Taas hylky Kelasta, haistakoon... Alan olla Niin loppu tähän touhuun!
Seitsemäs vuosi menossa kun yritän saada eläkettä ja vammaistukea. Sairauksia on vaikka muille jakaa. Olen joutunut makaamaan nämä vuodet sängyssä, eikö tässä ole riittävästi kestettävää??? En pärjäisi ilman avustajia ollenkaan. Onneksi olen saanut hyvät avustajat, siitä olen kiitollinen. Mutta Kela, kuinka paljon tuo pulju aiheuttaakaan stressiä ja vie vähäisiä voimiani. Jatkuvia hakemuksia ja valituksia, rahat loppu kun eihän työkkärin korvaukset riitä kaikkiin lääke, polikäynteihin tms. Kuinka sairas ihmisen pitäisi olla että oikeita tukia saisi?
Kommentit (622)
Vierailija kirjoitti:
Omituisinta, että asiakkaan tunteva, monesti tavannut lääkäri kirjoittaa lausunnon, jonka ventovieraat Kelan pullapellet sitten hylkää, vaikkei ole koskaan asiakasta tavannut. Näin he haistattelevat myös lähetteen tehneelle lääkärille. Ei ihme, että esim pätevistä psykiatreista on pulaa.
Kelan asiantuntijalääkäreistä vissiin puhut? Heillä on tietoa, jota omalääkärillä ei työkykyisyydestä välttämättä ole. Siksi lääkärin tulee olla oikea, asiansa tietävä ja lausunnon pätevä.
Eikö nämä jankkaajat osaa lukea vai eivätkö vain ymmärrä tekstiä. Ei sänkypotilas voi tehdä töitä niin että elättäisi itsensä. Jos hän ei edes pärjää ilman avustajia eikä kykene poistumaan asunnosta ilman paareja niin mitenkä hän voisi olla työkykyinen. Ja kun lääkärit ovat todenneet hänellä sairauden/sairaudet jotka aiheuttavat pysyvän työkyvyttömyyden joka mainitaan lausunnoissa niin mikä tässä ei nyt mene jakeluun?! Ei pysyvästi sairaasta saa työkykyistä kuntouttamalla. Ja Kelahan on ne kuntoutuksetkin hylännyt sen vuoksi kun on niin huonossa kunnossa. Mitä järkeä olisi viedä sänkypotilas makaamaan eri osoitteeseen kun ei voida auttaa mitenkään kuntoutumaan?! Ettekö te nyt tajua että on olemassa sairauksia joita ei voida vett u parantaa ja jotka etenevät ja lopulta vievät hautaan. Kiitos ja näkemiin. ap
Vierailija kirjoitti:
Töihin vain siitä Netflix in edestä.
Peräkammarin poika siellä huutelee sätkää kääriessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
On se kummallista, että ihminen on hyvin sairas, muttei edes tiedä, mikä sairaus hänellä on.
Siis mikä sairaus sinulla on papereissa? Miksi joudut makaamaan? Kerro diagnoosiai, ellet ole trolli. Muutoin sinua ei kukaan usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti pystyt nettiä käyttämään kun täälläkin olet niin pystyt myös netin kautta töitä tekemään. Ongelma taitaa olla vain siinä että et halua edes elättää itseäsi
Mitä töitä voin tehdä netin kautta ja mistä niitä löydän?
t. eri
Nykyään useimpia töitä voidaan tehdä etänä netin kautta. En tiedä mikä koulutuksesi on, mutta voisit harkita uudelleenkouluttautumista mikäli etätyö ei ole nykyisessä työssäsi mahdollista.[/quote
Pitäisi vissiin ryhtyä tubettajaksi ja kertoa koko maailmalle omasta mielenkiintoisesta elämästään vammaisena. Yleisöä ehkä kiinnostaa avustajan vierailut vessakäynteineen yms.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä jankkaajat osaa lukea vai eivätkö vain ymmärrä tekstiä. Ei sänkypotilas voi tehdä töitä niin että elättäisi itsensä. Jos hän ei edes pärjää ilman avustajia eikä kykene poistumaan asunnosta ilman paareja niin mitenkä hän voisi olla työkykyinen. Ja kun lääkärit ovat todenneet hänellä sairauden/sairaudet jotka aiheuttavat pysyvän työkyvyttömyyden joka mainitaan lausunnoissa niin mikä tässä ei nyt mene jakeluun?! Ei pysyvästi sairaasta saa työkykyistä kuntouttamalla. Ja Kelahan on ne kuntoutuksetkin hylännyt sen vuoksi kun on niin huonossa kunnossa. Mitä järkeä olisi viedä sänkypotilas makaamaan eri osoitteeseen kun ei voida auttaa mitenkään kuntoutumaan?! Ettekö te nyt tajua että on olemassa sairauksia joita ei voida vett u parantaa ja jotka etenevät ja lopulta vievät hautaan. Kiitos ja näkemiin. ap
Kaikki tajuaa, kaikki kokee empatiaa. Sinulla vain ei ole kunnollista lausuntoa sun työkyvyttömyydestä, jolloin Kela ei eläkettä sulle myönnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
Minä olen eri, mutta minua saa auttaa ja vinkkejä saa antaa! Minulla on ihan labrakokein todennettuna useampi vaikeahoitoinen sairaus. Toimintakykyni ja jaksamiseni on erittäin vaihtelevaa, mutta haluaisin tehdä jotain työtä. Seisoma- ja istuma-asento ovat hankalia, kävely on kivuliasta, nukun 10t yössä ja 1-2* 2t päiväunet, olen noin 3/4 osan ajasta jossain infektiossa johon liittyy voinnin laskua ja kuumeilua. Jos keksit työn, jota voi tehdä vain silloin kun vointi on ihan ok, niin saa vinkata :)
Kerrohan koulutuksesi, niin vinkataan!
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä jankkaajat osaa lukea vai eivätkö vain ymmärrä tekstiä. Ei sänkypotilas voi tehdä töitä niin että elättäisi itsensä. Jos hän ei edes pärjää ilman avustajia eikä kykene poistumaan asunnosta ilman paareja niin mitenkä hän voisi olla työkykyinen. Ja kun lääkärit ovat todenneet hänellä sairauden/sairaudet jotka aiheuttavat pysyvän työkyvyttömyyden joka mainitaan lausunnoissa niin mikä tässä ei nyt mene jakeluun?! Ei pysyvästi sairaasta saa työkykyistä kuntouttamalla. Ja Kelahan on ne kuntoutuksetkin hylännyt sen vuoksi kun on niin huonossa kunnossa. Mitä järkeä olisi viedä sänkypotilas makaamaan eri osoitteeseen kun ei voida auttaa mitenkään kuntoutumaan?! Ettekö te nyt tajua että on olemassa sairauksia joita ei voida vett u parantaa ja jotka etenevät ja lopulta vievät hautaan. Kiitos ja näkemiin. ap
Jospa sä kysyisit näitä asioita siltä lääkäriltä ja työkkäristä etkä täältä? Jokinhan sinussa edelleen aikaansaa ajatuksen työkykyisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
Eikös noilla ole aika moniakin aloja, joita pystyisit tekemään. Jo pelkästään kaupan kassa onnistuu noilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
Ammattilainen ei voi kuitenkaan kirjoittaa lausuntoja fiilispohjalta, vaan noudattaen sitä lakia ja säädöksiä, sekä ammattietiikkaa. Muuten saattaa ammattilaiselta lähteä oikeus harjoittaa omaa ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
Ammattilainen ei voi kuitenkaan kirjoittaa lausuntoja fiilispohjalta, vaan noudattaen sitä lakia ja säädöksiä, sekä ammattietiikkaa. Muuten saattaa ammattilaiselta lähteä oikeus harjoittaa omaa ammattia.
Niin? Vastaa esitettyyn kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
En mä kirjoita lausuntoon, että kykenee töihin, jos mun mielestä ei kykene. Jos mun lausunnosta huolimatta joku muu lausuu toisin, ei se ole mun sydämelläni. Silloin tehdään enemmän, selvitetään enemmän ja tehdään tarkempi ja spesifimpi lausunto. Jos taas itsekin pidän henkilöä työkykyisenä ja kriteerit eläkkeeseen ei täyty, en mä lausuntoon valehtele vain siksi, että koen sympatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
Ammattilainen ei voi kuitenkaan kirjoittaa lausuntoja fiilispohjalta, vaan noudattaen sitä lakia ja säädöksiä, sekä ammattietiikkaa. Muuten saattaa ammattilaiselta lähteä oikeus harjoittaa omaa ammattia.
Niin? Vastaa esitettyyn kysymykseen.
Tää en nyt ollut minä, jolta kysyit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
En mä kirjoita lausuntoon, että kykenee töihin, jos mun mielestä ei kykene. Jos mun lausunnosta huolimatta joku muu lausuu toisin, ei se ole mun sydämelläni. Silloin tehdään enemmän, selvitetään enemmän ja tehdään tarkempi ja spesifimpi lausunto. Jos taas itsekin pidän henkilöä työkykyisenä ja kriteerit eläkkeeseen ei täyty, en mä lausuntoon valehtele vain siksi, että koen sympatiaa.
Kirjoitit: Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Et kirjoittanut, lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkeHAKEMUKSEEN. Nämähän ovat kaksi eri asiaa.
Jos ahdistushäiriön takia tahtoo jo eläkkeelle, niin silloin ei kannata edes haaveilla mistään lääkärin, psykologin tai sosiaalityöntekijän ammateista, tai vastaavasti ammateista, joissa ollaan vastuussa toisen henkilön hyvinvoinnista.
Vierailija kirjoitti:
Jos ahdistushäiriön takia tahtoo jo eläkkeelle, niin silloin ei kannata edes haaveilla mistään lääkärin, psykologin tai sosiaalityöntekijän ammateista, tai vastaavasti ammateista, joissa ollaan vastuussa toisen henkilön hyvinvoinnista.
Miten tämä liittyy mihinkään täällä käytyyn keskusteluun? Mitä ihmeen ajatustenvirtaa tämä muutenkaan on. Jos haluaa eläkkeelle, tuskin silloin uutta ammattia harkitaan edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Näin. Itselläni vammaisen apuvälineet, invapysäköintimerkki, laajoissa tutkimuksissa ei ole löytynyt alaa jolle voisin uudelleenkouluttautua, ei myöskään ole löytynyt työtä jota kykenisin tekemään. Sainko eläkkeen? En, lääkärinlaunnoista ja muista lausunnoista huolimatta minut katsotaan työkykyiseksi.
No sit sä olet työkykyinen
En ole eikä sinun väninäsi sitä muuta. Toivotaan, että saat minun ja muidenkin vastaavassa tilanteessa olevien vaivat. Sen lisäksi että vaikutat jo nyt mielenterveyspotilaalta.
Kukahan on mielenterveyspotilas, kun vänkää vastaan prosessia? Jos lääkärin lausunto on virheellinen, riitauta se. Niin kauan, kun sä olet systeemissä työkykyinen, sä sitä paperilla olet. Sen toivominen, että muut joutuisivat tilanteeseesi, on vain ja ainoastaan lapsellista ja katkeraa ulinaa.
Suosittelen sinulle kirjaa "Lottovoittajien pöydässä". Mene vaikka kirjastosta lainaamaan ja jätä tämä ketju. Sinulla kun ei ole mitään kosketuspintaa koko aiheeseen niin en ymmärrä miksi roikut tässä ketjussa. Ja voit myös lukea jo aiemmin laitetun linkin, tuskin edes avasit saati luit.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/Minulla todellakin on kosketuspintaa asiaan. Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Juuri siksi muistutan siitä, että kyse ei ole omasta subjektiivisesta kokemuksesta tai Kelan päätöksistä vaan strukturoidusta prosessista.
Jos näin on, niin kerro miltä tuntuu hylätä eläkehakemus, vaikka tietää, ettei hakija TODELLISUUDESSA kykene töihin, senhän lääkärinlausunnon ja lukuisat liitteet jo kertovat. Tietää, että tällä päätöksellä ihminen sysätään pahimmillaan t a p pamaan itsenä? Miltä tämä tuntuu? Älä vetoa vastatessasi mihinkään lakiin tai vastaavaan, vaan kerro miltä tämä tuntuu sydämessäsi ja sielussasi?
En mä kirjoita lausuntoon, että kykenee töihin, jos mun mielestä ei kykene. Jos mun lausunnosta huolimatta joku muu lausuu toisin, ei se ole mun sydämelläni. Silloin tehdään enemmän, selvitetään enemmän ja tehdään tarkempi ja spesifimpi lausunto. Jos taas itsekin pidän henkilöä työkykyisenä ja kriteerit eläkkeeseen ei täyty, en mä lausuntoon valehtele vain siksi, että koen sympatiaa.
Kirjoitit: Lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkkeeseen. Et kirjoittanut, lausunnoillani on merkitystä ihmisen eläkeHAKEMUKSEEN. Nämähän ovat kaksi eri asiaa.
Eivät ole. Lausunto työkyvyttömyydestä menee usein läpi ihan ilman Kelan oman asiantuntijalääkärin lausuntoa, ihan hyväksynnällä.
En vielä lukenut koko ketjua, vasta 2.sivulle menossa. Mutta uskomatonta passkaa Kelalta. Miten voi olla noin että oletetaan tuossa kunnossa olevan ihmisen olevan vielä joskus työkykyinen?!?! Oikeasti vitutttaa sun puolesta. :(