Lue keskustelun säännöt.
Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä
Kun nehän on vain naisten keksimiä turhakkeita tai vähintäänkin hoituu ihan itsellään siinä arjessa, ilman sen suurempaa ajattelua tai ponnistelua.
No. Tänään kysyin mieheltä miten seuraavat asiat on hoidettu tai hoidetaan:
Lapsen synttäreiden järjestäminen
Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta
Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen
Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta
Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen
Mies oli ihan ihmeissään. Miksi nyt vasta sanot? Ei hän nyt voi siksi ja täksi yhtäkkiä muuttua. Kai ne sit jotenkin järjestyy. Ei hän osaa sanoa tai luvata voiko hoitaa.
Niin, et sillai. Kyllä miehet hoitaa!
Kommentit (2456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Mitä ihmeen ohjelmaa? Kyllähän nyt lapset osaa itse keksiä hippansa ilman aikuisten ohjausta.
Taas näkyy, että et ole selvästikään koskaan järjestänyt synttäreitä. Ja joo, 5-8v lapset tarvitsevat jotain tekemistä. Ei se homma muuten toimi.
Mies istuttaisi varmaan telkkarin ääreen. Onpa ikimuistoiset synttärit.
Miksi synttärien pitäisi olla ikimuistoiset? Vai onko tässä taas se juoni, että naiset kilpailee kenen lapsella on parhaat synttärit
Ei tarvitse. Mutta olisi hyvä olla sellaiset, missä ei itketä, tapella, painota, satuteta toisia, riehuta paikkoja hajalle jne. Siksi aikuisen pitää ohjata toimintaa. Isommille lapsille elokuvasynttärit voi olla ihan ok ohjelma. Pienet ei niitä niin jaksa, eikä kaikki uskalla katsoa kaikkea, joten leikkisynttärit on turvallisemmat.
Nämä on edelleen ihan normaaleja asioita aikuisille, jotka ovat jossain tekemisissä lastensa kanssa.
Jos lapsi on niin pieni että ei osaa itse kavereita kutsua tai ei itke keksi tekemistä ilman aikuisen ohjaamista niin eikös se lapsi ole turhan pieni suuria kaverijuhlia varten muutenkin?
Kyllä ne pienetkin lapset tajuaa, että muille järjestetään synttäreitä ja hänelle ei. Miten sinä selittäisit tuon omalle lapsellesi?
Elämässä on välillä pettymyksiä
Sinä olet varmasti pettymys vanhemmillesi, mutta onneksi et tule saamaan omaa perhettä ikinä.
Luuletko että kukaan haluaa perhettä tämän ketjun luettuaan. Perhearki vaikuttaa olevan silkkaa h e l v e t t i ä
Niin se vaikuttaa ja on. Ei kannata lisääntyä. Perheellisillä on salaliitto. Yrittävät koko ajan vakuutella, miten ovat niin ja niin onnellisia, ja vetää viattomia ihmisiä samaan suohon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Ei päiviä, mutta kyllä siinä jokunen tunti kokonaisuudessaan vierähtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöydän kattaminen on taas yksi naisten keksimistä typeristä "metatöistä". Järjetöntä asetella tyhjiä lautasia pöydälle vain jotta jokainen yksitellen ottaa lautasen ja käy hakemassa ruokaa. Mitä jos jokainen ottaa itse lautasensa kaapista, täyttää sen ruualla, vie sen ruokapöytään ja syö. Ottaa matkalla jääkapista ne haluamansa juomat ja muut lisukkeet mitä kaipaa. Ruokailun päätteeksi laittaa lautasensa ja mukinsa astianpesukoneeseen.
Taas vältyttiin yhdeltä tarpeettomalta metatyöltä.
Ei pöydän kattaminen ole metatyöt. Sen sijaan metatyö on vaikkapa se, että miettii, mihin aikaan perunat pannaan kiehumaan. Tai sen huomaaminen, että astiat pitää pestä, että niitä voi ottaa kaapista ruoka-aikaan.
Ai tuollaista on metatyö? Eli minulla jää metaurakointi kokonaan välistä, kun en mieti sitä potunkeiton ajankohtaa aamusta lähtien, vaan päätän laittaa kattilan porisemaan nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja kun mies jättää metsätyöt tekemättä:
-Auton renkaat jää ostamatta ja öljyn vaihto varaamatta
-Talon huoltoon liittyvät seikat jää tekemättä (esim. Ilmastoinnin / ilmalämpöpumpun suodattimen vaihto kerran kuukaudessa)
- vakuutukset jäävät kilpailuttamattaTässä nyt ensimmäisen minuutin miesten metatyöt.
Meillä mies vaihtaa suodattimet kerran vuodessa, jos silloinkaan.
Ei ole ikinä kilpailuttanut yhtään vakuutusta, sähkösopimusta eikö puhelinsopimusta…
Aikamoista liioittelua, että ilmastoinnin suodatin pitäisi vaihtaa krt/kk. Kaksi kertaa vuodessa on meillä vaihtotahti. Aikalailla saa ajella, että renkaat pitää uusia edes vuosittain.
Ystäväpiiristä tehdyn havainnon mukaan äidit eivät uskalla jättää vauvaa/pientä lasta isän huomaan edes hetkeksi. Mistä tällainen epäluottamus oikein johtuu? Mitä sille vauvalle voi tapahtua isän hoidossa kahden tunnin aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväpiiristä tehdyn havainnon mukaan äidit eivät uskalla jättää vauvaa/pientä lasta isän huomaan edes hetkeksi. Mistä tällainen epäluottamus oikein johtuu? Mitä sille vauvalle voi tapahtua isän hoidossa kahden tunnin aikana?
No varmaan pitäis olla "ohjelmaa" järjestettynä tuollekin ajalle eikä mies ole järjestänyt. Aarteenetsintää ja onkimista on ilmeisesti lastenkasvatus nykynarttujen mukaan, tätäkö teille yliopiston huuhaa aloilla opetetaan?
Vierailija kirjoitti:
Kun miehet tekevät sitä työpaikoilla, sitä sanotaan johtamiseksi, sitä arvostetaan ja siitä maksetaan hyvää palkkaa.
Kun naiset tekevät sitä kotona, sitä kutsutaan metatyöksi, sitä ei edes huomata ja sen koko olemassaolo kyseenalaistetaan.
Mihin tämä miesvihaa tihkuva väite perustuu?
Entä kuka teki naisesta parisuhteessa miehen esihenkilön jolla on direktio-oikeus?
Kymmenet ovat kuitenkin tuosta viestistä pitäneet, vaikka palstalla ei ole miesvihaa ja puhutte aina omasta puolisostanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Jos kaikki on hyvin ja oma jaksaminen on kunnossa, ei tietenkään synttäreiden järjestäminen ole monen päivän stressi. Mutta jos kaikki on aina omilla harteilla ja kukaan muu ei osallistu, tuossa on jo todella paljon tehtävää.
Kutsujen teko - vaikka lapsi tekisi, pitää ostaa ne pohjat ja askartelutarvikkeet. Ja huolehtia että ne tulevat mukaan kouluun tms.
Tarjoilut - eli mitä karkkeja, sipsejä, limppareita? Kuinka paljon? Onko allergioita tms? Kuka hakee ne ja koska?
Joskus kakku - niin kuka leipoo, millaisen ja koska?
Ilmapalloja ja serpentiiniä - kuka hakee ja mistä ja laittaa ne esille?
Pieni siivous - kuka huolehtii mitä siivotaan ja milloin? Kuka sen keittiön siivoaa juhlien jälkeen?
Ohjelmaksi aarteenetsintää ja ongintaa - eli kuka ostaa palkinnot osallistujille ja piilottaa ne tai tekee ongintapussit? Kuka tekee aarrekartat tai hankkii onginnan verhon, kepin, narut ja sangon?
Joku kilpailu - eli mikä, kuka suunnittelee ja järjestää sen siellä synttäreillä?
Jos burnout on jo valmiiksi lähellä, tuossa on hitosti tehtävää samalla kun toinen makaa sohvalla ja tulee valmiiseen pöytään.
Tuossa on suunniteltavaa vartiksi.
Jos siinä ajassa tulee burnout, on aika selvää miksi naiset eivät ole projareita, tai esimiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Jos kaikki on hyvin ja oma jaksaminen on kunnossa, ei tietenkään synttäreiden järjestäminen ole monen päivän stressi. Mutta jos kaikki on aina omilla harteilla ja kukaan muu ei osallistu, tuossa on jo todella paljon tehtävää.
Kutsujen teko - vaikka lapsi tekisi, pitää ostaa ne pohjat ja askartelutarvikkeet. Ja huolehtia että ne tulevat mukaan kouluun tms.
Tarjoilut - eli mitä karkkeja, sipsejä, limppareita? Kuinka paljon? Onko allergioita tms? Kuka hakee ne ja koska?
Joskus kakku - niin kuka leipoo, millaisen ja koska?
Ilmapalloja ja serpentiiniä - kuka hakee ja mistä ja laittaa ne esille?
Pieni siivous - kuka huolehtii mitä siivotaan ja milloin? Kuka sen keittiön siivoaa juhlien jälkeen?
Ohjelmaksi aarteenetsintää ja ongintaa - eli kuka ostaa palkinnot osallistujille ja piilottaa ne tai tekee ongintapussit? Kuka tekee aarrekartat tai hankkii onginnan verhon, kepin, narut ja sangon?
Joku kilpailu - eli mikä, kuka suunnittelee ja järjestää sen siellä synttäreillä?
Jos burnout on jo valmiiksi lähellä, tuossa on hitosti tehtävää samalla kun toinen makaa sohvalla ja tulee valmiiseen pöytään.
-Ei tarvitse ostaa pohjia eikä askartelutarvikkeita eikä huolehtia kutsuja reppuun eikä kysellä perään saiko kaverit kutsut -> whatsapp viestillä kaverien vanhemmille kutsut kuten muutkin laittavat, meneepähän kutsu perille asti
-ruokakaupassa pitää kuitenkin käydä, joten kun mä haen ruokia niin synttärilapsi hakee sipsiosastolta kaksi sipsipussia ja kerää irtokarkkipussin täyteen sekä pari mehu/limupulloa ja ilmapallot ->näihin tuskin allergioita on ->metatyö = ajomatkalla kauppaan sanon lapselle että hän hommaa sipsit, karkit, pallot, juotavat ja nähdään kassalla
-kukaan ei syö kakkua joten ei tarvi miettiä tällaista
-lapsi pumppaa ilmapalloja ennen kutsuja, minä otan 3 kulhoa kaapista ja kaadan kahteen sipsit ja yhteen karkit ja pillimehut/pikkulimut pöytään -> menee 5min
Elämästä voi tehdä haastavaa tai sitten ei. Jos voimavarat ei riitä kuin välttämättömään niin silloin hoidetaan vain välttämätön eli pidetään lapset hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Mitä ihmeen ohjelmaa? Kyllähän nyt lapset osaa itse keksiä hippansa ilman aikuisten ohjausta.
Taas näkyy, että et ole selvästikään koskaan järjestänyt synttäreitä. Ja joo, 5-8v lapset tarvitsevat jotain tekemistä. Ei se homma muuten toimi.
Mies istuttaisi varmaan telkkarin ääreen. Onpa ikimuistoiset synttärit.
Miksi synttärien pitäisi olla ikimuistoiset? Vai onko tässä taas se juoni, että naiset kilpailee kenen lapsella on parhaat synttärit
Ei tarvitse. Mutta olisi hyvä olla sellaiset, missä ei itketä, tapella, painota, satuteta toisia, riehuta paikkoja hajalle jne. Siksi aikuisen pitää ohjata toimintaa. Isommille lapsille elokuvasynttärit voi olla ihan ok ohjelma. Pienet ei niitä niin jaksa, eikä kaikki uskalla katsoa kaikkea, joten leikkisynttärit on turvallisemmat.
Nämä on edelleen ihan normaaleja asioita aikuisille, jotka ovat jossain tekemisissä lastensa kanssa.
Jos lapsi on niin pieni että ei osaa itse kavereita kutsua tai ei itke keksi tekemistä ilman aikuisen ohjaamista niin eikös se lapsi ole turhan pieni suuria kaverijuhlia varten muutenkin?
Kyllä ne pienetkin lapset tajuaa, että muille järjestetään synttäreitä ja hänelle ei. Miten sinä selittäisit tuon omalle lapsellesi?
Elämässä on välillä pettymyksiä
Sinä olet varmasti pettymys vanhemmillesi, mutta onneksi et tule saamaan omaa perhettä ikinä.
Luuletko että kukaan haluaa perhettä tämän ketjun luettuaan. Perhearki vaikuttaa olevan silkkaa h e l v e t t i ä
Niin se vaikuttaa ja on. Ei kannata lisääntyä. Perheellisillä on salaliitto. Yrittävät koko ajan vakuutella, miten ovat niin ja niin onnellisia, ja vetää viattomia ihmisiä samaan suohon.
En tunne livenä yhtään perheellistä joka yrittäisi valkopestä perhehelvettiä ja myydä sitä sontaa muillekin. Kaikki myöntävät ihan rehellisesti, että on raskasta, uuvuttavaa ja vaikeaa. Ja näkeehän sen heistä sokeakin, niin ihan tyhmää olisi edes yrittää kusettaa mitään.
Ainoat valehtelijat on täällä palstalla. Niistäkin sössötyksistä voi päätellä, että yksi tai kaksi katkeraa äippyliä on niiden kaikkien takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on sekaisin tuo metatyö ja ihan vain surkeat puolisot.
Surkea isä saunoo juhannuksena miesporukalla, eikä huomioi lastaan eikä osallistu kotihommiin ollenkaan. Se ei liity metatöihin mitenkään, mies on vaan täysi luuseri.
Metatyöt liittyvät siihen, jos kaksi puolisoa luulee tekevänsä tasa-arvoisesti kotitöitä, mutta toinen käyttäytyy kuin olisi apulainen, jolle pitää kertoa, mitä ja milloin pitää tehdä, eikä itse kanna loppupeleissä vastuuta.
Älä syytä miehiä jos naiselle ei miehen tekemä kelpaa ja alkaa kertomaan miehelle kuinka on tottunut tekemään ja kuinka haluaa tapahtuvan. Tuo on täysin tarpeetonta ja turhaa hommaa jota naiset sanovat metatyöksi. Naisilla olisi paljon helpompaa jos ei aina vaatisi että asioiden pitää tapahtua niin kuin nainen on tottunut tai haluaa. Ei miehen tapa toimia ole väärin vaikka se ei olekkaan samanlaista kuin naisen tapa toimia
Sitä mä vaan ihmettelen, miksi miehet = isät eivät halua tai viitsi panostaa lapsiinsa, vaan kaikki lapsiin liittyvä tehdään itselle mahdollisimman vähällä vaivalla ja ajankäytöllä. Lasten äidit ovat yleensä hyvin perillä siitä, mistä lapsensa pitävät, millaisia vaatteita tykkäävät käyttää, mitä harrastaa, millaiset synttärit haluavat.
Äidit haluavat tuottaa lapsilleen iloa, näyttää välittämistään ja rakkauttaan sillä tavoin. Isät menevät siitä, mistä aita on matalin.
Erosimme miehen kanssa, kun lapset olivat varhaisteinejä. Usein sain heiltä kuulla, miten "isä ei välitä", oli sitten kyse melkein mistä tahansa lapselle tärkeästä.
Tajutkaa nyt viimein, ettei kyse ole naisen/äidin miellyttämisestä, vaan omien lastenne huomioimisesta.
Ja juu, kyllä ne lapset tottuvat sellaiseenkin elämään, missä kaikki tehdään viime tipassa, eikä moni asia ole niin justiinsa. Noin kasvatatte itsenne kaltaisia hälläväliä-ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Jos kaikki on hyvin ja oma jaksaminen on kunnossa, ei tietenkään synttäreiden järjestäminen ole monen päivän stressi. Mutta jos kaikki on aina omilla harteilla ja kukaan muu ei osallistu, tuossa on jo todella paljon tehtävää.
Kutsujen teko - vaikka lapsi tekisi, pitää ostaa ne pohjat ja askartelutarvikkeet. Ja huolehtia että ne tulevat mukaan kouluun tms.
Tarjoilut - eli mitä karkkeja, sipsejä, limppareita? Kuinka paljon? Onko allergioita tms? Kuka hakee ne ja koska?
Joskus kakku - niin kuka leipoo, millaisen ja koska?
Ilmapalloja ja serpentiiniä - kuka hakee ja mistä ja laittaa ne esille?
Pieni siivous - kuka huolehtii mitä siivotaan ja milloin? Kuka sen keittiön siivoaa juhlien jälkeen?
Ohjelmaksi aarteenetsintää ja ongintaa - eli kuka ostaa palkinnot osallistujille ja piilottaa ne tai tekee ongintapussit? Kuka tekee aarrekartat tai hankkii onginnan verhon, kepin, narut ja sangon?
Joku kilpailu - eli mikä, kuka suunnittelee ja järjestää sen siellä synttäreillä?
Jos burnout on jo valmiiksi lähellä, tuossa on hitosti tehtävää samalla kun toinen makaa sohvalla ja tulee valmiiseen pöytään.
-Ei tarvitse ostaa pohjia eikä askartelutarvikkeita eikä huolehtia kutsuja reppuun eikä kysellä perään saiko kaverit kutsut -> whatsapp viestillä kaverien vanhemmille kutsut kuten muutkin laittavat, meneepähän kutsu perille asti
-ruokakaupassa pitää kuitenkin käydä, joten kun mä haen ruokia niin synttärilapsi hakee sipsiosastolta kaksi sipsipussia ja kerää irtokarkkipussin täyteen sekä pari mehu/limupulloa ja ilmapallot ->näihin tuskin allergioita on ->metatyö = ajomatkalla kauppaan sanon lapselle että hän hommaa sipsit, karkit, pallot, juotavat ja nähdään kassalla
-kukaan ei syö kakkua joten ei tarvi miettiä tällaista
-lapsi pumppaa ilmapalloja ennen kutsuja, minä otan 3 kulhoa kaapista ja kaadan kahteen sipsit ja yhteen karkit ja pillimehut/pikkulimut pöytään -> menee 5min
Elämästä voi tehdä haastavaa tai sitten ei. Jos voimavarat ei riitä kuin välttämättömään niin silloin hoidetaan vain välttämätön eli pidetään lapset hengissä.
Otapa tuo lentävä lauseesi "Elämästä voi tehtä haastavaa tai sitten ei." Tee siitä oikein iso taulu seinällesi tai tatuoi vaikka käteesi.
Katsele sitä viisauttasi sitten kun olet sairas, uupunut, elämä on vetänyt maton jalkojesi alta tai muuten vaan on paska lentänyt tuulettimeen.
Hauskaahan sitä silloin on hokea muille, kun itsellä on kaikki normaalisti ja hyvin.
On vaan kohtuullista että sitten muistat sen oman rallattelusi, kun itselläsi on vaikeaa.
Onkohan muuten Sillanpään Jartsa jättänyt nykyisin "metahommat" tekemättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväpiiristä tehdyn havainnon mukaan äidit eivät uskalla jättää vauvaa/pientä lasta isän huomaan edes hetkeksi. Mistä tällainen epäluottamus oikein johtuu? Mitä sille vauvalle voi tapahtua isän hoidossa kahden tunnin aikana?
No siinähän se ongelma juuri onkin, että se isä EI HOIDA lasta/vauvaa, vaan alkaa tehdä ja keskitttyä johonkin ihan muuhun, jolloin vauva jää hunningolle.
Isä luulee, että kyllähän se nyt hetken pärjää tuossa itsekseen. No voi pärjätä tai sitten ei.
Täälläkin on äidit kertoneet, miten eivät lähde edes viemään roskia ulos yksinään.
Varmuuden vuoksi vauva mukaan, tai sitten roskapussi saa odottaa.
Tiedän useamman isän, joiden vauvanhoito oli sitä, että lapsi oli jotenkin sylissä tai kopassa vieressä, tai lattialla, kun he PELASIVAT tietokoneella. Heillä olisi ollut tilaisuus tutustua ja kehittää rauhassa suhdetta vauvaansa, kun äiti oli pois, mutta mieluummin he PELASIVAT tietokoneella.🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväpiiristä tehdyn havainnon mukaan äidit eivät uskalla jättää vauvaa/pientä lasta isän huomaan edes hetkeksi. Mistä tällainen epäluottamus oikein johtuu? Mitä sille vauvalle voi tapahtua isän hoidossa kahden tunnin aikana?
No siinähän se ongelma juuri onkin, että se isä EI HOIDA lasta/vauvaa, vaan alkaa tehdä ja keskitttyä johonkin ihan muuhun, jolloin vauva jää hunningolle.
Isä luulee, että kyllähän se nyt hetken pärjää tuossa itsekseen. No voi pärjätä tai sitten ei.
Täälläkin on äidit kertoneet, miten eivät lähde edes viemään roskia ulos yksinään.
Varmuuden vuoksi vauva mukaan, tai sitten roskapussi saa odottaa.
Tiedän useamman isän, joiden vauvanhoito oli sitä, että lapsi oli jotenkin sylissä tai kopassa vieressä, tai lattialla, kun he PELASIVAT tietokoneella. Heillä olisi ollut tilaisuus tutustua ja kehittää rauhassa suhdetta vauvaansa, kun äiti oli pois, mutta mieluummin he PELASIVAT tietokoneella.🙄
Isoin syy siihen miksi naiset eivät uskalla mennä viemään edes roskia yksin ulos löytyy m aa han muu tto politiikasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on sekaisin tuo metatyö ja ihan vain surkeat puolisot.
Surkea isä saunoo juhannuksena miesporukalla, eikä huomioi lastaan eikä osallistu kotihommiin ollenkaan. Se ei liity metatöihin mitenkään, mies on vaan täysi luuseri.
Metatyöt liittyvät siihen, jos kaksi puolisoa luulee tekevänsä tasa-arvoisesti kotitöitä, mutta toinen käyttäytyy kuin olisi apulainen, jolle pitää kertoa, mitä ja milloin pitää tehdä, eikä itse kanna loppupeleissä vastuuta.
Älä syytä miehiä jos naiselle ei miehen tekemä kelpaa ja alkaa kertomaan miehelle kuinka on tottunut tekemään ja kuinka haluaa tapahtuvan. Tuo on täysin tarpeetonta ja turhaa hommaa jota naiset sanovat metatyöksi. Naisilla olisi paljon helpompaa jos ei aina vaatisi että asioiden pitää tapahtua niin kuin nainen on tottunut tai haluaa. Ei miehen tapa toimia ole väärin vaikka se ei olekkaan samanlaista kuin naisen tapa toimia
Sitä mä vaan ihmettelen, miksi miehet = isät eivät halua tai viitsi panostaa lapsiinsa, vaan kaikki lapsiin liittyvä tehdään itselle mahdollisimman vähällä vaivalla ja ajankäytöllä. Lasten äidit ovat yleensä hyvin perillä siitä, mistä lapsensa pitävät, millaisia vaatteita tykkäävät käyttää, mitä harrastaa, millaiset synttärit haluavat.
Äidit haluavat tuottaa lapsilleen iloa, näyttää välittämistään ja rakkauttaan sillä tavoin. Isät menevät siitä, mistä aita on matalin.
Erosimme miehen kanssa, kun lapset olivat varhaisteinejä. Usein sain heiltä kuulla, miten "isä ei välitä", oli sitten kyse melkein mistä tahansa lapselle tärkeästä.Tajutkaa nyt viimein, ettei kyse ole naisen/äidin miellyttämisestä, vaan omien lastenne huomioimisesta.
Ja juu, kyllä ne lapset tottuvat sellaiseenkin elämään, missä kaikki tehdään viime tipassa, eikä moni asia ole niin justiinsa. Noin kasvatatte itsenne kaltaisia hälläväliä-ihmisiä.
Minkälainen miehen malli hänelle oli annettu kotona? Osallistuiko hänen isänsä lasten kasvatukseen millään tavalla? Ja jos ei osallistunut niin oliko tämä asia normaalia ja äidinkin puolelta hyväksyttyä? Jos sellaisen mallin on saanut lapsena, sen kääntäminen toiseen suuntaan ei välttämättä ole mikään automaatio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Jos kaikki on hyvin ja oma jaksaminen on kunnossa, ei tietenkään synttäreiden järjestäminen ole monen päivän stressi. Mutta jos kaikki on aina omilla harteilla ja kukaan muu ei osallistu, tuossa on jo todella paljon tehtävää.
Kutsujen teko - vaikka lapsi tekisi, pitää ostaa ne pohjat ja askartelutarvikkeet. Ja huolehtia että ne tulevat mukaan kouluun tms.
Tarjoilut - eli mitä karkkeja, sipsejä, limppareita? Kuinka paljon? Onko allergioita tms? Kuka hakee ne ja koska?
Joskus kakku - niin kuka leipoo, millaisen ja koska?
Ilmapalloja ja serpentiiniä - kuka hakee ja mistä ja laittaa ne esille?
Pieni siivous - kuka huolehtii mitä siivotaan ja milloin? Kuka sen keittiön siivoaa juhlien jälkeen?
Ohjelmaksi aarteenetsintää ja ongintaa - eli kuka ostaa palkinnot osallistujille ja piilottaa ne tai tekee ongintapussit? Kuka tekee aarrekartat tai hankkii onginnan verhon, kepin, narut ja sangon?
Joku kilpailu - eli mikä, kuka suunnittelee ja järjestää sen siellä synttäreillä?
Jos burnout on jo valmiiksi lähellä, tuossa on hitosti tehtävää samalla kun toinen makaa sohvalla ja tulee valmiiseen pöytään.
Tuossa on suunniteltavaa vartiksi.
Jos siinä ajassa tulee burnout, on aika selvää miksi naiset eivät ole projareita, tai esimiehiä.
Eli miksi mies ei järjestetä niitä synttäreitä kun on vartissa valmista? Selittäkää nyt!
Minulla on jäänyt mettähommat tekemättä. Kyllä ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Jos kaikki on hyvin ja oma jaksaminen on kunnossa, ei tietenkään synttäreiden järjestäminen ole monen päivän stressi. Mutta jos kaikki on aina omilla harteilla ja kukaan muu ei osallistu, tuossa on jo todella paljon tehtävää.
Kutsujen teko - vaikka lapsi tekisi, pitää ostaa ne pohjat ja askartelutarvikkeet. Ja huolehtia että ne tulevat mukaan kouluun tms.
Tarjoilut - eli mitä karkkeja, sipsejä, limppareita? Kuinka paljon? Onko allergioita tms? Kuka hakee ne ja koska?
Joskus kakku - niin kuka leipoo, millaisen ja koska?
Ilmapalloja ja serpentiiniä - kuka hakee ja mistä ja laittaa ne esille?
Pieni siivous - kuka huolehtii mitä siivotaan ja milloin? Kuka sen keittiön siivoaa juhlien jälkeen?
Ohjelmaksi aarteenetsintää ja ongintaa - eli kuka ostaa palkinnot osallistujille ja piilottaa ne tai tekee ongintapussit? Kuka tekee aarrekartat tai hankkii onginnan verhon, kepin, narut ja sangon?
Joku kilpailu - eli mikä, kuka suunnittelee ja järjestää sen siellä synttäreillä?
Jos burnout on jo valmiiksi lähellä, tuossa on hitosti tehtävää samalla kun toinen makaa sohvalla ja tulee valmiiseen pöytään.
-Ei tarvitse ostaa pohjia eikä askartelutarvikkeita eikä huolehtia kutsuja reppuun eikä kysellä perään saiko kaverit kutsut -> whatsapp viestillä kaverien vanhemmille kutsut kuten muutkin laittavat, meneepähän kutsu perille asti
-ruokakaupassa pitää kuitenkin käydä, joten kun mä haen ruokia niin synttärilapsi hakee sipsiosastolta kaksi sipsipussia ja kerää irtokarkkipussin täyteen sekä pari mehu/limupulloa ja ilmapallot ->näihin tuskin allergioita on ->metatyö = ajomatkalla kauppaan sanon lapselle että hän hommaa sipsit, karkit, pallot, juotavat ja nähdään kassalla
-kukaan ei syö kakkua joten ei tarvi miettiä tällaista
-lapsi pumppaa ilmapalloja ennen kutsuja, minä otan 3 kulhoa kaapista ja kaadan kahteen sipsit ja yhteen karkit ja pillimehut/pikkulimut pöytään -> menee 5min
Elämästä voi tehdä haastavaa tai sitten ei. Jos voimavarat ei riitä kuin välttämättömään niin silloin hoidetaan vain välttämätön eli pidetään lapset hengissä.
Mutta kun se mies ei edes muista milloin lapsensa synttärit on. Äidiltä tuollainen käykin helposti.
Ei harmita. Kaupasta saa lisää t. iskä