Luovunko vaimosta vai toisesta naisesta?
Toinen nainen on kenties väärä sana kuvaamaan naista johon olen rakastunut. Pettänyt en ole, koska olen (edelleen) naimisissa ollut yli 20 vuotta. Olen rakastanut vaimoani ja meillä on ollut paljon hyviä hetkiä liitossa, riitoja ei ole eikä sen kummempaa erimielisyyttä mutta vaimo on usein poissa kotoa. Lapsia ei ole siunaantunut. Olen kahden kuukauden ajan miettinyt parasta vaihtoehtoa jäädäkö liittoon ja parantaa sitä vaiko ottaa ero ja ryhtyä (toisen) naisen kanssa suhteeseen. Toinen nainen on minua ja vaimoani nuorempi mutta ei voisi olla tyttäreni. Tapasimme töissä ja olen auttanut naista urallaan mutta mistään reittä pitkin meiningistä ei ole kyse. Nainen on myös rakastunut minuun ja tietää että olen naimisissa joten olemme sopineet ettemme tee mitään toistaiseksi ja olen käynyt hänen kanssaan syömässä lounasta kaksi kertaa ja halaillut ilman että muut näkevät. Vaimolle olen kertonut lounasseurastani mutta ei ole suuttunut, koska tietää etten petä. En kovin heppoisin perustein riko liittoani ja nainen on sanonut ettei tule vaimoni ja minun väliin. Olen miettinyt ja yrittänyt kaikin keinoin päästä yli rakastumisesta onnistumatta koska rakastan enemmän toista naista ja haluaisin olla hänen kanssaan. En ole koskaan pettänyt mutta mitä kannattaisi tehdä? M50
Kommentit (308)
Viidenkympin villitys menneillään, AP pettää vain itseään jos kuvittelee saavansa nuoruutensa takaisin nuoremmalla naisella ja lapsikatraalla. Päinvastoin, silloin vanhan ukon ja nuoren naisen ikäero tulee näkyväksi. Ja todennäköisesti uutta isäpuolta pukkaa kymmenen vuoden sisällä.
Yhtään en ihmettele, että AP:n vaimo on ottanut etäisyyttä. Äijä kehtaa syyllistää vaimoaan, taitaa olla aika lapatossu koko tyyppi. Toivottavasti vaimolla on itsellään nyt viriili, nuorekas mies joka aviomiehensä sijaan ”halailee” työpäivien lomassa.
Kannattaa erota vaikka uutta suhdetta työkaverin kanssa ei syntyisikään. Jo rakastumisen tapahtuminen osoittaa että kaipaat muuta. Älä jää tylsään avioliittoon.
Saudi-Arabiassa voi olla vaikka sata vaimoa eli kannattaa muuttaa sinne. Mikäs sen mukavampi kuin peuhata kahden naisen kanssa sängyssä.
Olen ollut naimisissa ja kohdannut aviokriisin, jonka aikana ihastuin toiseen naiseen. Kun tajusin tilanteen, ymmärsin entistäkin paremmin kuinka pahasti avioliittomme oli kriisissä. Välttelin kahdenkeskistä seuraa ihastukseni kanssa, ja kun viimein puhuimme vaimoni kanssa liittomme tilasta, kerroin hänelle että olen ihastunut toiseen. Vaimo oli tästä silminnähden pahoillaan ja ehkä hänkin havahtui tuolloin siihen, kuinka vakavasta kriisistä oli kyse. Aloimme työstää parisuhdettamme, ja lopulta pääsin yli tuosta ihastuksestani. Joitakin vuosia myöhemmin sitten erosimme, mutta emme tuon vuoksi emmekä siksi että jompi kumpi olisi pettänyt, vaan ihan muista syistä. Vaikka liitto kariutuikin, olen tyytyväinen siihen että hoidimme kyseisen tilanteen aikuismaisella tavalla, yritimme saada parisuhteemme vielä toimimaan enkä tehnyt tuon ihastukseni kanssa mitään sellaista, mistä en olisi voinut kertoa vaimolleni. Ihastuksen tunteet tätä toista naista kohtaan eivät ole sittemminkään palanneet ja näen asian niin, että kyse oli vain oireesta, kun oma parisuhde voi huonosti ja olin tavannut ihmisen, jota en tuntenut kunnolla ja jolta ehkä olisin odottanut saavani jotain sellaista, mitä en vaimoltani saanut. En osaa sanoa mitä olisi tapahtunut, jos olisin yrittänyt lähteä hänen matkaansa (en edes tiedä oliko ihastus molemminpuoleista koska tästä ei koskaan juteltu kyseisen henkilön kanssa), mutta sitä en tule loppuelämäni aikana katumaan, että kriisissä olevaa avioliittoa yritettiin pelastaa. Eron jälkeen olen ollut täysin sitä mieltä, että se oli oikea ratkaisu, enkä ole joutunut haikailemaan ex-vaimoni perään - kuten ei hänkään ole kertaakaan ilmaissut kaipaavansa minua takaisin. Puheväleissäkin olemme edelleen, vaikka emme kovin aktiivisesti pidäkään yhteyttä. Suosittelen tekemään voitavansa avioliiton eteen ja muistamaan, että ihastuminen ulkopuoliseen henkilöön kertoo todennäköisesti vain omaa kieltään avioliiton nykytilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellinen keskustelu vaimon kanssa ja hakeutuminen pariterapiaan=mahdollisesti säilyy avioliitto. Ero selkeästi, ja sen jälkeen rehellinen seurustelu toisen naisen kanssa, joka tilanne puolestaan voi päättyä miten vaan. Vedä vaikka pitkää tikkua jos ihan oikeasti et osaa tuota itse päättää.
Melkein kaikki vastaukset noudattavat sitä linjaa kuin kysymyskin eli kuvittelevat, että ap olisi tässä se ratkaisija. Näinhän asia ei ole. Vaimo tietää, miettii ehkä omaa ratkaisuaan, uusi nainen on vasta ihastus eikä edes mikään suhde.
Ymmärsin että nainen on kertonut jo rakkaudestaan
Vierailija kirjoitti:
Saudi-Arabiassa voi olla vaikka sata vaimoa eli kannattaa muuttaa sinne. Mikäs sen mukavampi kuin peuhata kahden naisen kanssa sängyssä.
Tai vaikka useamman
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut naimisissa ja kohdannut aviokriisin, jonka aikana ihastuin toiseen naiseen. Kun tajusin tilanteen, ymmärsin entistäkin paremmin kuinka pahasti avioliittomme oli kriisissä. Välttelin kahdenkeskistä seuraa ihastukseni kanssa, ja kun viimein puhuimme vaimoni kanssa liittomme tilasta, kerroin hänelle että olen ihastunut toiseen. Vaimo oli tästä silminnähden pahoillaan ja ehkä hänkin havahtui tuolloin siihen, kuinka vakavasta kriisistä oli kyse. Aloimme työstää parisuhdettamme, ja lopulta pääsin yli tuosta ihastuksestani. Joitakin vuosia myöhemmin sitten erosimme, mutta emme tuon vuoksi emmekä siksi että jompi kumpi olisi pettänyt, vaan ihan muista syistä. Vaikka liitto kariutuikin, olen tyytyväinen siihen että hoidimme kyseisen tilanteen aikuismaisella tavalla, yritimme saada parisuhteemme vielä toimimaan enkä tehnyt tuon ihastukseni kanssa mitään sellaista, mistä en olisi voinut kertoa vaimolleni. Ihastuksen tunteet tätä toista naista kohtaan eivät ole sittemminkään palanneet ja näen asian niin, että kyse oli vain oireesta, kun oma parisuhde voi huonosti ja olin tavannut ihmisen, jota en tuntenut kunnolla ja jolta ehkä olisin odottanut saavani jotain sellaista, mitä en vaimoltani saanut. En osaa sanoa mitä olisi tapahtunut, jos olisin yrittänyt lähteä hänen matkaansa (en edes tiedä oliko ihastus molemminpuoleista koska tästä ei koskaan juteltu kyseisen henkilön kanssa), mutta sitä en tule loppuelämäni aikana katumaan, että kriisissä olevaa avioliittoa yritettiin pelastaa. Eron jälkeen olen ollut täysin sitä mieltä, että se oli oikea ratkaisu, enkä ole joutunut haikailemaan ex-vaimoni perään - kuten ei hänkään ole kertaakaan ilmaissut kaipaavansa minua takaisin. Puheväleissäkin olemme edelleen, vaikka emme kovin aktiivisesti pidäkään yhteyttä. Suosittelen tekemään voitavansa avioliiton eteen ja muistamaan, että ihastuminen ulkopuoliseen henkilöön kertoo todennäköisesti vain omaa kieltään avioliiton nykytilasta.
Sekä kuten olen nähnyt, joissain tapauksissa miehen heikoista luonteenpiirteistä, tai kykenemättömyydestä sitoutumaan yhteen henkilöön. Mikä tietysti johtaa avioliiton nykytilaan.
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin villitys menneillään, AP pettää vain itseään jos kuvittelee saavansa nuoruutensa takaisin nuoremmalla naisella ja lapsikatraalla. Päinvastoin, silloin vanhan ukon ja nuoren naisen ikäero tulee näkyväksi. Ja todennäköisesti uutta isäpuolta pukkaa kymmenen vuoden sisällä.
Yhtään en ihmettele, että AP:n vaimo on ottanut etäisyyttä. Äijä kehtaa syyllistää vaimoaan, taitaa olla aika lapatossu koko tyyppi. Toivottavasti vaimolla on itsellään nyt viriili, nuorekas mies joka aviomiehensä sijaan ”halailee” työpäivien lomassa.
Eihän se ole mikään nuori nainen, jos ei voisi olla ap:n tytär. Jotain 37-vuotias ehkä jos kuitenkin voisi saada lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa erota vaikka uutta suhdetta työkaverin kanssa ei syntyisikään. Jo rakastumisen tapahtuminen osoittaa että kaipaat muuta. Älä jää tylsään avioliittoon.
Miksi avioliitosta on tullut tylsä in the first place?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin villitys menneillään, AP pettää vain itseään jos kuvittelee saavansa nuoruutensa takaisin nuoremmalla naisella ja lapsikatraalla. Päinvastoin, silloin vanhan ukon ja nuoren naisen ikäero tulee näkyväksi. Ja todennäköisesti uutta isäpuolta pukkaa kymmenen vuoden sisällä.
Yhtään en ihmettele, että AP:n vaimo on ottanut etäisyyttä. Äijä kehtaa syyllistää vaimoaan, taitaa olla aika lapatossu koko tyyppi. Toivottavasti vaimolla on itsellään nyt viriili, nuorekas mies joka aviomiehensä sijaan ”halailee” työpäivien lomassa.Eihän se ole mikään nuori nainen, jos ei voisi olla ap:n tytär. Jotain 37-vuotias ehkä jos kuitenkin voisi saada lapsen.
Harva ajattelee teiniraskauksia puhuessaan tuolla tavalla. Todennäköisesti tämä nuorempi nainen on korkeintaan hieman yli 30, ihan liian nuori viettämään parhaita vuosiaan viidenkympin villityksiään viettävän pettäjän kanssa.
Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi.
Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle.
Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.
Malakia 2
Sä olet jo vaimollesi uskoton, kun tapaat salaa vierasta naista ja leikittelet ajatuksella jättää vaimosi. Uskottomuus ei ole vain sänkypuuhia.
28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. Matteus 5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellinen keskustelu vaimon kanssa ja hakeutuminen pariterapiaan=mahdollisesti säilyy avioliitto. Ero selkeästi, ja sen jälkeen rehellinen seurustelu toisen naisen kanssa, joka tilanne puolestaan voi päättyä miten vaan. Vedä vaikka pitkää tikkua jos ihan oikeasti et osaa tuota itse päättää.
Melkein kaikki vastaukset noudattavat sitä linjaa kuin kysymyskin eli kuvittelevat, että ap olisi tässä se ratkaisija. Näinhän asia ei ole. Vaimo tietää, miettii ehkä omaa ratkaisuaan, uusi nainen on vasta ihastus eikä edes mikään suhde.
Ymmärsin että nainen on kertonut jo rakkaudestaan
On puhuttu tunteista, mutta ei se mikään suhde ole eikä ap edes tunne naista kuten ei nainen häntäkään. Se tässä saa provoa epäilemään, että tuollaisesta työpaikan pikkuihastuksesta aletaan suunnitella jo perheenperustamistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että tulet katumaan, jos et yritä uuden naisen kanssa, jota rakastat.
Minusta taas tuntuu että vuoden päästä kun höyrähtäminen menee ohi kiittää luojaansa jos ei pistänyt elämäänsä säpäleiksi
En ala liittoa tahallaan rikkomaan koska en kestäisi sitä. Haluaisin rakastua uudelleen vaimooni mutta on hankalaa kun toinen on etäinen ja käy kotona vain öisin nukkumassa. Asialle on tehtävä jotain tai liitto kuivuu kasaan ennen pitkää kun meillä ei ole juurikaan mitään läheisyyttä enkä syytä vaimoani mutta rakastuin kun (toinen) nainen huomioi ja haluaa halata minua. Pahalta tuntuu kun haluaisin samaa omalta vaimolta ja olen asiasta hänelle kertonutkin. M50
Meillä miehilläkin on oikeus rakastaa, olla rakkauden kohteena ja nauttia elämästä. Sinuna asettaisin vaakakuppiin yksinäiset iltasi, kun vaimosi on "lisätöissä", eli sillä voi olla jo toinen mies tai vähintään on hyvätuloisena hommannut kakkosasunnon, josta käsin kirjoittelee esim. tälle palstalle. Toiseen vaakakuppiin laittaisin tämän uuden naisen. Olen melko varma, että olisit kiitollinen jokaisesta hetkestä uuden naisen kanssa ja se piristäisi kummasti elämääsi. Anna palaa vaan rohkeasti, sillä sinulla tosiaan on oikeus nauttia rakkaudesta, eikä sinua ole tarkoitettu kyhjöttämään kotona odottamassa kylmää vaimoa.
Toivottavasti.
Jos olet varma, että toinen nainen on sinulle tärkeämpi, niin ota ihmeessä hänet. Ota kuitenkin huomioon, että pitkää liittoa voi olla vaikea verrata uuteen tuttavuuteen, jossa on vielä uutuuden viehätystä ja toisen huonot puolet eivät ole ehkä vielä tulleet esiin.
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin villitys menneillään, AP pettää vain itseään jos kuvittelee saavansa nuoruutensa takaisin nuoremmalla naisella ja lapsikatraalla. Päinvastoin, silloin vanhan ukon ja nuoren naisen ikäero tulee näkyväksi. Ja todennäköisesti uutta isäpuolta pukkaa kymmenen vuoden sisällä.
Yhtään en ihmettele, että AP:n vaimo on ottanut etäisyyttä. Äijä kehtaa syyllistää vaimoaan, taitaa olla aika lapatossu koko tyyppi. Toivottavasti vaimolla on itsellään nyt viriili, nuorekas mies joka aviomiehensä sijaan ”halailee” työpäivien lomassa.
Ei vissiin ole tullut esille ap:n liiton lapsettomuuden syy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka lounasruokala ja kahvimaku olisivatkin jaettavissa, mahtaako olla muuta yhteistä tuolla ikäerolla?
Minulla ja esikoisella on ikäeroa 21 vuotta, mutta selkein yhteinen harrastus meillä on lapsenlapset. Muutoin ei esim. käydä samoissa konserteissa ja katsotaan erityyppisiä elokuvia. Osin kyllä luetaan samoja kirjoja!
En osaa kuvitella, että jaksaisin sen ikäisen kanssa yhteistä kotia asua.
Kuinkahan kauan alkuhuuman jälkeen ap mahtaisi kolmikymppisen vauhdissa pysyä?
Tuota en kyllä ihan allekirjoita. Mulla oli kolmekymppisenä enemmän yhteistä keskimääräisen viisikymppisen miehen kanssa kuin oman ikäisteni. Kokemukseni on, että kolmikymppinen mies on kiinnostunut festareista, kaljasta ja musiikkimaku linjaa Suomi-pop ja -rock, leffat Need for Speed ja Fast & Furious rämistelyjä ja haaveiden matkakohde Ibiza.
Ei meitä muita haittaa, että sinua kiinnosti kotisohvalla viihtyvä 5-kymppinen, jonka ainoa aivosolu huusi "jee, sain nuoremman naisen, jee sain nuoremman naisen!".
Joku erityinen syy olla ilkeä? Me käydään yhdessä metsällä, harrastetaan kaupunkilomia ja matineoita. En minä nyt niin paljon nuorempi ole, että siitä kannattaisi keulia, toisaalta aikuisella miehellä ole niin tarvettakaan leuhkia 'omistuksillaan'
Vierailija kirjoitti:
Jos tuon ikäinen mies kuin sinä, ulkoistaa noinkin tärkeän asian tänne vauva.fi sivulle, niin jotain häikkää täytyy sinussa olla. Eikö sinulla ole sen verran omaa päättelykykyä?
Aloitushan on tyypillinen naisten huomiota imevä trollailu, 4/5 !
Vierailija kirjoitti:
Eihän aloittajalla ole edes toista naista tai rakastajatarta josta voisi luopua.
Parin kuukauden tuttavuus, muutama lounaalla käynti ja joku hätäinen halaus ei ole rakkaussuhde. Se on vasta tuttavuussuhde. Ap voi itse olla, tai luulla olevansa, rakastunut, ihastunut nyt kumminkin.
Kuiva avioliitto kaikin tavoin ja vaimo paljon poissa kotoa niin se jo yksin riittää siihen, että ihastuu helposti. Se on ihan eri asia onko se syy miettiä eroa tai jopa valintaa naisien kesken.
Aloittaja ei voi yksin päättää kummankaan naisensa "valitsemisesta".Olen itse sinkkuna käyttänyt juuri tuota sanantapaa "en halua tulla pariskunnan väliin, en halua rikkoa teidän välejä" kun jostain syystä haluan olla väleissä varatun miehen kanssa. Mutta en ole tarpeeksi kiinnostunut, turvaudun tuohon kiertotiehen.
Kyllähän joskus sitten on ollut oikeastikin tilanne, että ko. lause on ihan totta, mutta se on silloin edellyttänyt myös oikeata suhdetta miehen kanssa ja paljon muutakin keskustelua ja tutustumista, myös seksuaalisesti.
Nämä suhteet ja tilanteet vain pitää erottaa toisistaan.
Ja myös elämänkokemusta erilaisista miehen ja naisen välisistä suhteista.
Kyllä ap voi päättää yksin kumman valitsee, mutta tietysti se valittu nainen itse sitten päättää, haluaako jatkaa elämäänsä ap:n kanssa.
Saanen huomauttaa, että vaikka suomalaisista naisista puhutaan ympäri maailman, että teidät on testattu ennen avioliittoa todella perusteellisesti, todella monen miehen toimesta ja todella nuorina, niin silti ne avioliitot vaan tuppaavat epäonnistumaan.
Tutkimusten mukaan vain sellaiset liitot, joissa keski-ikäinen mies on vaihtanut vanhan koppelon nuoreen ja kauniiseen aasiattareen, kestävät ja ovat onnellisia. Lapsistakin tulee hyvännäköisiä.