8-luokkalainen sai 5+ matikan kokeesta. Häntä itseään ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluarvosanoilla ole mitään tekemistä elämässä pärjäämisen kannalta.

No, hyvät lukiot ja sitä kautta yliopiston voi saman tien unohtaa, kiitos lautakunnan uudistusten.

Vierailija kirjoitti:

Vie käymään Kontulassa tai muussa huonossa lähiössä näyttämässä tämänhetkinen tulevaisuusskenaario ja sen jälkeen vie Westendiin ja näytä mitä elämä voisi olla. Eiköhän ala motivaatio löytyä.

Tosin on huomattava, ettei teinillä välttämättä ole keski-ikäisen pikkuporvarin elämänarvoja.

Vierailija kirjoitti:

Poika on päässyt p i lden makuun eikä vielä oikein tajua, että kouluhommat pitäisi hoitaa, että sitä saisi myöhemminkin elämässä.

Ei tyttöjä kiinnosta koulussa pärjäävät pojat. Itse sain ruotsista ysejä ja kirjoitin eximian, mutta jälkikäteen mietittynä olisin mieluummin päässyt selkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluarvosanoilla ole mitään tekemistä elämässä pärjäämisen kannalta.

Kyllä niillä nykyään on.

Viitosen numeroilla mennään sinne amikseen, minne satutaan pääsemään, ei sinne mikä kiinnostaa ja varsinkaan, missä on töitä ja järjellinen palkka.

Eihän niitä kiinnosta. Valitettavasti koulujutut eivät kuitenkaan ole vapaaehtoisia. Onneksi tuon ikäistä on helppo motivoida läksyjen tekoon, koska rahareikää sitten kuitenkin tuntuisi löytyvän. Saa haluamansa jutun, kun määrätyt hommat on tehtynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle sellainen lohdun sana, ettei se elämä ihan yhdestä yläasteen matikankokeesta ole kiinni. Itse sabotoin koulunkäyntiäni rankasti yläasteella ja nykyään minulla on yliopistotutkinto matemaattiselta alalta ja 5-6-numeron rajoilla kiikkuvat vuositulot.

Pääsit kuitenkin lukioon. Vaikea päästä matemaattiselle alalle amiksen kautta.

Johonkin lukioon pääsee kuka tahansa, jolla ylipäänsä on edellytyksiä. Ja loppu on ihan itsestä kiinni. Ei se lukionkaan oppimäärä kovin kummoinen ole.

-sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluarvosanoilla ole mitään tekemistä elämässä pärjäämisen kannalta.

Kyllä niillä nykyään on.

Viitosen numeroilla mennään sinne amikseen, minne satutaan pääsemään, ei sinne mikä kiinnostaa ja varsinkaan, missä on töitä ja järjellinen palkka.

Töitä ja järjellinen palkkahan on juuri noissa amishommissa. Putkarit ja sähkärithän revitään käsistä. Suurin osa akateemisista tutkinnoista työllistää lähinnä säkällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika on päässyt p i lden makuun eikä vielä oikein tajua, että kouluhommat pitäisi hoitaa, että sitä saisi myöhemminkin elämässä.

Ei tyttöjä kiinnosta koulussa pärjäävät pojat. Itse sain ruotsista ysejä ja kirjoitin eximian, mutta jälkikäteen mietittynä olisin mieluummin päässyt selkään.

Ei tyttöjä, mutta naisia kyllä. Baarissa/Tinderissä kirurgi-hävittäjälentäjällä on vähän enemmän vientiä kuin sossun kustantamassa vuokrayksiössä elelevällä ostarin kingillä.

Meillä asia menee niin, että jos ei velvollisuuksia hoideta, loppuu myös hauskanpito. Puhelin lakkaa toimimasta, rahaa ei tipu, koulua ja harrastusta lukuunottamatta ei ole asiaa minnekään, kavereiden kanssa voi hengata vain jos ne tulevat meille jne.

Vierailija kirjoitti:

Meillä asia menee niin, että jos ei velvollisuuksia hoideta, loppuu myös hauskanpito. Puhelin lakkaa toimimasta, rahaa ei tipu, koulua ja harrastusta lukuunottamatta ei ole asiaa minnekään, kavereiden kanssa voi hengata vain jos ne tulevat meille jne.

Meillä sama. Välillä kyllä poika vastaan laittaa, mut täytyy olla päättäväinen, ei auta lipsua. Sanoo itsekin, että 8 luokka vaikea.

Maantieto ja biologia ei vaan nappaa, ei voi mitään, lukee mitä lukee. Sit muut aineet 8-9, kemia 10. Noihin lukemiin joutuu tekemään töitä. Vielä ei tyttöjä kuvioissa.