityksiltä pois!!
Joku ihme sairaus iski meikäläiseen, ensin kuume nousi miltei 39 asteeseen, sitten vielä rupesi oksettamaan, viime yönä ja tänään aamupäivällä varmaan ainakin 4 kertaa oksentanut. Arvelin ensin että korona tai joku flunssa kun pientä kuivaa yskää, mutta ehkäpä olenkin syönyt jotain epäkuranttia ruoka-ainetta? Päivemmällä tänään rupesi edes vesi pysymään sisällä, aamukahvit oksensin pois. Sängyllä jos erehtyi mahalleen menemään, oksentamaan.
En ole kyllä ihan äsken ollut näin kipeä ja voimaton :/
Nykymiehet on vellihousuja. Mä oon 45v kolmen lapsen isä enkä ole edes saikulla ollut moneen vuoteen. Ja tekisin silti omat osuuteni kotitöistä flunssassa.
Vierailija wrote:
Nykymiehet on vellihousuja. Mä oon 45v kolmen lapsen isä enkä ole edes saikulla ollut moneen vuoteen. Ja tekisin silti omat osuuteni kotitöistä flunssassa.
Olisi kyllä hienoa nähdä sinutkin moisen uhon jälkeen 39 asteen kuumeessa sängynpohjalla "vellihousuna" vapisevana rauniona...
Miksi kaikki ns. terveysjuomat tms. on niin pahanmakuisia, esim. terveyskirjasto tms. oli nesteytykseen kikka että 50/50 seos appelsiinimehua ja vettä, sekaan puoli teelusikallista suolaa, tuli kyllä niin oudonmakuinen litku että sain nieltyä vain puolet.
Yritän olla välittämättä vaivoista tai vähintään esittää reipasta. Teen kipeänä minkä pystyn ja olen vähemmän kuin kerran vuodessa siinä kunnossa, että pitää vain maata tai istua. Silloinkaan rouva ei joko ymmärrä tai hyväksy tilannetta - kysyy 'kävitkö lenkillä' tai 'käydäänkö aamupäivällä salilla' vaikka fyysinen status on käyty läpi. Puhe ei vaikuta.
Olen miettinnyt, onko kyseessä jokin primitiivinen turvallisuushakuisuus? Luolaihmisen näkökulmasta on tietysti ihan totta, että liikuntakyvytön uros on lähinnä hyödytön taakka, ehkä vastenmielinen ajatus joka pitää sysätä pois mielestä.
Helpompaa olisikin hoitaa oma vajaakuntoisuus jossakin muualla ja palata riviin sitten, kun on toimintakykyinen. Sairaana ei jaksaisi alkaa vääntämään perusasioita "Usko nyt #¤!#, että tässä kunnossa en todellakaan tee sitä tai tätä"
En saa enkä osaa kaivata paapomista sairaana. Mutta olisi miellyttävää, jos ei tarvitsisi taistella oikeudestaan sairastaa. Ihan joka vuosi ei onneksi tarvitsekaan. Mutta joskus korona, luunmurtama tai kampylobakteeri kuitenkin voi iskeä.
Miksi mies ei saisi olla sairas? Ei sairastumista voi valita. Aikuinen ihminen ei kuitenkaan voi sälyttää vastuuta arjen askareista toisten harteille jonkun flunssan takia.